Kävin kouluttamassa erään yrityksen asiantuntijoita. Heidän palvelunsa tarkoitus on arvioida muita yrityksiä. Jos löytyy laatua, asiakas voi ostaa todisteeksi sertifikaatin.
Putiikin gurut olivat huolissaan. Palvelua on kuulemma vaikea myydä, koska kaikki sekoilevat & säheltävät asiakkaat eivät välttämättä saa sertifikaattiaan.
Emme ehtineet jutella asiasta sen enempää. Mutta mietin itsekseni, että höpsis taas:
Palvelu menee kaupaksi nimenomaan siksi, että kaikki eivät läpäise seulaa.
Jos myyminen on vaikeaa, se johtuu aivan varmasti jostain muusta syystä.
Kotimatkalla sain puhelun Bisnodelta. Soittaja tarjosi AAA-logoa firmalleni. Mutta se ei tietenkään ollut ilmaista. Hintaa kertyisi 245 euroa ja arvonlisäverot päälle.
Bisnoden tuote ei tietenkään olisi minkään arvoinen, jos jokainen saisi sellaisen.
Mutta koska AAA-luokkaan yltää vain 2,6 prosenttia yrityksistä, tietenkin tilasin paketin siltä seisomalta.
Sama rituaali muuten toistuu vuosittain. Joka kerta järkeni sanoo, että nyt tälle hulluudelle on pantava piste. Mutta minkä minä sille mahdan, jos egoni pakottaa ostamaan.
Jälkikäteen perustelen asiaa itselleni niin, että monet asiakkaani todella syynäävät firmani lukuja netistä. Jos tulokset ja taseet eivät ole teräkunnossa, saan kuulla siitä kuittailua heti.
”Miten voit konsultoida tai kouluttaa muita, jos et osaa pyörittää edes omaa firmaasi?”
Sekä asiakkaani että Bisnode myyvät niukkuutta. Kuten tunnettua, niukkuus saa hyödykkeen tuntumaan arvokkaalta.
Niukkuus on kuitenkin tuote, jota suomalaisen asiantuntijan on usein lähes mahdotonta ymmärtää. Jotenkin on järjenvastaista, että hänenkin nimenomaan pitäisi kieltäytyä myymästä kaikille.
Silti sama ammattilainen saattaa selittää aivan pokkana, että totta kai hän ymmärtää kysynnän ja tarjonnan periaatteen.
Hiukan vastaavia arkijärkeä hämmentäviä tuotteita on muitakin. Hesari kirjoitti 15.5.2018 Q-teatterin ”ongelmasta”.
”Q-teatterin Arki- ja kauhu -näytelmän yleisössä on kevään aikana koettu harvinaisen paljon pyörtymisiä.”
Jutun mukaan teatterissa on taintunut kauden aikana jo kahdeksan katsojaa. Tekstin lopussa oli erityisen hauska kommentti:
”Henkilökunta kertoo, että jokaiseen tapaukseen suhtaudutaan vakavasti. Välillä esitykset on keskeytetty kohtausten vuoksi.”
Voin paljastaa kaikille sinisilmäisille suomalaisille salaisuuden. Totta helvetissä Q-teatterissa suhtaudutaan jokaiseen tapaukseen vakavasti.
Jokainen tajuntansa menettänyt katsoja markkinoi Q-teatteria tehokkaammin kuin yksikään mainosmaakarin tekele ikinä.
Q-teatterin kilpailijat ovat kateudesta kalpeita. Moni taiteilija luopuisi riemusta kiljuen jopa apurahoistaan*, jos hänen taiteensa herättäisi yleisössä yhtä vahvoja tunteita.
Mitä tiukempia ehtoja asetat tuotteellesi, sitä kiihkeämmin asiakkaat haluavat sitä ostaa.
*Heh, nyt taisin kyllä liioitella. Apurahoistaan taiteilija ei tietenkään koskaan luopuisi. Mutta ehkä vähiten rakkaasta lapsestaan sen sijaan?
PS. Lue myös juttuni Kankikauppiaan älynväläys vuodelta 2010.
6 vastausta
Olen miettinyt tuota sertifikaattia-asiaa viimeksi tänä vuonna kun sitä yritettiin taas myydä. Miksi en tekisi firman sivuille omaa sertifikaattia tyyliin, ”MAHTIYRITYS, SUOMEN VALIOLUOKKAA, VAIN 2,6% KUULUU JOUKKOOMME” joka sitten voisi olla paikallaan vuodesta toiseen.
Kiitos Antti, ei ollenkaan pöllö ajatus!
Sitä paitsi jokainen voi tietenkin ostaa tiedot oman firmansa luottoluokituksesta. Esimerkiksi Intrum näyttää myyvän viisiportaisen luokituksensa tulokset 19 eurolla.
Siitä voi sitten julkaista haluamansa osat, sillä eiköhän sisältö ole ostajansa käytettävissä. Ja jos jokin tekijänoikeusjuttu muka estäisi sen, voihan sisältöä referoida ja muokata mielensä mukaan.
Näillä kahdella sertitapauksella on yksi olennainen ero: ensimmäisessä asiakkaan pitäisi maksaa, vaikka ei vielä tiedä, saako sertifikaattia, toisessa sertifiointi on jo tehty ja enää tarvitsee lunastaa.
Totta tupiset. Mutta toki myös tuon ensimmäisen sertifikaatin kriteerit ovat etukäteen tiedossa.
Voisiko asetelmaa verrata autokouluun? Oppilaat maksavat opetuksesta ja ajokokeista, vaikka tulos on epävarma.
Aika arvokas tieto tuo sertin reputtaminenkin on. Jos kilpailijoilla on sertit ja asiakkaat näyttävät niille antavan arvoa, niin onhan se melkoinen pommi, että oma jengi ei serttiä läpäise.
Asiakkaani tuotteistavat usein kartoituspalveluja sisäänheittotuotteikseen. Toisinaan kartoitus osoittaa, ettei mitään kovin hyödyllistä ole tehtävissä. Kartoitettavalla firmalla ei ole riittävän arvokasta ongelmaa tms. Sekin on hyvä tieto, koska silloin kyseessä on väärä asiakas.