Pölli tästä -blogi on ideavarkaan apaja

Koulutuspalaute: ”Kokoomus paistaa niin läpi.”

Share on twitter
Share on linkedin
Share on facebook
Share on whatsapp
Jari Parantainen
Jari Parantainen
Autan insinöörejä tuotteistamaan osaamisensa helposti ostettaviksi palvelupaketeiksi. Olen Suomen kokenein tuotteistaja. Palkittu Pölli tästä -blogi & bisneskirjoja. ✆ 050 5229 529

Piipahdin eilen puhekeikalla Hämeenlinnassa. Paikallinen ammattikorkeakoulu isännöi henkilönnöi vieraskielisen koulutuksen kehittämispäiviä.

Paikalla oli satakunta osallistujaa eri koulutusohjelmista, opiskelijapalveluista ja koulutusvientiä harjoittavista organisaatioista.

Eräs osallistujista aprikoi palautteessaan mahdollista puoluekantaani:

”Hyvää koulutussettiä, mutta kokoomus paistaa niin läpi.”

Toki myönnän äänestäneeni joitain kertoja kokoomuslaisia, kun se on ollut ehkä vähiten huono vaihtoehto. Mutta mikä esityksessäni oli muka niin oikeistolaista?

Eiköhän mielikuva syntynyt siitä, että olen vilpittömän onnellinen ensi vuonna (2017) käyttöön otettavista lukuvuosimaksuista.

EU- tai ETA-alueen ulkopuolelta tulevat uudet opiskelijat saavat pian opinnoistaan laskun. Esimerkiksi Helsingin yliopisto on väläytellyt jopa 25 tonnin vuosittaista veloitusta.

Tuotteistajan näkökulma on helppo tiivistää:

Oli jo aikakin!

Ihmisellä on vaistomainen taipumus pitää halpaa huonona ja kallista hyvänä. Jos suomalainen koulutus on niin mahdottoman hyvää, on aivan ristiriitaista kylvää sitä ilmaiseksi kaikille halukkaille.

Lisäksi suomalaisten oppilaitospomojen on vihdoin uskottava, että niukkuus myy kuin häkä. Mitä vaikeampi koulutukseen on päästä, sitä enemmän se houkuttaa.

Maailman paras yliopisto lienee Harvard. Se hylkää 95,3 prosenttia hakijoista. Lukuvuosi maksaa 65 000 taalaa.

Vastaavasti on turha haaveilla, että kukaan suostuisi maksamaan pennin jeniä korkeakoulusta, jonka kursseille jokainen halukas voi marssia kuin hollitupaan.

Tietenkin näytin suomalaisille oppilaitoksille konkreettista lupausta oikein ameriikantyyliin:

”Ansaitset 35 vuodessa 1 300 000 dollaria enemmän kuin tavisyliopiston käynyt kollegasi.”

Käytin kertolaskussani palkkaeroa, jonka keskiverto Ivy League -sarjan opiskelija on repinyt muihin yhdysvaltalaisiin yliopisto-opiskelijoihin nähden 10 vuodessa opintojensa alkamishetkestä.

Todellisuudessa palkkaero luultavasti repeää vielä tuostakin suuremmaksi. Enkä edes diskontannut tulevia summia nykyarvoonsa.

Kävimme sitten lyhyen keskustelun siitä, että sivistys on varmasti arvo sinänsä. Mutta olin jälleen kerran huomaavinani yleisöni haluttomuuden myöntää tosiasioita.

Opiskelijat pyrkivät kalliisiin yliopistoihin siksi, että a) muut olisivat heille kateellisia ja b) he ansaitsisivat paljon rahaa.

Totta kai vaikuttimia on muitakin. Esimerkiksi monet kunnianhimoiset nuoret haluavat hakeutua vaikeuksiin aivan tietoisesti.

Suomalaisten korkeakoulujen kannattaisi hylätä ensimmäisenä vuonna kaikki ulkomaiset hakijat. Ehkä jo toisena vuonna muutama lahjakas saattaisi ylittää kynnyksen.

Osallistujien suositteluhalukkuutta mittaavia Net Promoter Score -pisteitä (NPS) kertyi 81 (asteikolla -100…100). Yli viidenkymmenen yltäviä pisteitä pidetään yleensä erinomaisina.

Tässä vielä tekstareina saamani palautteet:

  • ”Täydellistä! 10+” ????
  • ”Suosittelisin. Kiitos!”
  • ”Hyvä  ajatuksia herättävä koulutus.”
  • ”Svensk skolan är kuulema dålig…Sverige är rikt :-)”
  • ”Terveiset Rovaniemeltä.”
  • ”Loistava setti!”
  • ”Hyvä koulutus, innostava puhuja.”
  • ”Moi, ihan loistava. Täysi kymppi siis. Kiitos!”
  • ”Tackar.”
  • ”Annan koulutuksestasi 10. Me tarvittiin ravistelua.”
  • ”Koulutus lisää rikkautta. Sinunkin koulutuksesi koska henkinen pääoma on myös tikkautta.”
  • ”Hyvää koulutussettiä mutta kokoomus paistaa niin läpi.”
  • ”Loistava esitys, antoi uusia näkemyksiä ja ajattelun aiheita.”
  • ”Hyvä koulutus!”
  • ”Kiitos, aina voi parantaa. Olit aloituksen ja vessatauon välissä.”
  • ”Pudottava.”
  • ”Kiitos raikkaasta ja ravistelevasta koulutuksesta. Innostuin uudestaan markkinoinnista. ???? Suosittelen lämpimästi koulutusta oman organisaatiomme johdolle. Toivottavasti heräisivät tähän päivään ????
  • ”Voisitko kertoa saman ESRA-järjestelmän kanssa toimiville, jotka siis laativat eu-hanketarjouksia. Tarjousten laadinta maksaa miljoonia Suomelle tällä hetkellä.”
  • ”Kiitos koulutuksesta. Jäin miettimään, miten päättäjille saisi myytyä/tuotteistettua hyvinvointia edistäviä tuotteita. Ennaltaehkäisyyn pistetyt eurot palautuu vasta vuosien päästä – jos palautuu.”
  • ”Kiitos! Se muikkukyltti oli niin osuva esimerkki  :)”
  • ”Hyvin tuosteistettu ja ihan varmasti muuttaa ajatteluani ja toimintaa. Kiitos kivaa syksyä.”
  • ”Mahtavaa, kiitos Jari! 15 vuoden koulutuksen tuotteistamisen rimpuloinnin jälkeen olen päättänyt tuotteistaa osaamiseni yritysmaailman käyttöön. Vinkit menivät nyt CV:n viilaamiseen ja firman piikkiin ????. Hyvää syksyä Nosteeseen!”
  • ”Nassim Nicolas ja se keskustelu kiinnostaa.”
  • ”Hei Jari, kiitos luennosta, arvosana 10. Kannatti tulla Joensuusta asti!”

Ilmoittaudu seuraavalle Näin rakennat ärhäkän myyntiesityksen -kurssilleni. Vedän sen tiistaina 25. lokakuuta 2016 Rantasipi Airportissa Vantaalla.


Palvelun tuotteistaminen opas, Jari Parantainen
Palvelun tuotteistaminen -käsikirja
Tämä e-kirja neuvoo, miten tuotteistat insinöörisi osaamisen helposti ostettavaksi sisäänheittopaketiksi.
Maksuton

22 kommenttia

  1. ”Ansaitset 35 vuodessa 1 300 000 dollaria enemmän kuin tavisyliopiston käynyt kollegasi.”

    Harhaanjohtava väite. Palkkaero ei johdu yksinään tuosta yliopistosta, vaan sen käyvillä on muita ominaisuuksia, jotka aiheuttavat palkkaeroa.

    1. Kuten kaimani jo ehti tuossa todeta, esittämäni lupaus ei ota kantaa, mistä kaikesta palkkaero syntyy. Mutta lienemme kuitenkin siitä samaa mieltä, että opiskelupaikka vaikuttaa palkkatarjouksiin rajusti?

      Toisin sanottuna täsmälleen sama opiskelija saa parempia palkkatarjouksia, jos hän käy eliittiyliopiston sen sijaan että menisi jonnekin ns. tavisyliopistoon.

    2. ”Tuotetta X käyttävät yritykset ovat X% kannattavampia kuin muut yritykset” on niin yleinen markkinointikikka, että kyllä jokainen ajatteleva päättäjä näkee tuon läpi.

      Käytännön ongelmaksi yrityksissä ja omassa elämässä muodostuu se, että on usein aika vaikea eristää yksittäisiä syitä menestykselle. Tämän vuoksi usein kerätään koriin niitä menestyksen kanssa korreloivia elementtejä, ihan varmuuden vuoksi.

      Huippuyliopistojen kohdalla uskon muiden opiskelijoiden vaikuttavan tulevaan menestykseen vähintään yhtä paljon kuin yliopiston opetuksen. Kun ympärillä on pelkästään huipputasoisia maailmanvalloitusta suunnitelevia opiskelijakavereita, niin omat tavoitteetkin kalibroituvat korkeammalle heti ensimmäisen viikon jälkeen.

      1. Kahnemanin opit pätevät tähänkin. Koska tietoinen ajattelu on raskasta työtä, ilmeiset ja helpot selitykset jyräävät muut vaihtoehdot.

        Haloilmiö sitten huolehtii, että yleisvaikutelma (eli vaikkapa Harvardin imago ja brändi) jättää hankalat yksityiskohdat varjoonsa.

        Toisin sanottuna ”ajatteleva päättäjä” lienee yhtä harvinainen kuin ”ajatteleva ihminen”.

        1. Tuohan on aivan loistava arvolupaus asiakkaalle! (Tässä tapauksessa eliittiyliopiston opiskelijalle)

  2. Realismi koetaan usein oikeistolaiseksi…
    Koulutuksesta sais kyllä Suomelle hyvän vientituotteen.

    Parantainen politiikkaan…

    1. Kiitos Jarkko, mutta jätän politiikkaosaston väliin. Siinä hommassa tarvitaan sosiaalisia taitoja ja diplomaatin ominaisuuksia.

      1. Eikä hyvät ideat demokratiassa läpi menekään. Demokratian ongelma on demokratia itse.

        1. Sellaiset ”hyvät” ideat, jotka ovat hyviä vain jonkin vähemmistön mielestä, eivät mene demokratiassa läpi. Se on hyvä asia se.

          1. Demokratia kyllä toimisi nykyistä paremmin, jos vain hallitus suostuisi lukemaan sen käyttöohjeet. Mutta nyt vaaleilla valittu oikeistohallitus ei uskalla käyttää valtaansa, vaan vie tärkeimmät päätökset etujärjestöjen hyväksyttäviksi – eli siis hylättäviksi.

            Niinpä nyt on vain odoteltava niin kauan, että ajaudumme johonkin karmeaan kriisiin. Suunta muuttuu vasta sitten.

            Tämä on tietysti tuttua myös yrityksistä.

            Muutosjohtamisen guru John P. Kotter on kirjoittanut aiheesta kirjankin, jonka nimi kertoo oleellisen: A Sense of Urgency.

            Kotter perustelee hyvin, miksi ihmiset eivät suostu muuttamaan suuntaansa ennen kuin on pakko. Johtajan kannattaakin kehittää firmaansa kriisi – tai ainakin kriisitunnelmia – jotta väki alkaisi kuunnella häntä.

          2. En tiedä oliko tämä kommentti ihan tosissaan kirjoitettu, mutta yllättävän monet ihmiset tosiaan tuntuvat uskovan että edustuksellisessa demokratiassa toteutuu kansan tahto. Näinhän ei kuitenkaan ole vaan ideaalitilanteessakin se toteutuu vain sattumalta (ideaalitilannehan siis vaatii esimerkiksi sellaista hullutusta kuin vaalilupausten pitämistä). Kannattaa tutustua esimerkiksi sellaiseen ilmiöön kun Ostrogorskin paradoksi.

          3. >>Kannattaa tutustua esimerkiksi sellaiseen ilmiöön kun Ostrogorskin paradoksi.

            Mielelläni sivistän itseäni. Heitäpä hyvä nettilinkki, jossa tuo lyhyesti ja ytimekkäästi selitetään.
            Kovin tunnettu ei paradoksi ole, koska wikipediakin tuntee sen vain saksan ja ranskan kielisinä sivuina. Valitettavasti molempien kielten sisälukutaitoni on kovin heikko.

  3. Mitä jos tuote ei olekaan yliopistokoulutus, vaan elämä Suomessa? Ilmainen yliopistokoulutus oli vain se törkeä lupaus, jolla asiakkaat saadaan sisään maahan. Rahat valtio tekee vasta, kun vastakoulutettu on työllistetty maahan, ja alkaa maksaa veroja.

    1. Miksi ulkomaiset opiskelijat jäisivät Suomeen? Kiitollisuuttaan? Toivottavasti olen väärässä mutta minulle on jostain jäänyt muistikuva, että aika moni ulkomaalainen opiskelija nostaa kytkintä kun paperit on suomalaisesta korkeakoulusta saatu.

      1. Tuo ”suunnitelma” ulkomaisten opiskelijoiden houkuttelusta Suomeen on aivan uskomaton esimerkki siitä, millainen puolivillainen toiveajattelu voi mennä tässä maassa läpi.

        Opetusministeriön kansliapäällikkö Anita Lehikoinen kertoi aikanaan Hesarissa (24.10.2013), että Suomeen pitäisi saada ainakin 20 000 opiskelijaa vuoteen 2015 mennessä.

        Arvaako kukaan tällä perusteella, mikä on Lehikoisen puoluetausta? Aivan oikein, hän tietysti peräisin sinisilmäisten hölmöjen puolueesta, eli demareista.

        Muutan mieltäni heti, jos joku onnistuu todistamaan, että maamme oikeasti hyötyy ilmaiseksi jakamastaan koulutuksesta enemmän kuin se siitä maksaa.

  4. Pitikö joku (taas) oikeistolaisuutta kokoomuslaisuutena? Herttaista. Kokoomus on punikkiasteella siellä vaaleanpunaisessa Vasemmistoliiton ollessa verenpunainen…

    1. Sepä se, ettei vaaleissa ole todellista oikeistovaihtoehtoa olemassakaan. Siis vaikkapa puoluetta, jonka mielestä aikuisia ihmisiä ei tarvitsisi aina holhota kuoliaaksi. Tai että markkinatalous huolehtisi monista asioista fiksummin kuin epätoivoinen sääntely- tai tukiaispolitiikka.

  5. Olet tekstiesi perusteella kokoomuslainen ja kapitalisti, mutta et oikeistolainen. Yksinkertaisesti, monet asiat joita luulet oikeistolaisiksi ei sitä ole.

    Esimerkiksi downshiftauksen paheksuminen ei ole oikeistolaista, toki riippuen siitä, miten downshiftaus tehdään. Jos downshiftaus tehdään omilla rahoilla, ei siinä ole mitään paheksuttavaa oikeistolaisten mielestä. Vain tukien varassa downshiftaaminen on väärin oikeistolaisuudessa.

    Sekoitat myös materialismin oikeistolaisuuteen, vaikka ne ovat eri asioita. Henkilö, jota ei auto, iso asunto, mökki, vene jne kiinnosta pätkääkään ja jolle tavaroiden ja palveluiden statusarvo on nolla, voi kuitenkin olla oikeistolainen.

  6. Kokoomuslaisuus sekoitetaan yleisesti kapitalismiin… Vanha Ranskan vallankumouksen ajoilta oleva oikeisto-vasemmistojako ei oikein (enää) toimi, josko on koskaan toiminutkaan.

  7. Pieni korjaus tuohon tekstiisi; Intian IIT lienee maailman vaikeimpia yliopistoja maailmassa sisäänpääsyn osalta, alle 2% hakijoista hyväksytään.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Aiheeseen liittyvät muut kirjoitukset

lehdon-kirittaja-koulutus
Jari Parantainen

Kirittäjä-palvelun tuotteistaminen johti 100-kertaiseen nopeuteen

Lehdon Kirittäjä-palvelun tuotteistaminen on vuoden tärkein projektini. Hankkeen tuloksena syntyi projektimalli, joka ansiosta toimitilan suunnitelutyö nopeutuu jopa satakertaiseksi perinteiseen tapaan verrattuna. Rakennus ehtii tuottaa jopa

Palvelun tuotteistaminen opas, Jari Parantainen

Palvelun tuotteistaminen

Pakerratko insinöörien esimiehenä?

Tämä yli 100-sivuinen e-kirja neuvoo vaihe vaiheelta, miten puserrat asiantuntijoittesi osaamisesta enemmän kate-euroja tuotteistamisen keinoin.

Teoksen vinkit perustuvat Suomen kokeneimman tuotteistajan käytännön kokemuksiin sadoista insinööritalojen tuotteistusprojekteista 17 vuoden aikana.