Kävin asiakaskäynnillä hiljattain. Sovimme, että tarjoaisin Noste-suolakaivos-tuotteistusprojektia.

Toimitusjohtaja totesi, että ensin saisin kuitenkin sutaista nimeni salassapitosopimukseen. Muuten emme voisi edetä.

Silmäilin dokumenttia hetken. Totesin, etten tajua tekstimuhennoksesta mitään. Ilmoitin diplomaattiseen tapaani, etten aio käyttää aikaani juristituuban tulkkaamiseen. Elämä on siihen liian lyhyt.

Ehdotin, että käyttäisimme sen sijaan tarjoukseni vakioehtoihin kuuluvaa pykälää, joka näyttää tältä:

“Kumpikin sopijapuoli on velvollinen pitämään salassa liikesuhteen aikana esiin tulleet asiat, jotka eivät ole yleisesti tiedossa.”

Asiakkaani (siis ehkä tuleva sellainen) totesi tiukasti, että olisin ensimmäinen epeli 20 vuoteen, joka kieltäytyy allekirjoittamasta. Joko käyttäisimme heidän sopimustaan tai saisin suksia kuuseen.

Venkoilin aikani. Lopulta tarjouduin teettämään sopimuksesta selkokielisen version omalla kustannuksellani.

Toimitusjohtaja totesi, että eikun menoksi!

Otin yhteyttä Jussi Kariin, jonka kanssa juttelen niitä näitä viikoittain. Hän on poikkeuksellinen juristinretku.

Näppituntumalta arvioisin, että 99 prosenttia Jussin kollegoista tuottaa sitkeästi sitä samaa jorinaa, jota lakimiehet ovat mongertaneet jos satoja vuosia. Eivätkä he edes näe siinä mitään omituista.

Jussi pystyy selvästi parempaan. Olemmekin usein aggressivisesti aikoneet naputella kirjan selkokielisistä sopimuksista heti ensi viikolla – tai ainakin heti sitä seuraavalla.

Tässä alkuperäinen 3-sivuinen sopimus:

Alkuperäisen salassapitosopimuksen 1. sivu. Klikkaa kuva täysikokoiseksi.

Alkuperäinen salassapitosopimus, sivu 1. Klikkaa kuva täysikokoiseksi.

Alkuperäisen salassapitosopimuksen 2. sivu. Klikkaa kuva täysikokoiseksi.

Alkuperäinen salassapitosopimus, sivu 2. Klikkaa kuva täysikokoiseksi.

Alkuperäisen salassapitosopimuksen 3. sivu. Klikkaa kuva täysikokoiseksi.

Alkuperäinen salassapitosopimus, sivu 3. Klikkaa kuva täysikokoiseksi.

Tässä vertailun vuoksi Jussin jalostama selkokielinen 2-sivuinen sopimusversio:

Selkokielinen salassapitosopimus, sivu 1. Klikkaa kuva täysikokoiseksi. Ei ole Jussikaan täydellinen, sillä sivulle jäi ilmeinen virhe. Huomaatko, mikä se on?

Selkokielisen sopimuksen 2. sivu. Klikkaa kuva täysikokoiseksi.

Selkokielinen salassapitosopimus, sivu 2. Klikkaa kuva täysikokoiseksi.

Jussi kirjoitti alkuperäisestä dokumentista käyttööni myös analyysin, jossa hän repi pykälät kohta kohdalta palasiksi. Dokumentista ei paljastunut mitään kannaltani riskaabelia. En sitä tosin olettanutkaan.

Mutta pläjäyksessä oli monta turhaa tai epäloogista kohtaa. Jotkut niistä olivat asiakkaalleni itselleen jopa haitallisia.

Esimerkiksi vain erikseen salaiseksi merkitty tieto on sopimuksen mukaan salaista. Niinpä mikään muu ei sitten olisi salaista.

Jussi kommentoikin, että yleensä sopimuksiin on tapana kirjata, että salaista on sellainenkin tieto, joka olisi pitänyt ymmärtää salaiseksi.

Salassapitosopimus oli myös vanhentunut. Muuten se tuskin ehdottaisi, että ainoat passelit viestintävälineet ovat kirjatut kirjeet ja faksit. Tosin itse olisin kaivannut listan jatkoksi ikäluokalleni tutumpia pikaviestimiä, kuten kirjekyyhkyjä ja huippunopeita Pony Express -lähettejä.

No, sopimusten syövereihin on hautautunut muinaisjäänteitä kaikkialla. Lakimiehet kopioivat vuosikymmenestä toiseen samoja ikivanhoja sopimuspohjia ilman, että he itsekään tietävät niiden sisältöä.

Mutta miksi jaksan niuhottaa jostain joutavasta parin sivun paperinriekaleesta?

Suomi on täynnä paskoja tarjouksia ja sopimuksia. Niistä on valtavasti haittaa. Myyjät kiertelevät vastuutaan. Asiakkaat eivät uskalla ostaa. Epäselvien dokumenttien tulkkaamiseen kuluu tolkuttomasti osapuolten aikaa.

Yhdeksänkymmentä prosenttia maailman ongelmista johtuu väärinkäsityksistä. Sopimusten tehtävä on estää sotkuja, ei suinkaan luoda niitä lisää.

Hyvä sopimus on viestintää. Sen pitäisi helpottaa myymistä ja ostamista – ja tietenkin estää kahinoita. Silti lepsujen juristien kryptisiä jorinoita puidaan oikeudessa joka viikko. Tuomarit yrittävät epätoivoisesti keksiä, mitä ihmettä osapuolet aikoinaan todella aikoivat tai tarkoittivat.

Pelottavinta oli asiakkaani toteamus siitä, että 20 vuoden ajan kaikki edeltäjäni olivat allekirjoittaneet sopimuksen mukisematta. Satanen vetoa, että heistä enintään yksi kymmenestä todella tiesi, mihin hän tuli sitoutuneeksi.

Myös salassapitosopimus on sopimus. Älä hyvä ihminen ikinä kirjoita nimeäsi paperiin, jota et ymmärrä.