Etsi kirjoituksia
Close this search box.

Virkamies vääntelee käsiään

Jari Parantainen
Jari Parantainen
Olen Suomen kokenein tuotteistaja. Koulutan & konsultoin. Aiheina tuotteistaminen ja hinnoittelu. Palkittu Pölli tästä -blogi & bisneskirjoja. [email protected] ✆ 050 5229 529

Hesari kertoi sunnuntaina (4.2.2018), että virkamiehen työ valuu hukkaan. Asiakas ei viitsi tulla tapaamiseen.  Ongelma riivaa tällä kertaa lastenvalvojia.

”On päiviä, jolloin suurin osa asiakkaista ei ilmaannu paikalle – Valtava määrä lastenvalvojien työaikaa menee hukkaan, koska ihmiset eivät vaivaudu peruuttamaan vastaanottoaikojaan.”

Helsingin perheoikeudellisten asioiden päällikkö Katja Nimelä kalkuloi, että vuosittain peukaloiden pyörittelyyn kuluu lähes kolmen työntekijän panos. Niemelän mielestä olisi loistavaa, jos ihmiset peruisivat varaamansa ajat mieluiten viikkoa etukäteen.

Espoossa taas haihtuu savuna ilmaan arviolta yksi päivä viikosta, eli 20 % työajasta.

Vantaalla jono lyhenisi jopa kuusi viikkoa, jos peruutukset katoaisivat jotenkin maagisesti. Tosin sikäläinen Niemelän kollega Miia Kokko-Pekkola kertoo, että jonot venyvät muistakin syistä:

Kaikki lastenvalvojat on lähetetty perheasioiden sovittelukoulutukseen yhtäaikaa.

Jos näin ei olisi, aikoja saisi jo kolmen kuukauden päästä. Ilmeisesti jono on nyt pidempi.

Niemelä pähkii ruuhkien haittoja näin:

”Kun aika menee sinne kauas, voi varmasti olla niinkin, ettei aikaa enää muisteta.”

Myös Kelan aina yhtä johtavat erityisasiantuntijat ovat äkänneet, että ”kun jono pitenee, varattu aika jää helpommin peruuttamatta”.

Nyt tuhannet tämän blogin nuoret ja sinisilmäiset lukijat saattavat kuvitella, että syliimme on lässähtänyt uusi ja akuutti ongelma. Elämäntapa nyt vain on nykyisin niin hektinen, että eihän sitä jokainen aina ehdi joka paikkaan.

Mutta kun ei. Vilkaistaanpa hiukan Jari-sedän arkistoon vaikkapa kymmenen viime vuoden ajalta:

”Käyttämättömistä lääkäriajoista aiheutuu satojentuhansien tappiot” (HS 8.11.2007)

”Pääkaupunkiseudulla jää käyttämättä 55 000 hammaslääkäriaikaa vuodessa” (HS 9.4.2009)

”Helsingissä peruuttamattomat lääkäriajat vastaavat 4–5 lääkärin vuoden työtä” (HS 17.6.2013)

”Espoossa maantaina ja tiistaina muutamassa päivystävässä päiväkodissa 30–45 prosenttia lapsista jätettiin tuomatta hoitoon.” (HS 1.7.2015)

”Noin 30 prosenttia turvapaikanhakijoille varatuista hammaslääkäriajoista jää käyttämättä.” (HS Mielipide 7.10.2016)

”Jopa puolet lomakaudelle varatuista päivähoitopaikoista jää käyttämättä Helsingissä ilman, että hoitoa on peruutettu.” (HS 18.3.2017)

Nämä ovat vain yhteen lehteen päätyneitä tapauksia. Jokainen voi aprikoida yön hiljaisina hetkinä, miten paljon julkishallinnossa on muita no-show-palvelutapahtumia.

Netissä viihtyvä virkahenkilö tuskin hakeutuu oma-aloitteisesti raportoimaan tiedotusvälineille, että moi: meilläkin olisi täällä ihan helvetisti joutoaikaa.

Näin palvelujen tuotteistajan näkökulmasta on aivan sietämätöntä seurata vuodesta toiseen, miten avuttomia monet julkisen puolen esimiehet ovat olevinaan.

Espoon varhaiskasvatuksen johtaja Titta Tossavainen näyttää mallisuorituksen Länsiväylä-lehden haastattelussa 17.12.2014:

”Kaupungilla pitäisi olla mahdollisuus johonkin sanktioon, jos perheet eivät huolehdi ilmoittamisesta. Mutta mikä se sanktio voisi olla, sitä en osaa sanoa.”

Sunnuntain jutun kirjoittanut toimittaja Oona Lohilahti tarjoaa jutussaan ystävällisesti konkreettisia vinkkejä. Hän on haastatellut myös Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiötä.

Yths rapsauttaa opiskelijalle 35 euron sakkomaksun, jos tämä ei saavu varaamansa lääkärin vastaanotolle. Lisäksi johtaja-ylilääkäri Jarmo Kantonen kertoo, että

”Sakkomaksuja tehokkaammaksi olemme havainneet tekstiviestimuistutuksen, joka lähtee ennen vastaanottoaikaa.”

Tosin nämäkin kaksi ilmeistä keinoa ovat olleet myös julkishallinnon ammattilaisten tiedossa jo viime vuosituhannella.

Mutta virkamies vain vääntelee käsiään. Liksa juoksee joka tapauksessa.

Tämä on juuri sitä miljoonia ja miljoonia maksavaa tehottomuutta, jonka me veronmaksajat kustannamme.

Vai kuvitteletko vakavissasi, että jossain yrityksessä vain ihmeteltäisiin toimettomana, jos viidennes tai kolmannes työajasta haihtuisi savuna ilmaan viikosta toiseen?

Fiksukin virkamies taantuu työpaikkallaan uusavuttomaksi tumpuksi, koska hän ei hyödy tehokkuudesta mitään.

21 vastausta

  1. Hyvä esimerkki miten vastaavan ongelman yksityinen yritys eli Tesla on ratkaissut. Ongelma oli siis se että Teslan omistajat seisottivat autojaan latauksessa vaikka auto oli jo latautunut. Käyttivät niitä siis parkkipaikkoina.

    Kummasti ongelmaan auttoi että sen jälkeen kun akku oli täynnä, siitä alettiin periä maksu. Kummasti autoa ei pidetty ruudussa turhaan.

    https://twitter.com/elonmusk/status/807787096727425024?lang=fi

    1. Kiitos Tumpe! Mainio esimerkki jälleen, miten tehokkaasti yksinkertaiset kannustimet toimivat!

      Eilen ihmettelin asiakkaani vastaanottovirkailijalle, että miksi ihmeessä heidän toimistonsa liepeiltä löytyy nykyään niin hyvin parkkitilaa.

      Paikka oli vuosia aivan painajaismainen, kun laillista paikkaa ei näkynyt lähimaillakaan.

      Syynä oli kuulemma se, että ennen ruudut olivat täynnä oman väen autoja. He kun eivät jaksaneet viedä pirssejään sadan metrin päässä sijaitsevaan, heille nimenomaan varattuun pysäköintihalliin.

      Huvittavinta tässä on se, että nämä asiakaspaikoille pysäköineet kyllä jaksoivat käydä 2 tunnin välein kääntämässä parkkikiekkojaan. Tosin sekään ei taannut pysäköintirauhaa, koska valvojat valokuvasivat autojen renkaiden venttiilejä yms.

      Sääntöjä muutettiin hiljattain. Nyt talon oma porukka saa joka tapauksessa sakot, jos auto löytyy vieraille varatusta ruudusta.

      Tsadam! Ongelma poistui saman tien.

    2. ”kuvitteletko vakavissasi, että jossain yrityksessä vain ihmeteltäisiin toimettomana”
      ”Paikka oli vuosia aivan painajaismainen, kun laillista paikkaa ei näkynyt”

      Eipä nuo yksityiset yritykset ole välttämättä sen tehokkaampia/fiksumpia kuin virastot.

      Tuossakin oli asiakasfirmasi vuosia kyykyttänyt asiakkaita ja menettänyt monta kauppaa ja euroa olemattomilla parkkitiloilla. Vain sen takia, ettei ollut viitsinyt pistää työntekijöitään kuriin aiemmin.

      1. Totta kai myös yrityksistä löytyy vähintään yhtä paljon tyhmyyttä. Dilbertkin kuvaa usein aivan autenttisia tilanteita todellisesta elämästä.

        Tässä on kuitenkin se ero, että omilla rahoillaan jokainen vetelehtiköön niin paljon kuin huvittaa.

        Virkamies kuitenkin käyttää julkeasti meidän yhteisiä verovarojamme – ja suorastaan vielä kehuu saamattomuuttaan tiedotusvälineissä.

  2. Mikä tässä on niin vaikeaa? Yrityspuolella monet ilmaiset tapahtumat varsin yleisesti sisältävät no-show-maksun.

    Julkisella puolella ei pitäisi olla mitään estettä tehdä samoin. Palveluhan olisi ilmaista, kuten kuuluukin(?), mutta resurssien tuhlaamisesta sakotettasiin murto-osa syntyneistä kustannuksista, eli vaikkapa 50€.

    Tekstiviestimuistutus nyt on ihan normaalia asiakaspalvelua ja sen pitäisi olla normi julkisella sektorilla. Fiksusti toteutettuna koko suomen tekstaripalvelun saisi aivan naurettavaan hintaan. Tekstari myöskin säästäisi veronmaksajien rahoja, koska kukaan poliitikko ei kuuna päivnä uskalla laskuttaa no-showsta todellisia kustannuksia.

    1. Varausmaksu on erinomainen idea.

      ”Sunk cost” -fallacy pakottaa skippaamaan vaikka isoäidin hautajaiset jos tapaamisesta on pulitettu parin kaljakorin verran pätäkkää etukäteen pantiksi.

      Toinen hyvä idea on lopettaa palvelu kokonaan. Säästyneillä rahoilla voisi vaikka ostaa hornetin ja käyttää sitä jäänmurtajana.

      1. Totta, noin näennäisen ilmaiselle asialle syntyy yhtäkkiä arvo. Ja kun Kahnemanin oppien mukaisesti menettäminen sattuu aina ainakin tuplasti enemmän kuin saman asian saaminen, pienikin potti ohjaa käytöstä kummasti.

        Tästä keskustelimme mm. vuonna 2012 näin: Ilmainen on arvoton

    2. Ilmaisella on myös toinen puoli. Tutkimusten mukaan hinnan lasku 1€ -> 0€ lisää kysyntää erittäin paljon suhteessa hinnanlaskuun 2€ -1€. Ilmainen voi siis luoda kysyntää, jota tarjoaja ei halua.

      Tuossa pätee Kahnemanin Fast & Slow Thinking. Jos joku on ilmaista, niin sen vastaanottojan tai muun voi varata sen enempää miettimättä, koska miettiminen sattuu aivoihin. Pienikin maksu aiheuttaa sen, että aikaa varatessa pitää miettiä edes hieman todellista tarvetta ja omia aikomuksia mennä vastaanotolle.

      1. Ihminen on sitä paitsi usein tosi epälooginen. Kumpi on parempi vaihtoehto:

        1. Pysäköintipaikka on aina täynnä, koska se on maksuton. Vapaa ruutu löytyy ani harvoin sattumalta.
        2. Kun sama pysäköintipaikka muuttuu maksulliseksi, vapaita ruutuja on aina tarjolla.

        Moni on tosi käärmeissään, että pysäköinti muuttuu maksulliseksi. Kuitenkaan entisinä ”hyvinä” aikoina kukaan ei voinut olla varma, pystyisikö hoitamaan asioitaan kohtuullisessa ajassa lainkaan.

  3. Oma terveyskeskukseni ja julkinen hammashoitolani lähettää tekstiviestimuistuksen edellisenä arkipäivänä. Näyttää toimivan aika erinomaisesti.
    No-show -maksuintoilijoille; pannaan iso penalty myös velkaneuvonta-ajan skippaajille 🙂

  4. Velkaneuvonnassa no-show saatiin aisoihin (ainakin täällä Tampereella) jo vuosia sitten yksinkertaisella tempulla: ajan sai vasta, kun oli täyttänyt kaikki kupongit&planketit ja toimittanut ne tarvittavine liitteineen velkaneuvontaan. Virkailija kävi nämä läpi, ja antoi vasta sitten ajan tapaamiseen. Ilmeisesti tuon paperirumban pyörittäminen karsi ”ois niiku kiva” -tapaukset pois, jäljelle jäi todelliset avun tarvitsijat. Jotka tietysti sitoutuivat paremmin asiaan kun kerta olivat jo nähneet vaivaa sen eteen.

    Tästä paperit ensin -tavasta tuli tietysti kaksi selvää etua: no-show saatiin kuriin ja ensimmäisessä tapaamisessa itse asiassa oltiini jo huomattavan pitkällä puolin ja toisin.

    1. Kiitos Timo! Tämähän oli taas mainio esimerkki siitä, miten näennäisen mitättömätkin kannustimet vaikuttavat ihmisten käytökseen.

      Uskon, että järkeilysi asiakkaiden vaikuttimista osuu ihan oikeaan.

      Tamperelaiset siis todistivat, ettei asiakkaita ole pakko uhkailla millään sakoilla, jos sellainen tuntuu jotenkin liian tylyltä.

  5. Voisi kuvitella, että ”koska ihminen ajaa omaa etuaan”, niin sanktio automaattisesti vähentää no-show tapauksia.

    Näin ei kuitenkaan välttämättä ole: ”The deterrence hypothesis predicts that the introduction of a penalty that leaves everything else unchanged will reduce the occurrence of the behavior subject to the fine. We present the result of a field study in a group of day-care centers that contradicts this prediction”

    https://rady.ucsd.edu/faculty/directory/gneezy/pub/docs/fine.pdf

    1. Olet oikeassa. Lainaan tässä hiukan omaa Tuotteistaminen -kirjaani vuodelta 2006:

      ”Israelissa tehdyssä tutkimuksessa vanhemmille asetettiin 3 dollarin sakko, jos he tulivat noutamaan lapsensa päiväkodista yli 10 minuuttia myöhässä. Pian myöhästelevien vanhempien lukumäärä oli yli kaksinkertaistunut. Vanhemmat huomasivat, että he pystyivät ostamaan oikeuden vetkutteluunsa vain muutaman dollarin päivähinnalla. Lisäksi sakon pienuus antoi ymmärtää, ettei pieni viive ollut kovin suuri synti.”

      Vastaavasti joku moraaliton ihminen saattaisi ajatella, että hän voi pysäköidä autonsa lähes mihin tahansa 50–60 euron ”parkkimaksua” vastaan.

  6. Taisi olla vuosi 2001 kun kännykän käyttö ajaessa kiellettiin. No pysäyttihän poliisi pitkän perässäajon jälkeen ja tiedusteli, että enkö ollut tietoinen puhelimen käytön kiellosta. Minä ”moraaliton ihminen” (Parantaisen määritelmän mukaisesti) vastasin, että en ole kuullut puhelimen käyttöä kielletyn, mutta sain tiedon että siitä on tullut maksullista – ja taisi tulla viisi kymppiä sakkoa. Seriffi vastauksen kuultuaan poltti päreensä;-)

    Tarinan opetus: rahallinen sanktio voi vähentää moraalista tuskaa ja tuotteistaa rikkeen ostettavaksi palveluksi!

    1. Heh heh, voin vain kuvitella poliisin ilmeen!

      Joku moraaliton saattaisi laskea niinkin, että sopivan maltillista ylinopeutta kannattaa ajaa aina, kun se on itseä ja muita vaarantamatta mahdollista. Rikemaksu osuu kohdalle niin harvoin, että säästyvä aika on monin verroin arvokkaampaa.

  7. Tunnen muutaman kaverin, jotka kulkevat paikallisjunalla Helsinkiin töihin. Eivät osta vuosi-, kuukausi- tai kertalippua. Maksavat kiltisti tarkastusmaksun, koska se tulee vuositasolla halvemmaksi.

    1. Helsingissä Pohjois-Espalla on vuosikausia ollut parkissa pitkä limusiini, jonka kylkiin on teipattu jonkin klubin mainostekstiä.

      Viranomaiset sitten laputtavat ja/tai hinaavat sen pois kerta toisensa jälkeen.

      Mainostajan näkökulmasta paikka on ilmeisesti niin tehokas, että kuvio kannattaa silti. Tosin aivan viime aikoina en enää muista nähneeni pirssiä vakiopaikallaan.

  8. Tässä rahallisen sanktion määräämisessä on yksi iso ongelma; se ei toimi, koska merkittävä osa näistä, jotka aiheuttavat no show-tapausksia, ovat toimeentulotukiasiakkaita, jolloin ne sanktiot menevät jokatapauksessa yhteiskunnan maksettavaksi. Siksi pitäisi keksiä jokin muu tapa motivoida. Kenties annetaan jotain, jos tulee oikeaan aikaan paikalle?

    1. Kyllä näihinkin asiakkaisiin puree menettämisen tuska / pelko. Se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että vastaanotolla odottaa jokin palkinto, jonka lintsari menettää. Se voi olla esim. jokin kuponki tai bonus (rahaa).

      Se on sitten toinen asia, että luultavasti suhteettoman suuri osa sossun asiakkaista on päätynyt sossun asiakkaiksi juuri elämänhallinnan ongelmien vuoksi. Esimerkiksi aikataulut tai sopimukset eivät tarkoita heille samaa kuin muille.

    2. Kristian: Toimeentulotukea voidaan jo nytkin alentaa. Aktiivipaketti meni myös läpi. En oikein näe mitään ylivoimaista estettä jaella esim. seuraavaksi kuukaudeksi alennettuja tukia, jos valtion koneiston kanssa asioiminen ei suju. Tuo jos mikä valmentaa samalla työelämään.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Aiheeseen liittyvät muut kirjoitukset

Kuinka kalastat ruutanoita
Tommi Elomaa

Kuinka kalastat ruutanoita?

Miten myyt asiakkaille, jotka säästävät pysyäkseen hengissä? Millaisella syötillä ruutana käy koukkuun kiinni?

Miten opetat itsellesi hyviä asiakkaita
Tommi Elomaa

Miten opetat itsellesi hyviä asiakkaita?

Opeta asiakkaasi kuuden vaiheen kautta kuuliaisiksi ja tottelevaisiksi. Se tekee heidän elämästään helpompaa ja samalla myös parannat omaa katettasi.

Palvelun tuotteistaminen

Pakerratko insinöörien esimiehenä?

Tämä 120-sivuinen e-kirja neuvoo vaihe vaiheelta, miten puserrat asiantuntijoittesi osaamisesta enemmän kate-euroja tuotteistamisen keinoin.

Teoksen vinkit perustuvat Suomen kokeneimman tuotteistajan käytännön kokemuksiin sadoista insinööritalojen tuotteistusprojekteista 17 vuoden aikana.

Tuotepäällikön pelastuspakkaus

Pärähtävätkö päiväsi tulipalojen sammutteluun? Näperteletkö oikeastaan yksityiskohtien parissa? 

Tämä 73-sivuinen opas kertoo, miten pääset kiireestä eroon lopullisesti. 

 

Tilaa uutiskirjeemme!

Saat vinkit tuotteistukseen sekä uusimmat blogikirjoitukset ja asiakastarinamme. Lähetämme korkeintaan kaksi sähköpostia kuukaudessa.