Etsi kirjoituksia
Close this search box.

Nordea jahtaa tosi tyhmiä terroristeja

Jari Parantainen
Jari Parantainen
Olen Suomen kokenein tuotteistaja. Koulutan & konsultoin. Aiheina tuotteistaminen ja hinnoittelu. Palkittu Pölli tästä -blogi & bisneskirjoja. [email protected] ✆ 050 5229 529

Nordean asiakas purnasi Hesarissa (23.11.2016), että pankki oli tentannut hänen tallettamansa käteisen alkuperää.

Puhelimitse asiaa ei voitu hoitaa. Kamreeri oli komentanut alamaisensa konttorille kuulusteltavaksi nenätysten.

Pari päivää myöhemmin Finanssialan keskusliitto puolusteli, että pankki vain noudattaa sääntöjä:

”Menettely johtuu laista rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämiseksi ja selvittämiseksi. Laki perustuu EU:n rahanpesudirektiiviin. Pankilla on lakiin perustuva velvollisuus kysyä asiakkaaltaan tietoja tämän pankkipalvelujen käytöstä sekä tarvittaessa myös tilille tulevien varojen alkuperästä ja käyttötarkoituksesta. Jos riittäviä tietoja ei saada, maksua tai muuta asiakkaan ehdottamaa liiketointa ei saa toteuttaa.”

Asia on siis loppuunkäsitelty, eikö niin? Jos laki kerta näin määrää, eiköhän toimita kuin kunnon kansalaiset. Tehtävämme on totella.

Se vain askarruttaa, miten näin typerä säädös on päässyt lakikirjaan saakka. Taustalla vaanivasta EU-direktiivistä nyt puhumattakaan.

Nordea uteli minultakin joitain viikkoja sitten, olenko poliittisesti vaikutusvaltainen henkilö. Vastasin jälleen kerran, että enpä taida sellainen olla. Vasta sen jälkeen pääsin pankin kellariin tyhjentämään tallelokeroni.

Mitä ”poliittisesti vaikutusvaltainen” edes tarkoittaa?

Poliittisesti vaikutusvaltainen on henkilö, joka toiminut kuluneen vuoden aikana toisen valtion palveluksessa esimerkiksi ministerinä, parlamentin jäsenenä, korkeimman oikeuden tuomarina, kenraalina tai suurlähettiläänä.

Hupaisaa kyllä, edes pääministeri Juha Sipilä ei ole rahanpesulain tarkoittama poliittisesti vaikutusvaltainen henkilö. Silti Nordea on tivannut asiaa kaltaiseltani espoolaiselta yksinyrittäjältä jo kolme kertaa muutaman vuoden aikana.

Montako potentiaalista (jossain toisessa maassa) poliittisesti vaikutusvaltaista, terroristeja rahoittavaa kriminaalia Euroopasta voisi löytyä?

Ravistan nyt hihasta, että heitä haahuilee täällä EU:n alueella peräti viisi kappaletta.

Oletetaan lisäksi, että lähes jokaisella EU:n asukkaalla on asiakassuhde keskimäärin yhdessä pankissa. Pankin on tunnistettava ja haastateltava jokainen asiakkaansa ainakin kerran.

Kun EU:n väkiluku on yli 500 miljoonaa, se tarkoittaa, että pankit tenttaavat asiakkaitaan vähintään puoli miljardia kertaa.

Eurooppalaiset pankit haarukoivat siis asiakkaidensa poliittista vaikutusvaltaa täysin turhaan sata miljoonaa kertaa jokaista potentiaalista rikollista kohden.

Lisäksi kolmannen asteen kuulustelut käynnistyvät aina, kun asiakas yrittää tallettaa muutaman tonnin käteistä tililleen. Arvatenkin hälytys laukeaa vähintään kymmeniä miljoonia kertoja vuodessa.

Tästä kaikesta jokainen täysjärkinen näkee heti, että varotoimet eivät ole missään suhteessa saavutettuun hyötyyn.

Kaikkein huvittavinta kuviossa on tietysti se, että direktiivi koskee vain ihan helvetin tyhmiä terroristien rahoittajia.

Eiköhän jokainen aito rahanpesijä ole jo hoksannut, ettei ole kovin hyvä idea kärrätä käteistä mustissa jätesäkeissä Nordean konttoriin.

Jos saapastakin typerämpi kriminaali kuitenkin harhautuu epähuomiossa setelinippujensa kanssa pankin tiskille saakka, ehkä hän viimeistään siinä vaiheessa hoksaa valehdella poliittisesta vaikutusvallastaan.

Jälleen kerran totuus on tarua ihmeellisempää. Jopa legenda banaanien käyryyttä säätelevästä direktiivistä kuulostaa tosi fiksulta EU:n rahanpesumääräyksiin verrattuna.

Me suomalaiset pidämme itseämme muka jotenkin maalaisjärkisenä kansana. Silti suostumme tottelemaan tällaisiakin idioottimääräyksiä kuin määkivät lampaat.

Nordea ei käräytä ensimmäistäkään poliittisesti vaikutusvaltaista terroristien rahoittajaa koskaan.

30 vastausta

  1. Tuo pankkien rahaliikenteen kontrolli on täysin satunnaista. Muutama vuosi sitten asuin eteläisessä Euroopassa ja tuli tarve ostaa käytetty Ferrari Saksasta, tottakai varovasti niin että auto ja rahat vaihtavat omistajaa samanaikaisesti. Ruotsissa asuva kaverini oli myöskin aikeissa lähteä autokaupoille Saksaan, mutta piipahti sitä ennen Suomessa. Totesin että näppärin tapa saada autokaupparahat mulle on siirtää ne kaverin suomalaiselle tilille viitetekstillä ”Suojeluraha” tai ”Lahjus” tms. ja hän toi ne sitten kirjekuoressa käteisenä Saksaan. Missään vaiheessa rahansiirtoa kukaan ei kysellyt mitään vaikka kyse oli hyvinkin huomattavasta summasta.

    Sen sijaan kaverini joutuu usein selvittämään omien tiliensä välisiä siirtoja Pohjoismaissa suuruudeltaan muutamia hassuja tonneja. Onko siis tämän tarinan opetus että pitää tehdä itsevarmasti tarpeeksi suuri kuvio niin kukaan ei kysele mitään?

    1. Kysehän on näytelmästä samaan tapaan kuin lentokenttien turvatarkastuksissa. Jokainen tajuaa, ettei showsta ole mitään todellista hyötyä. Niiden tarkoitus on vain synnyttää vaikutelma, että virkamiehet ja poliitikot ovat tehneet parhaansa.

      Ongelma näissä sirkuksissa on se, ettei niiden keksijät maksa niistä mitään itse. Mutta pelkästään tämä rahanpesudirektiivi maksaa tietenkin meille veronmaksajille miljardeja.

    2. Kyllä Jari näillä tuloksia saadaan aikaan. Muistan eräässä vakuutusyhtiössä työskennellessäni, miten asiaka tunnusti olevansa poliittisesti vaikutusvaltainen henkilö. Hän kirjoitti lisätietokenttään olevansa taloyhtiön hallituksen puheenjohtajan vaimo.

      1. Ei pankissakaan kukaan koskaan ole osannut sanoa, mitä tuo kysymys edes tarkoittaa. Mutta kysytty on – ja kaikki siis hyvin?

        Voi pyhä yksinkertaisuus, mihin kaikkeen pelleilyyn ihmiset alistuvat, kun vain joku ”viisaampi” heitä käskyttää.

  2. Palautin pulloja Prismaan. En halunnut hiluja taskuun ja kysyin infosta, voiko roposet tallettaa suoraan tililleni. ”Toki!”

    Se ei tosin riittänyt, että olisin todistanut olevani kortin/tilinhaltija näppäilemällä oikean tunnusluvun, vaan sen lisäksi minun piti todistaa henkilöllisyyteni. Lisäksi hän tarkisti, että henkilöllisyystodistuksessa on sama nimi kuin kortissani. Ja vielä katsoi hetken kasvojani, että olen varmasti sama henkilö. Hyvä, ettei vielä kysynyt, mistä pullokuitin rahat ovat peräisin…

    Saa sen jonon infotiskille näinkin.

    1. Rahan voi tallettaa myös Prisman kassalla jos infon jonoja pelkää. Henkilöllisyyden tarkistus pankkiasioinnissa on tietysti ihan päivänselvä asia. Rahaa ei voi tallettaa tilille jota ei omista tai johon ei ole käyttöoikeutta.

      1. Ymmärrän tämänkin sikäli, että jos joku voisi tallettaa Juha Sipilän käyttötilille miljoonan hänen omissa nimissään, se ei ehkä näyttäisi kovin hyvältä.

        Mutta taas tässäkin asiassa varotoimet voisivat olla jossain suhteessa niiden merkitykseen. Jos joku tallettaa toisen tilille 4,25 euroa (pullonpalautusrahoja), millaista rikosta silloin ollaan henkilötietojen tarkistuksella torjumassa?

    2. Tommi Honkala

      Miksi se ei riitä, että minulla on tiliin liitetty pankkikortti, jonka tunnusluvun tiedän? Senhän pitäisi riittää todistamaan, että voin tallettaa rahat tilille ilman, että osoitan sen kuvallisella henkilöllisyystodistuksella.

      Jos se tuo ei nimittäin riitä, niin TalletusOtto -automaatit ovat laittomia.

  3. Rahojen alkuperän selvittely rahanpesun estämiseksi ja poliittinen vaikutusvaltaisuus ovat kaksi eri asiaa. Suomessakin on paljon pikkukriminaaleja, jotka tuovat ensin tiskille pari tonnia pikkuseteleitä ja nostavat ne 5min myöhemmin viereiseltä tiskiltä. Osa on jopa pienyrittäjiä, jotka eivät pidä myynnistään mitään kirjanpitoa. Sitten ihmetellään miksi alkuperää kysellään kirjallisesti.

    Poliittisesti vaikutusvaltainen kyllä/ei on toki hämärämpi asia.

    1. Oletko sitä mieltä, että nykyinen kyselytekniikka tuottaa mitään muuta kuin kuluja? Mitä veikkaat, montako rahanpesijää tällä systeemillä saadaan kiinni vuosittain?

    2. Rahojen alkuperäselvittely? Lukuisia. Viikottain. Lähde: omakohtainen työkokemus.

      Poliittisen vaikutusvaltaisuuden kysely? Ei mitään hajua, tuskin paljoa.

    1. Kaiken maailman turvallisuuteen liittyvissä asioissa on se huono puoli, että niillä näyttää olevan vain yksi suunta: lisää tätä samaa.

      Onko joku joskus kuullut, että byrokraatti purkaisi mitään – edes täysin turhaksi osoittautunutta – turvajärjestelyä enää koskaan?

      Tämä on nähtävissä juuri lentokentillä. Turvatarkastusten kustannukset ovat kasvaneet vuodesta toiseen. Niitä lisätään aina, kun joku keksii ehdottaa jotain.

      Mutta terroristitön jakso ei koskaan johda siihen, että turvakäytäntöjä karsittaisiin.

    2. Tämä on raivostuttava esimerkki suomalaisten virkamiesten ja poliitikkojen hysteerisestä käytöksestä.

      En ole kuullut vielä kenenkään edes yrittävän perustella, miten hän pesisi rahaa vaikkapa matkavakuutuksensa avulla.

      EU ei todellakaan edellytä moista Suomelta. Silti tämäkin pelleily näyttää pian päätyvän lakiin saakka.

    3. Jari: Eihän turhaksi osoittaunutta käytäntöä voi purkaa, koska löydösten puute vain osoittaa, että käytäntö ei ollut tarpeeksi perusteellinen.

      Lisäksi riskin toteutumisen pelko kasvaa koko ajan systeemin kiristyessä: Ajatteles, jos kaikesta huoimatta joku onnistuisi muiluttamaan koneeseen pommin!? Mehän jouduttaisiin naurunalaisiksi koko sakki! Parempi kiristää lisää.

      Epäonnistumisen pelko johtaa firmoissakin samanlaiseen pelleilyyn. Jotain tarjouksia katselmoidaan päivätolkulla, ettei siellä vain olisi virhettä. Kuitenkin nuo pelätyt virheet välttäisi parhaiten maksimoimalla onnistumisen. Ja jos 99% ajasta onnistutaan, niin 1% moka ei yleensä menoa hidasta.

  4. Mitä väliä sillä on että turvatarkastukset maksavat? Lentolippujen hinnat ovat kuitenkin ihan siedettävällä tasolla. Jos turvatarkastuksista aiheutuva kustannus on kaikille toimijoille samankaltainen, ei erityistä kilpailuetua synny kenellekään. Lentolippu voi kallistua enintään parilla eurolla turvatarkastuksien takia lentoa kohden. Näillä keinoilla byrokraatit ovat saaneet luotua useita satoja tuhansia työpaikkoja ja kasvatettua hyvinvoinnin jakautumista eri ihmisille. Laaja kaikkia koskeva byrokratia voi olla hyödyksi kokonaisuuden kannalta juuri työllistävän vaikutukset

    1. Oletko siis sitä mieltä, että myös rikollisuus on hyvä asia? Sekin työllistää poliiseja, syyttäjiä, tuomareita, vanginvartijoita ja tuhansia muita niin, että ”hyvinvointi” jakautuu eri ihmisille.

  5. Turvatarkastuksia on kommenteissa niin moni parjannut, että otetaas yksi positiivinen kokemus sekaan. Oltiin syksyllä Kreikassa lomalla ja kas kummaa, viimetingan tuliaisostokset jäivät käsimatkatavaroihin. Pullot tietysti huomattiin turvatarkastuksessa, mutta paikalle hälytetyn Vasilin päätös oli yllättävä: ei oliiviöljyllä konetta räjäytetä!

    Tällä tarinalla oli onnellinen loppu – miten olisi käynyt Suomessa?

    1. Ei helkkari, onko tosiaan jossain tuollaisia turvamiehiä?! Että siis järjen käyttö on heille sallittu. Voi jummijammi ja yhden kerran…

      Mutta mitä Vasili sitten oikeasti teki? No, hänhän harrasti profilointia.

      Toisin sanottuna hän tajusi, että todennäköisyys on äärettömän pieni, että suomalainen turisti räjäyttäisi koneen (ja ehkä oman perheensä) oliiviöljyllä.

      Profilointi olisi fiksua. Mutta ilmeisesti se olisi syrjintää, että joku olisi todennäköisempi terroristi kuin joku toinen. Siksi kaikkien on kärsittävä.

    2. Olet Jari täysin oikeassa tuosta profilointasiasta; moderneilla tilastollisisilla menetelmillä voidaan hämmentävän vähällä datalla ennustaa mitä mielenkiintoisempia asioita. Toimin itse data-analyytikkona ja pystyn ennustamaan yli 97 %:n tarkkuudella mm. tiettyjen palvelujen käyttöä, kun tiedän asiakkaan kolme edelleistä palvelutapahtumaa ja muutaman muun perustiedon (esim. maksoiko laskulla vai kortilla). Samanlaiseen pystyttäisiin taatusti myös turvatarkastuksissa, mutta niin ei haluta toimia, koska se ei olisi tiettyjen poliittisten ideologioiden mukaista ja muuttujat saattaisivat olla sellaisia, jotka eivät sovi tiettyjen tahojen maailmankuvaan.

      1. Älytöntä tässä on se, että kuitenkin esimerkiksi tullin väki voi aivan rauhassa poimia maahan tulevista matkustajista epäilyttävät yksilöt tarkempiin tutkimuksiin. Profilointi ei yhtäkkiä olekaan kiellettyä.

    3. Ainoa vaan että juuri Tullin tapauksessa profiloinnista nousi hirveä haloo. Allekirjoittaneen järkeen ei käy että jos poliisilla tai tullilla on tiedossa että epäilty steroidisalakuljettaja on vaikkapa lihaksikas kaljupäinen valkoinen mies, että minkä takia viranomainen ei voisi sen tiedon pohjalta pysäyttää/kuulustella tuntomerkkeihin sopivia miehiä. Olisi hieman tyhmää keskittää resurssit nyt vaikkapa pysäyttämään turhan päiten vaikkapa kaikki pitkätukkaiset tummat naiset, ellei nyt sitten haluta väkisin lisätä viranomaisten työtä ja byrokratiaa. Sanoisin että melko pragmaattista toimintaa viranomaiselta ja järkevääkin kun ottaa huomioon rajatut resurssit mitä niillä on käytössä.

      Tässä tullin tapauksessa vaan taisi sattua siitä erikoinen tilanne että kuulusteltava kuului samaan ryhmään silloisen vähemmistövaltuutetun kanssa. Käsittääkseni ja onneksi profilontia saa järkevästi kuitenkin käyttää vaikka maalaisjärkeä vastaan tässä(kin) asiassa yritettiin poliittisesti taistella.

  6. Ei Kreikka ole ainoa eurooppalainen maa, missä harrastetaan järkiperäistä profilointia. Olin pari viikkoa sitten teknisen alan messuilla Saksassa ja yhdeltä tiskiltä työnsivät kouraani kohtuuttoman pitkällä terällä varustetun teräaseen. Oli mulla muitakin epämääräisen näköisiä matkamuistoja eli käsitarkastus oli odotettavissa. Turvatarkastajan löytäessä teräaseen sanoin olevani liikkeelä pelkillä käsimatkatavaroilla ja teräaseen olevan lahja messuilta ja että mulle on aivan sama lentääkö se roskiin vaiko ei. Tiukka tuijotus suoraan sinisiin silmiini ja turvatarkastaja laittoi teräaseen laukkuuni.

    Sitten toinen tarina turvatarkastusprosessin vuotokohdasta pieneltä suomalaiselta lentoasemalta muutaman vuoden takaa. Unohdin hanskani lentokoneeseen ja kävin seuraavana päivänä niitä kyselemässä. Infotiskin kaveri pyysi mukaansa etsimään niitä löytötavaralaatikosta. Niinpä marssin hänen perässään kansainväliselle alueelle sivuoven kautta Leatherman vyöllä ja iso katkoteräveitsi taskussa toppatakin alla. Ei tullut sillä hetkellä mieleenkään kertoa kielletystä varustuksesta.

  7. Siinä poliittisesti vaikutusvaltainen kysymyksessä on sana ULKOMAALAINEN, tämä yksi pieni sana unohtuu usein pankin kysyessä asiaa.

    Vaikutusvallasta on jopa suomalaisen säädös.

    25.9.2008/616
    1 §

    Poliittisesti vaikutusvaltainen henkilö

    Henkilöä on pidettävä rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä ja selvittämisestä annetun lain (503/2008) 20 §:ssä tarkoitettuna poliittisesti vaikutusvaltaisena henkilönä, jos hän toimii:

    1) valtionpäämiehenä, hallituksen päämiehenä, ministerinä, vara- tai apulaisministerinä;

    2) parlamentin jäsenenä;

    3) korkeimman oikeuden, perustuslakituomioistuimen tai muun vastaavan oikeuselimen jäsenenä, jonka päätöksiin ei voida poikkeustapauksia lukuun ottamatta hakea muutosta;

    4) tilintarkastustuomioistuimen ja valtiontalouden tarkastusvirastoa vastaavan valtion varainhoitoa tarkastavan ylimmän päättävän elimen jäsenenä;

    5) keskuspankin johtokunnan jäsenenä;

    6) suurlähettiläänä tai asiainhoitajana;

    7) puolustusvoimissa vähintään kenraalikuntaan kuuluvana upseerina; tai

    8) valtion kokonaan omistaman yrityksen hallinto-, johto- ja valvontaelimen jäsenenä.

    1. Ei se koske ainoastaan ulkomaalaisia, vaan ”valmisteilla oleva uusi rahanpesulaki ulottaa sen myös Suomessa korkeissa julkisissa tehtävissä toimiviin ja heidän lähipiiriinsä” (HS 10.2.2016)

    1. Ajattelitko, että hollantilaispankissa jotkin palkansaajat pesivät liksojaan? Vai että pienyrittäjille laskujaan maksavat pörssiyhtiöt siellä kieroilivat?

      Täytyy pankissa olla harvinaisen idiootteja töissä, jos he eivät erota tavallisia kansalaisia rahanpesijöistä millisekunnin analyysin perusteella.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Aiheeseen liittyvät muut kirjoitukset

Sakkojen tuotteistaminen
Tommi Elomaa

Kannattaisiko sakot tuotteistaa?

Matkailijan matka katkesi koneesta poistamiseen Pariisissa. Avoimeksi jää, millainen lasku tuosta lankeaa – jos lankeaa. Olisiko sakkojen tuotteistuksella mitään vaikutusta?

Vinkit kriisijohtamiseen
Minna Elomaa

Nesteestä nosteeseen – TOP 10 vinkit kriisijohtamiseen

Tuotteistuksen kolme vaihetta on lupaus, lunastus ja paikkaus. Paikkausvaiheeseen päästään, jos jotain menee pieleen. Kokosin omista kokemuksistani vuosien varrelta kriisitilanteen haltuunottoon vinkit, joita olen arjessa

Palvelun tuotteistaminen

Pakerratko insinöörien esimiehenä?

Tämä 120-sivuinen e-kirja neuvoo vaihe vaiheelta, miten puserrat asiantuntijoittesi osaamisesta enemmän kate-euroja tuotteistamisen keinoin.

Teoksen vinkit perustuvat Suomen kokeneimman tuotteistajan käytännön kokemuksiin sadoista insinööritalojen tuotteistusprojekteista 17 vuoden aikana.

Tuotepäällikön pelastuspakkaus

Pärähtävätkö päiväsi tulipalojen sammutteluun? Näperteletkö oikeastaan yksityiskohtien parissa? 

Tämä 73-sivuinen opas kertoo, miten pääset kiireestä eroon lopullisesti. 

 

Tilaa uutiskirjeemme!

Saat vinkit tuotteistukseen sekä uusimmat blogikirjoitukset ja asiakastarinamme. Lähetämme korkeintaan kaksi sähköpostia kuukaudessa.