Etsi kirjoituksia
Close this search box.
Naisen dollari on 93 senttiä hänen omien päätöstensä vuoksi

Naisen dollari on 93 senttiä hänen omien valintojensa vuoksi

Jari Parantainen
Jari Parantainen
Olen Suomen kokenein tuotteistaja. Koulutan & konsultoin. Aiheina tuotteistaminen ja hinnoittelu. Palkittu Pölli tästä -blogi & bisneskirjoja. [email protected] ✆ 050 5229 529

Naisen dollari on vain 93 senttiä, jos hän toimii Uber-kuljettajana. Pitihän se arvata, että myös kylmänjulma taksiyhtiö sortaa naisia.

Paitsi että se ei pidä paikkaansa. Firman palkkio ei riipu millään tavalla kuskin sukupuolesta. Palkkaero syntyy naisten omista päätöksistä.

Maailman paras podcast, eli Freakonomics Radio, järjesti hiljattain julkaisuaikataulunsa uusiksi. Syynä oli uunituore tutkimus miesten ja naisten palkkaeroista, jonka tulokset oli pakko julkaista heti.

Podcastin nimi on What Can Uber Teach Us About the Gender Pay Gap? (6.2.2018)

Tutkimuksen nimi on The Gender Earnings Gap in the Gig Economy: Evidence from over a Million Rideshare Drivers. Sen tekee erityiseksi mainio tietolähde. Data on nimittäin peräisin Uber-palvelun taustajärjestelmästä.

Uber on sikäli erityinen putiikki, että sen maksamat palkkiot eivät riipu kuljettajan sukupuolesta.

Uberin maksualgoritmi ei piittaa siitä lainkaan, onko kuljettaja mies vai nainen.

Tutkijoiden kannalta tilanne on harvinainen. Kerrankin on varmaa, että jos miesten ja naisten palkat poikkeavat toisistaan, se ei voi johtua ainakaan työnantajan harjoittamasta syrjinnästä.

(Se onkin sitten kokonaan toinen asia, jos asiakkaat syrjivät naisia.)

Kaiken lisäksi dataa on paljon. Tutkimus käsitteli kyytejä tammikuusta 2015 maaliskuuhun 2017 saakka. Niitä kertyi yli 740 miljoonaa. Työviikkoja aineistossa oli 25 miljoonaa, lähes kahdestasadasta eri kaupungista.

Kuljettajia oli 1,8 miljoonaa, joista noin kolmasosa oli naisia.

Nyt nirsoinkin kriitikko lienee sitä mieltä, että ainakin otos on riittävän laaja.

Tulos oli kiinnostava. Vaikka asiaa miten päin pyörittelisi, naiskuljettajien palkkapotti jäi 7 prosenttia pienemmäksi kuin miesten. Naisen dollari on siis vain 93 senttiä.

Naiskuljettaja tekee erilaisia valintoja kuin mies

Mistä palkkaerot sitten johtuivat?

Ensimmäinen syy oli se, että mieskuljettajat aloittavat kyytinsä eri paikoista kuin naiskuljettajat. Tämä muodostaa noin viidenneksen palkkaerosta.

On tietysti helppo ymmärtää, että joistain osoitteista lähtevät kyydit ovat arvokkaampia kuin jotkin toiset. Tällaisia saattavat olla esimerkiksi pitkät keikat lentokentälle.

Toinen syy palkkaeroon on se, että Uberin mieskuljettajat ovat kokeneempia kuin naiset. Keskimäärin mieskuljettaja on ajanut enemmän keikkoja kuin nainen. Tämä selittää noin 30 prosenttia palkkaerosta.

Todennäköisesti mieskuljettaja on hoitanut työtään yli 2 vuotta. Naiskuljettajalla on tyypillisesti kokemusta vain muutaman kuukauden ajalta.

Naisen dollari kutistuu, koska hänen Uber-uransa jää keskimäärin lyhyemmäksi. Kuuden kuukauden jälkeen naisista 76 prosenttia on heittänyt hanskat tiskiin. Miehistä on lopettanut 63 prosenttia.

Lisäksi mies kerää kokemusta nopeammin. Hän hoitaa tyypillisesti yli 50 prosenttia enemmän keikkoja viikossa kuin naiskuljettaja.

Kokemuksesta on selvästi hyötyä. Silloin kuljettaja osaa valita järkevimmät reitit. Hän pystyy hoitamaan keikkansa nopeammin.

Lisäksi saattaa olla, että veteraani osaa hylätä huonoja keikkoja fiksummin kuin kokematon kollega.

Mutta nyt on kasassa vasta runsas puolet alkuperäisestä 7 prosentin palkkaerosta. Mistä se toinen puolikas syntyy?

Ero syntyy siitä yksinkertaisesta syystä, että mies ajaa autoa nopeammin kuin nainen. Hän siis ehtii hoitaa enemmän keikkoja kutakin työtuntiaan kohden.

Ero on näennäisen pieni. Mieskuljettaja ”kaahaa” vain 2 prosenttia kovempaa kuin nainen. Mutta sillä on yllättävän paljon merkitystä lopputuloksen kannalta.

Naisen dollari ei kutistu syrjinnän vuoksi

Jos nyt vielä tiivistän, nainen tienaa Uber-kuljettajana 7 prosenttia miestä vähemmän, koska

  • nainen valitsee kyytiensä lähtöpisteen eri tavalla kuin mies
  • naisella on vähemmän työkokemusta
  • nainen ajaa autoaan hitaammin kuin mies

Kaikki nämä lienevät naisten omia päätöksiä.

Uber-keikkoja ajavan naisen dollari on 93 senttiä hänen omien valintojensa vuoksi.

25 vastausta

  1. Loistava postaus jälleen kerran!

    Tässä on oiva esimerkki siitä että ”samasta työstä on maksettava sama palkka”, mutta palkkaerot selittyvät lopulta tuottavuuseroista. Lisäksi koko arviointijärjestelmä vielä tuottaa enemmän liidejä viiden tähden kuljettajille, joka on omiaan lisäämään näitä eroja. Lopulta tämä johtaa siihen että parhaat (asiakkaiden mielestä) kuskit pärjäävät parhaiten eli eletään markkinatalouden ihanteiden mukaan.

    Tähän lauseeseen on kuitenkin tartuttava:
    ”Kokemuksesta on selvästi hyötyä. Silloin kuljettaja osaa valita järkevimmät reitit.”

    Tämä ei varsinaisesti pidä paikkaansa koska Uberin kyytijärjestelmä kertoo kuljettajille mikä reitti hänen tulee valita, tästä poikkeamista ei hyvällä katsota.

    1. Taisin tulkita tekstiä väärin. Tässä ote tuosta kokemuksen vaikutusta käsittelevästä kohdasta: ”Drivers are just getting better at figuring out when and where to drive, a little bit about how fast to drive, and also, how to strategically accept or cancel rides that they think are a bad match.”

  2. TEK julkaisee alyllisesti rehellisiä tilastoja. Taustamuuttujat vakioituna miesten ja naisten palkkaro on muistaakseni TEK:illä 5%.

    Tarina muuttuu lisää, kun huomioidaan tuossa tilastossa huomioimattamoat palkattomat ylityöt, joita miehet tekivät tuplasti. Palkattomat ylityöt huomioituna palkkaero onkin vain alle 2%. Eli käytännössä palkat ovat samat, virhemarginaalia en muista.

  3. Sanoisin, että otanta on kyllä tieteellisesti pätevä, mutta katsotaan vain yhtä ammattiryhmää ja tulkinnassa on tehty hieman liikaa oikaisuja, täysin epätieteellisiä yhteenvetoja. Pidän hieman yksoikoisena päätelmää, että naiset tienaavat vähemmän tiettynä ajanjaksona, koska ajavat hitaammin. Onhan se ehkä näin, mutta ylinopeutta ja äärirajoilla ajaminen voi aiheuttaa sen, että kortti menee hyllylle, aiheuttaa onnettomuuden jne. Silloin tienestit pitkällä ajalla ovatkin ihan toisin.
    Nuorempana ajoin jonkin aikaa sivutoimisesti taksia ja voin sanoa, että kyllä tietoisesti tienasin vähemmän kuin jotkut miehet, mutta paremmin kuin monet miehet. En ottanut niitä ehkä tuottoisempia, mutta viikonloppuna yömyöhään ajettavia vuoroja enkä ajanut koko ajan ylinopeutta, kuten eräät nuoret miehet. Ennemminkin tästä voi päätellä, että jos naisten pitää valita terveys ja riskien välttäminen versus raha, niin jep ei nainen niin hullu ole, että rahan perässä sokeana juoksee. Ja ihmetellään, miksi naiset elävät pitempään kuin miehet… ????
    Myöskään tulkinnassa ei ole verrattu saman verran kokemusta omaavia naisia ja miehiä toisiinsa, vaan oletetaan, että naiset ei opi niitä reittejä ja hyviä paikkoja, kun kokemusta tulee. Otannassa tosiaan naisten kokemus oli keskimäärin lyhyempi.
    Ylipäätänsä en ymmärrä koko artikkelin tarkoitusta. Mitä tällä haetaan takaa? Minusta on äärimmäisen typerää verrata naisia ja miehiä vastakkain tälla tavalla. Jos on hyvä jossain, kuuluisi ansaita sen mukaan sukupuoleen katsomatta ja jos miesten ominaisuudet ovat jossain ammatissa paremmat (autolla pitkään ajaminen vaatii fysiikalta ominaisuuksia, joissa mies vetää pitemmän korren) niin fine, hän voi ehkä tienata paremmin. Lisäksi ei voi olla niin, että naisvaltaisissa ammateissa tienaa vähemmän kuin miesvaltaisissa (sairaanhoitajat versus putkimiehet, joihin palkkaerot suurimmaksi pohjautuvat).
    Mutta jos tälle tielle lähdetään niin, olisi mielenkiintoista nähdä, miten asetelma muuttuu, jos otetaan joku ammatti, jossa miesten osuus on se kolmasosa… Esimerkiksi mallimarkkinoilla miehet tienaavat todella paljon huonommin kuin miehet – miksi?

    1. Tyttö: Oletko varma, että mallin työssä naisten palkkamediaani on kovin paljon suurempi kuin miesten?

      Supermalli-tasolla naiset varmasti tienaavat enemmän, koska kultruurillisista syistä miesten ulkonäölle ei anneta niin suurta arvoa. Kukaan ei esim. katso miesten kauneuskisoja telkkarista tai kirjoita noiden kisojen voittajista viikosta toiseen.

      Miehiä on varsin vähän esim. sairaanhoitajissa. Miehet ansaitsivat sairaanhoitajana keskimäärin 3259 euroa, naiset puolestaan 3060. Kun tilastosta ottaa pois ylityöt ja vuorolisät, miessairaanhoitaja tienasi keskimäärin 2666 euroa ja nainen puolestaan 2648 euroa. Eli naiset ja miehet tienaavat sairaanhoitajina samasta työstä täsmälleen saman palkan.

    2. Yhdysvalloissa mallien mediaanitulot olivat $27.330. Työssäkävien naisten mediaanitulo samana vuonna oli $35.471. Luultavasti mallinainen siis saisi parempaa palkkaa tekemällä jotain muuta työtä. Naisen uravalinta siis johti tässä pienempiin tuloihin.

  4. sivustahuutaja: ihan mielenkiintoisia tilastoja, mutta mikä on tarinan moriaali. Haluaisin oikeasti vain tietää, mikä tämän artikkelin johtopäätösten tarkoitus on? Jos yritetään sanoa, että naiset tienaavat vähemmän, koska valitsevat näin, niin perusolettamus ei ole ihan sama mainitun Standorfin tutkimuksen kanssa. Luin yllä mainitun tutkimuksen ja minua enemmän kiinnosti artikkelissa se, että kun oikeasti otetaan se linja, että sukupuolella ei ole väliä, tuloerot pienevät ja tuloeroja selittää enää suurimmaksi osaksi se, että naiset saattavat olla muutaman vuoden pois työelämästä lastensaannin takia. Sen takia en edelleen ymmärrä, mitä artikkelilla ja loppupäätelmillä haetaan. Halutaanko väen vänkäin yrittää todistella, että miehet ovat parempia ja heidän kuuluukin ansaita enemmän? Silloinkaan ei olla ihan samoilla linjoilla Standfordin kuin tutkimuksessa. Siellä nimenomaan kirjoitettiin, että kun verrataan kokeneita kuskeja, naiset ja miehet osaavat valita keikat yhtä hyvin, ero selittyy enää vain sillä, että miehet ajavat nopeammin.

    1. Tiedehenkilöt ovat tuottaneet vinon pinon tutkimuksia palkkaeroista. Usein päätelmä on ollut, että ”ainoa jäljelle jäävä selitys on naisiin kohdistuva syrjintä”. Siis kun mitään muuta syytä palkkaeroihin ei ole löytynyt.

      Siksi tuo tuore tutkimus on niin tärkeä. Syrjintä ei ole oikein mahdollista, koska Uberin palkkiot eivät riipu sukupuolesta. Lisäksi nyt kukaan ei voi vedota työmarkkinoiden jäykkyyksiinkään, koska keikkatyöläiset voivat sopia esim. työvuoroistaan itsensä kanssa.

    2. Tuskin tässä oli mitään agendaa taustalla. Kunhan selitettiin laajan datan avulla yksittäisestä firmasta mitkä tekijät selittävät palkkaeroja. Tämä on sinänsä tärkeää koska mediassa puhutaan yleensä palkkaeroista sukupuolittuneesti eli miksi naiset tienaavat yleisellä tasolla miehiä enemmän. Tätä sitten kauhistellaan ja puhutaan ”naisten eurosta”.

      Mikään tutkimus ei ole täydellinen tai selitä jotain ilmiötä täydellisesti. Aika validilta tuo menetelmä kuitenkin näytti.

      Yksi keskeinen löydös oli myös se että mieskuskit tekivät enemmän töitä samalla aikaperiodilla kuin naiskuskit jonka takia ne keräsivät kokemusta nopeammin. Kirjoittajat tässä ehdottavat että pelkän keston sijasta tulisi mitata enemmänkin määrää ko. aikavälillä sillä se voi toimia parempana proxynä kuin ”perinteiset mittarit”. Näin ollen miesten oppiminen on nopeampaa samassa ajassa kuin naisten koska miehet yksinkertaisesti tekivät enemmän töitä.

      Naiset siis arvostavat vapaa-aikaa miehiä enemmän ja tämä valinta selittää osin palkkaerot jopa samanlaisten töiden välillä. Naisten vaihtoehtoiskustannukset töiden tekemiselle ovat siis korkeammat kuin miesten.

    3. Tyttö: tässä puhuttiin palkkaeroista ja niiden syistä.

      Ei tässä ole kyse mistään arvostelusta. Esim. tuossa sairaanhoitajien esimerkissa ero syntyy vuorolisista ja ylityötunneista. Ei noiden tuntien tekeminen tee kenestäkään parempaa sairaanhoitajaa. Noiden tuntien tekemiseen voi kuitenkin itse vaikuttaa. Noiden tuntien aiheuttama palkkaero ei johdu sukupuolesta.

      En oikein ymmärrä kommenttejasi tuosta artikkelista. Siinähän nimenomaan jäljitetään palkkaeron lähdettä erittäin kontrolloiduissa oloissa ja löydetään 3 muuttujaa, joista yksikään ei itsessään riipu sukupuolesta. Täsmälleen samoin käyttäytyvät uber-kuskit siis tienaavat samoin. Eli miehille ei makseta samasta työstä yhtään enempää.

      Blogikirjoituksen otsikko on ihan oikein. Uber-kuskien tuloerot johtuvat heidän omasta käyttäytymisestään, eli valinnoista. Ei ole olemassa mitään naiselle sukupuolen perusteella maksettavaa 0,93 uberdollaria.

  5. Muistelen muualtakin lukeneeni tutkimuksista, joissa naisten palkkojen todetaan olevan ”vain” 3-7% miesten palkkoja pienempiä. Sen sijaan jos verrataan ansiotasoa, niin ero on tietenkin suurempi – tämähän selittyy alanvalinnalla, ylitöillä yms seikoilla, jotka tuleekin vakioida pois vertailtaessa miesten ja naisten palkkoja.

    Tässä yksi katsaus, jossa tuo todetaan. Kyseinen tasa-arvo aktivisti on laajemminkin tutkinut asiaa, joten etsivä löytää, KVG ja niin edelleen.

    Lieneekin niin, että ”totuus” siitä, että naisten euro olisi muka 80 senttiä, on vain urbaanilegenda. Liekö vallan osoitus siitä että veli Göbbels oli aikanaan oikeassa: kun valheen kertoo tarpeeksi monta kertaa, siitä tulee totta.

  6. Ensimmäinen ajatus tutkimuksesta on, että cherry picking -keissi.

    Esitetty selitysmalli on varsin looginen, mutta tälläiset big datan summittaiseen louhintaan perustuvat tutkimukset ovat aina epäilyttäviä.

    1. Tutkimuksiin on aina hyvä suhtautua kriittisesti. Mihin perustat kritiikkisi? Mikä menetelmissä ei ollut hyvää tai on erityisen alttiina kritiikille? Miten tuo oli ”summittaista louhintaa”? Miksi tuo on epäilyttävää?

    2. Tumpe: cherry picking on aika yleinen ilmiö big datan louhinnassa. Sille on syynsä miksi esimerkiksi lääketieteelliset tutkimukset tehdään eri tavalla (double blind trial ym.) kuin nyt tässä tehty Uber-tutkimus.

      Jos tuosta tutkimuksesta heti yhden asian nostan esille, niin se on tuo Chicagon valinta tutkimuksen kohdealueeksi. Maailmassa on tuhansia kaupunkeja, joissa ajetaan Uberilla. Miksi Chicago? Koska etukäteisanalyysissa ilmeni, että Chicagon data tukee parhaiten haluttua johtopäätöstä?

      Yleinen ongelma big datan louhinnassa on juurikin se, että meidän muiden täytyy vain sokeasti luottaa tutkimuksen tekijän hyviin tarkoitusperiin.

      On aika mahdoton jäädä kiinni siitä, että cherry pickkaa haluamansa rajatun aineiston, seuraavaksi cherry pickkaa soveltuvat parametrit, ja lopuksi cherry pickkaa soveltuvan selitysmallin lukuisten muiden mahdollisten selitysmallien joukosta.

      1. Eikö tuossa sanottu että samanlaisia löydöksiä tehtiin myös muissa kaupungeissa kuin Chicagossa? (Detroit, Houston, Boston) Ja eikö tuota myös kontrolloitu eli verrattu USA;n uberin yleisiin taustamuuttujiin?

        Ja eikö tutkijoiden etukäteisoletus ollut että gig economy suosisi naisia? Ja olisi se ollut kummin päin vain niin mitä väliä?

        Jos kerran muut kaupungit tukevat tämän aineiston tulosta niin cherry picking ei liene sen osalta relevanttia.

        Mitkä muut parametrit voisivat sitten selittää tuota tuntipalkan eroavaisuutta? Mitä muita selitysmalleja tässä voisi olla? Eikö noita ole kuitenkin aika hyvin pystytty kontrolloimaan?

        Ja mikä syy näillä tutkijoilla olisi lähteä väärillä tarkoitusperillä cherry pickingiin? Eikö itse asiassa tässä tapauksessa olisi tutkittavan yrityksen kannalta hyvä tulla vastakkaiseen johtopäätökseen? (Uberillä ollut mainekohuja tasa-arvoon liittyen jne. Tämä tulos ei ole lähtökohtaisesti erityisen hyvä Uberin kannalta koska se voidaan uutisoida varsin räväkästikin..)

  7. Yksi sivuhavainto vielä: ”mies ajaa autoa nopeammin kuin nainen.”

    Tuo onkin mielenkiintoinen, sillä lyhyellä tähtäimellä tarkoittaa että keskimäärin kaahaava mies kerkiää tienaamaan enemmän kuin rauhallisemmin ajava nainen, mutta aggressiivisempi ajotyyli generoi myös enemmän kuluja (mahdolliset sakot tai ajokielto, auton kuluminen, yms).

    Ja tutkimuksessa ilmeisesti vain mitattiin Uber -kuskien saamaa palkkiota, eli saattaa olla että vaikka miehet näennäisesti saavat enemmän rahaa, niin loppupelissä käteen jää vähemmän kuin naisilla.

    Eli jos naisten lasikatto on olemassa niin on myös lasilattia. Eli keskimääräisen naisen varovaisempi käyttäytyminen jarruttaa huippuhommiin pääsemistä, mutta se myös suojaa lokaojaan putoamiselta.

    1. Veikeää sinänsä, että yleensä maintsemasi kaltaisia ulkoisvaikutuksia ei lasketa.

      Ihmiset taivastelevat vaikkapa sitä, miten pieni osa pörssiyhtiöiden johtajista on naisia. Mutta sitä ei juuri kukaan ehdi pohtia, miten sellainen työ vaikuttaa vaikkapa miehen elämänlaatuun, terveyteen tai perhesuhteisiin. Sen sijaan monet tuntuvat ajattelevan, että johtajan duuni on ilman muuta tavoiteltava asia myös naisille.

      Itsehän olen sitä mieltä, että jo ihan pk-yrityksenkin toimitusjohtajan työ on koiran hommaa (anteeksi koirat!). Olen elätellyt toivoa, että fiksut naiset tajuavat sen, eivätkä edes pyri pomoksi pomon paikalle. Siis jos nyt ei erityisesti satu status ja hieno titteli kiinnostamaan.

    2. Maksimointi ei ole aina sama asia kuin optimointi. Liikevaihdon maksimointi ei yleensä optimoi voittoja.

      Tuo kulupuoli ei uberiä kiinnosta mutta luulisi kiinnostavan sitä itsenäistä yrittäjää. Naiset voivat olla paljon fiksumpia yrittäjiä kuin miehet siis. Lopulta se mikä jää viivan alle on olennaisempaa. Varmaan sitäkin voisi mitata mutta uber sitä tuskin kontrolloi joten dataa vaikea kerätä.

    3. Ylinopeuden ajaminen, eli sitä kautta riskinotto isompien tulojen vs isompien menojen (sakot yms) on kunkin kuskin ihan oma valinta. Eli ei syrjivää elementtiä tässäkään asiassa.

      Tietysti voidaan katsoa, että tyypillisesti (<- paino tuolla sanalla) miehet ottavat isompia riskejä kuin naisia, mutta tällöinkin kysymys olisi pikemminkin meille ihmisille lajityypillisestä ominaisuudesta kuin puhdasoppisesta palkkaepätasa-arvosta.

  8. Tuorein tieto naisten ja miesten välisestä palkkaerosta on 3%.

    ”– Jos verrataan miehiä ja naisia, jotka työskentelevät samalla ammattinimikkeellä samassa yrityksessä, palkkaero on Suomessa keskimäärin noin kolme prosenttia, [Tilastokeskuksen yliaktuaari Sampo] Pehkonen sanoo.”
    https://yle.fi/uutiset/3-10082686

    1. ”Jos verrataan miehiä ja naisia, jotka työskentelevät samalla ammattinimikkeellä samassa yrityksessä” ei ole mitenkään perusteltu lähestymistapa, sillä palkkaerojen ydin taitaa olla mies- ja naisvaltaisten ammattien erilaisessa palkkauksessa.

    2. Tero Lahtinen, kyllä hyvinkin pitkälti ydin on mies- ja naisvaltaisten ammattien erilaisessa palkkauksessa. Mutta koska kukin meistä on täysin vapaa valitsemaan ammatin kuin ammatin, niin asia ei ole merkityksellinen mietittäessä, että vaikuttaako sukupuoli sellaisenaan palkkaan. Eli ei vaikuta, koska ammatinvalita on kunkin oma valinta.

    3. Tero Lahtinen: kumpaa näistä vaihtoehdoista pidät uskottavampana:

      A) Ammatin palkka määräytyy sen perusteella, kumpaa sukupuolta kyseisen ammatin harjoittajissa on enemmän. Naisten pienempi palkka selittyy sillä, että ammatin palkkaa lasketana, jos ammattiin päättyy liikaa naisia suhteessa miehiin. Jos naisia tulvisi tekoälyyn erikoistuneiksi diplomi-insinööreiksi, niin tuollaisten inssien palkat laskisivat.

      B) Ammattien palkat määräytyvät kysynnän ja tarjonnan perusteella*. Naisten pienempi palkka selittyy heidän hakeutumisellaan ammatteihin, jossa työn tarjontaa on paljon ja kysyntää vähän. Pienen palkan voi selittää myös monopolimaisesti toimiva ostaja, kuten nyt pk-seudun lastenhoitajien kohdalla näyttää käyneen.

      Juu, suomessa ammattiliitot hidastavat ja jäykistävät markkinan toimintaa, mutta pohjimmiltaan kysyntä ja tarjonta silti määrittävät palkat.

    1. Kiitos Sauli, olipahan koukuttava puolituntinen.

      Tuo oli mahtava demo siitä, miten vaikeaa on pysyä aiheessa edes sekuntia, kun vastassa on ammattimainen väärinymmärtäjä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Aiheeseen liittyvät muut kirjoitukset

Kuinka kalastat ruutanoita
Tommi Elomaa

Kuinka kalastat ruutanoita?

Miten myyt asiakkaille, jotka säästävät pysyäkseen hengissä? Millaisella syötillä ruutana käy koukkuun kiinni?

Kolme viheliäistä kysymystä yrittäjälle
Riikka Nurmi

Yrittäjän kolme viheliäistä kysymystä

Mitä tehdä, jos asiakas pyytää jotain, mitä en osaa, ja josta en tiedä, miten se tehdään? Miten asetan hinnan oikein, ettei palveluni ole liian halpaa eikä kallistakaan? Mitä vastaan, kun asiakas kysyy miksi palvelusi on niin kallis?

Reputatko kananmunatestin
Tommi Elomaa

Reputatko kananmunatestin?

Elätkö siinä harhassa, että teidän palvelunne on uniikki myös asiakkaidenne mielessä? Kananmunatesti paljastaa höttöpuheen armotta.

Palvelun tuotteistaminen

Pakerratko insinöörien esimiehenä?

Tämä 120-sivuinen e-kirja neuvoo vaihe vaiheelta, miten puserrat asiantuntijoittesi osaamisesta enemmän kate-euroja tuotteistamisen keinoin.

Teoksen vinkit perustuvat Suomen kokeneimman tuotteistajan käytännön kokemuksiin sadoista insinööritalojen tuotteistusprojekteista 17 vuoden aikana.

Tuotepäällikön pelastuspakkaus

Pärähtävätkö päiväsi tulipalojen sammutteluun? Näperteletkö oikeastaan yksityiskohtien parissa? 

Tämä 73-sivuinen opas kertoo, miten pääset kiireestä eroon lopullisesti. 

 

Tilaa uutiskirjeemme!

Saat vinkit tuotteistukseen sekä uusimmat blogikirjoitukset ja asiakastarinamme. Lähetämme korkeintaan kaksi sähköpostia kuukaudessa.