Etsi kirjoituksia
Close this search box.
Neuvotteleeko suomalainen nakuna?

Neuvotteleeko suomalainen nakuna?

Jari Parantainen
Jari Parantainen
Olen Suomen kokenein tuotteistaja. Koulutan & konsultoin. Aiheina tuotteistaminen ja hinnoittelu. Palkittu Pölli tästä -blogi & bisneskirjoja. [email protected] ✆ 050 5229 529

Vedin ensimmäiset tuotteistusprojektit videoneuvotteluna pari vuotta sitten. Sen jälkeen olen istunut studiossa yhä useammin.

Eikä siinä mitään, sehän sopii vallan mainiosti. En mitenkään erityisesti rakasta matkustamista.

Tai no, ehkä tunnustan suoraan: vihaan matkustamista. Mutta jokaiseen työhön kuulunee myös raskaita tehtäviä.

Olen kuitenkin alkanut ihmetellä merkillistä ilmiötä.

Mieleeni on hiipinyt kammottava epäily, että projektieni etäjäsenet kökkivät nakuina koneidensa äärellä.

Mistä moinen huoli?

No siitä, että ani harva kytkee kameraansa päälle. Arviolta 95 prosenttia projektien osallistujista osallistuu vain äänellään.

Siitä ei ole kyse, että lymyilijät todella juttelisivat autosta tai jostain muuten puhelimitse. Kyllä he jäkittävät työasemiensa tai läppäreidensä tuntumassa. Jaettuja PowerPoint-esityksiä singahtelee eetteriin koko ajan.

Sekään ei taatusti ole ongelma, että tekniikkaa puuttuisi. Kaikilla on satavarmasti riittävä nettiyhteys. Kyklooppikin on koneessa valmiina. Jos ei ole, sellaisen saa muutamalla kympillä melkein lähikioskiltakin.

Miksi kamera silti pysyy pimeänä?

Ymmärrän toki, että jokaisessa meissä asuu pieni kalsarikonsultti. Kotitoimistolla on kiva tehdä hommia karmeissa rytkyissä. Meikata ei tarvitse, ja hiuksista saa valua rasvaa kaikessa rauhassa.

Mutta tämäkään ei selitä lymyilyä. Vain joku satunnainen asiantuntija joskus osallistuu kotoa. Muut liittyvät mukaan jostain yrityksensä toimipisteestä, kotimaasta tai ulkomailta.

Eikö jokainen asiantuntija jo muka tiedä, miksi vaikkapa sähköposti johtaa niin usein väärinkäsityksiin?

Sehän johtuu siitä, että viestistä puuttuvat äänensävyt, eleet ja ilmeet.

Live-konsertti on aivan eri asia kuin Spotifyn ääniraita kuulokkeissa. Vastaavasti ihmiset maksavat paikasta seminaarisalissa kymmenkertaisen hinnan verrattuna siihen, että he saisivat saman asian kirjana.

Vuorovaikutuksen laadulla on siis selvästi merkitystä. Myös näköaisti on käytössä. Ryhmätyö on sitä tehokkaampaa, mitä vahvemmin kaikki tuntuvat olevan läsnä.

Videoneuvottelut ovat aivan riittävän vaikeita muutenkin. En usko, että on kenenkään etu lisäksi rampauttaa niitä aivan tahallaan.

Alan pian periä sakkoja niiltä videoneuvottelujen osallistujilta, joiden kamerat eivät toimi.

17 vastausta

  1. Haluavat vapauden todennäköisesti räplätä kännykkää tai tehdä kaikkea muuta kivaa samalla. Kun buukkaamme etätapaamisia, kehoitamme käymään keskustelun puhelimitse, vaikka presentaation näyttäisikin. Miksi? Koska teknisen säädön poisjäämisen lisäksi asiakas joutuu keskittymään palaveriin. Tietokoneen ja puhelimen ollessa käytössä häneltä on viety ”lelut” pois.

    1. Niin, eli osallistujat välttävät kameraa, koska siten he saavat rauhassa touhuta kaikkea muuta. On se vain tilaajan kannalta murheellista, kun katselmus maksaa tuhansia euroja.

      Noin muuten en ymmärrä enää lainkaan, miten ihmiset ovat nykyään niin epäkohteliaita. Hehän eivät enää edes teeskentele kuuntelevansa, kun joku toinen puhuu.

  2. ”Alan pian periä sakkoja niiltä videoneuvottelujen osallistujilta, joiden kamerat eivät toimi.”

    Vaikka tuo onkin tarkoitettu vitsiksi niin se on merkki siitä ettet oikeasti halua ymmärtää syitä miksi ihmiset ei halua kokoajan näkyä livekuvissa. Monille on jo ihan riittävän stressaavaa että siinä näkyy still kuva joka otettu ties milloin badgeä tms varten. Itse kuulun tähän kategoriaan ihmisiä jotka ei halua livekuvaa meeting videoissa kuin oikeasti hyvien tuttujen kanssa. Satunnaisten minulle entuudestaan käytännössä tuntemattomien kanssa saa luvan riittää ääneni koska osaan mielestäni ilmasta asiani ammattilaiselle kuuluvalla selkeydellä ja jämäkkyydellä. Minun livekuva ei siinä yhteydessä kun kerron asioistani, lisää millään tavalla mielestäni sen asian uskottavuutta, lähinnä joku voi vääristä syistä keskittyä enemmän siihen livekuvaan eikä oikeasti kuunnella mitä minulla on sanottavana. Jos joku haluaa nähdä minut livenä, järjestän kyllä ihan tapaamisia mutta videon välityksellä työasioissa on vain minä ja ääneni.

    1. Minun livekuva ei siinä yhteydessä kun kerron asioistani, lisää millään tavalla mielestäni sen asian uskottavuutta

      No mutta kun olet aivan kaseikossa tässä asiassa. Totta kai elävä kuvasi vaikuttaa viestisi tehoon aivan oleellisesti.

      Eikä tuo sakkopykälä ollut mikään vitsi. Ryhdyn edellyttämään, että kaikki osallistujat käyttävät kameraa ja piste.

    2. Jari: Hinnoittele etätapaamisen videolla ja ilman. Perusteeksi riittää se, että ilman videota joudut tekemään enemmän töitä varmistaaksesi luvatun tasoisen toimituksen.

      1. Juuri tätä tarkoitin sillä, kun puhuin tuossa aikaisemmin sakkomaksusta. Erilaiset hinnat pakottaisivat myös ostajan miettimään, kannattaisiko (luultavasti jo hankitusta) videotekniikasta ottaa kaikki irti.

        Tosin aina joskus kannattaa jutella ihan sakostakin. Projektikatselmusten siirtämisestä perimäni 950 euron maksu on käytännössä lopettanut aikataulujen säädöt ja hämmentämisen jo vuosia sitten.

  3. Omalta kohdalta voin tunnustaa että live-kamera vähän ahdistaa.

    Jos minun pitää esiintyä videokonferenssissa niin kaikki on ok. Mutta jos olen lähinnä yleisönä niin laitan videokuvan mielellään poikki. Itsellä on pieni pelko niskassa että unohdan videoinnin ja kohta kaivelen nenää tms kaikkien silmien alla.

    1. Ymmärrän tuon yleisönä-näkökulmasi kyllä. Ei esiintyjäkään luultavasti ehdi seurailla kuulijoiden ilmeitä, ainakaan jos hänellä on myös live-yleisöä edessään.

      Sitä paitsi ei siitä ole kuin muutamia vuosia, kun vielä kammosin kameraa yli kaiken itsekin. Ehkä muistatkin sitä koskevia ruikutuksiani menneisyydestä.

      Sitten totesin, että kameran kanssa on vain opittava elämään, muuten putoaa marginaaliin jossain vaiheessa.

      Nyt tuijottelen kameroita kaiket päivät, eikä tunnu enää missään. Se on yksi työelämän perustaito muiden joukossa. Sen voi opetella siinä kuin mitä tahansa muutakin.

  4. Olen huomannut tismalleen saman asian ja se on ärsyttävää. Jää paljon informaatiota saamatta. Lisäksi ainakin mielestäni se antaa melko huonon kuvan toisesta jos ei ole valmis näyttämään kasvojaan.

    Videoneuvottelu on huono jo videon kanssa, ei kannata tehdä siitä yhtään huonompaa.

    Tuli myös yksi syy mieleen miksi jotkut voivat luistaa videosta: aika moni laittaa teipin kameran päälle, ovatko niin laiskoja etteivät irrottaa sitä videoneuvottelun ajaksi?

    1. On se tosiaan aika itsekkään tuntuista, jos keskustelukaveri ei halua edes sen vertaa antaa itsestään, että näyttäisi kasvonsa.

      Kasvot ovat muutenkin jo sinänsä tärkeitä meille ihmisille. Iso osa takaraivostamme on varattu pelkästään niiden käsittelyyn.

      Esimerkiksi monien (naisten)lehtien irtomyyntilevikki romahtaa, jos kannesta otetaan kasvot pois.

  5. Tähän mennessä on kokemus ollut pettymys tekniikkaan. Pätkii ja rutisee, joku osallistujista putoaa välillä pois ym. Siksi kynnys on aika korkealla. Parempia yhteyksiä odotellessa on ilman kuvaa kuitenkin saatu enemmän aikaan.

    1. Sehän tässä onkin hassua, että toimivaa tekniikkaa olisi kyllä saatavana. Mutta mitä muuta voi odottaa, jos porukka yrittää neuvotella vaikkapa surkeasti viritellyn langattoman verkon kautta?

      Tarkoitan, että vaikka surffailu sujuisi ja sähköposti kulkisi hienosti, videokuvalle se ei riitä. Elävä kuva edellyttää tietenkin pätkimätöntä kaistaa.

      Lisäksi neuvotteluihin tulee osallistujia milloin mistäkin kesämökeiltään. Paitsi että silloin nettiyhteys on usein mitä sattuu, lisäksi taustalta näkyy ties mitä pitsalaatikoita, viinihyllyjä, hirvenpäitä ja asekaappeja.

      Jos firmat suhtautuisivat asiaan tosissaan, myös kotitoimistoille hommattaisiin roll-up-tyyppiset taustakankaat ja led-spotit. Silloin olisi edes periaatteessa mahdollista lähettää ammattimaisen näköistä kuvaa omista ”studioista”.

  6. Visuaalisena ihmisenä pidän hyvin tärkeänä, että näen toisen ihmisen ilmeet ja eleet pelkän äänen sijaan. Se tuo täysin uudenlaisen ulottuvuuden ja syvyyttää verkkosessioihin.

    1. Luin juuri tutkimuksesta, jonka mukaan jopa vastapuolen silmien räpyttelyllä on merkitystä.

      Kun yleisö räpyttelee silmiään tavallista hitaammin (kesto 607 millisekuntia tavallisen 208 millisekunnin sijaan) , puhuja päättelee, että hänen viestinsä on mennyt perille.

      Tämä on kuitenkin alitajuinen reaktio, eli puhuja ei tietoisesti pysty havaitsemaan eroa. Mutta se vaikuttaa siihen, miten pitkiä vastauksia hän antaa vastapuolen kysymyksiin.

  7. Minun linja on selkeä – jos olen toimistolla, voin pitää kameran päällä, mutta kotona en. Kotona ei ole riittävää nettikaistaa asialle ja jos työnantaja ei sellaista maksa, en koe tarpeelliseksi maksaa minäkään. YouTube-videot ovat raskainta, mitä muuten arjessa pyöritän.

    Myönnän, että minua häiritsee paljonkin tuo kasvojen puute. Muistan ihmiset paljon paremmin kasvoiltaan kuin nimeltä. Minulla saattaa uudenkin työtoverin kohdalla mennä viikkokaupalla, että opin hänen nimensä, mutta jo yhden tai kahden tapaamisen jälkeen tunnistan hänet kasvoista. Sama homma on tässä – monesti etäyhteyteen osallistuja ei sano nimenä mitään, mutta kun näkee kasvot, tunnistaakin tyypin.

  8. Tämähän on nyt ajankohtaisempi kuin koskaan! Hienoa, että neuvottelut voi pitää etänä ja uskon, että tulevaisuudessakin vähennetään edelleen turhaa ajamista ja lentämistä live tapaamisiin. Minusta kahdestaan neuvotellessa pitäisi molemmilla olla kamera joko auki tai kiinni ja jos yksi henkilö luennoi useammalle niin siinä on ok, että muilla on video poissa ja esittelijällä päällä. Ei tule sitten häiriöitäkään, kun kaikki muut katsoo luennoitsijan sijaan sitä, kun yksi kuuntelijoista kaivaa nenäänsä.

    1. Olen huomannut, että esimerkiksi projektien katselmoinnit saattavat sujua jopa paljon paremmin etänä kuin livenä.

      Yleensä kaikki ovat ensinnäkin ajoissa paikalla, mikä on ”oikeissa” palavereissa poikkeuksellista. Lisäksi toisten päälle huutaminen vähenee.

      Moni on huomannut senkin, että etukäteen on melkein pakko miettiä jotain muille näytettävää esitysmateriaalia. Vaikka paskat ppt-esitykset ovat toki kirous sinänsä, tuo kuitenkin pakottaa valmistautumaan palaveriin edes jotenkin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Aiheeseen liittyvät muut kirjoitukset

Mitä brändi tarkoittaa käytännössä?
Jari Parantainen

Mitä brändi tarkoittaa käytännössä?

Jokainen myyjä oppii tunnistamaan vaaran merkit. Itse pelkään erityisesti sellaisia asiakasehdokkaita, jotka viljelevät brändi-sanaa. Brändin määritelmää voi jokainen käydä tankkaamassa vaikkapa Wikipediasta. Luultavasti et tule

Ryöstikö maalari asiakkaansa?
Jari Parantainen

Ryöstikö maalari asiakkaansa?

Juttelin hetki sitten Miika Sorosen kanssa. Hän asiakkaani ja yksi veljessarjasta, joka pyörittää Sorcolor Oy -nimistä maalausliikettä. Tutustuin suhareihin, kun tilasin heiltä oman taloni maalausurakan

Palvelun tuotteistaminen

Pakerratko insinöörien esimiehenä?

Tämä 120-sivuinen e-kirja neuvoo vaihe vaiheelta, miten puserrat asiantuntijoittesi osaamisesta enemmän kate-euroja tuotteistamisen keinoin.

Teoksen vinkit perustuvat Suomen kokeneimman tuotteistajan käytännön kokemuksiin sadoista insinööritalojen tuotteistusprojekteista 17 vuoden aikana.

Tuotepäällikön pelastuspakkaus

Pärähtävätkö päiväsi tulipalojen sammutteluun? Näperteletkö oikeastaan yksityiskohtien parissa? 

Tämä 73-sivuinen opas kertoo, miten pääset kiireestä eroon lopullisesti. 

 

Tilaa uutiskirjeemme!

Saat vinkit tuotteistukseen sekä uusimmat blogikirjoitukset ja asiakastarinamme. Lähetämme korkeintaan kaksi sähköpostia kuukaudessa.