Suomalainen ei kuulemma osaa markkinoida. Onko kyse vain itseään ruokkivasta höpinästä? Vai voisiko syypää ollakin uskossaan horjuva insinööri? Lehdestä voi lukea vuodesta toiseen, että suomalainen
Myyjä kehua retostelee tuotteensa erinomaisuutta. Silti asiakas epäilee. Leipäpappi ei voi sille mitään, että hänen käytöksensä lähettää paljastavia viestejä. Aloitin kenttämyyjän hommat aika tarkalleen 20
Jos vetoat ihmisen jaloihin tunteisiin, älä missään tapauksessa sotke kuvioon rahaa. Pahimmassa tapauksessa asiakkaasi alkaa pitää sinua hyväksikäyttäjänä.
Yrittäjillä, johtajilla ja asiantuntijoilla on yhteinen ongelma. He eivät uskalla olla tyhmiä. Siitä seuraa paljon harmia. Aikaa ja rahaa kuluu turhaan. Joskus tulee jopa ruumiita.
Pölli tästä -blogi lähtee nyt kesätauolle. Lisää juttuja on luvassa seuraavan kerran elokuussa. Tuhannet kiitokset kaikille lukijoille ja erityisesti keskusteluihin osallistuneille. Mukavaa kesää! – Jari
Markkinatutkimus on usein keino, jolla johtaja yrittää ulkoistaa vastuunsa. Kaikkein pahimmin päätökset menevät metsään, kun pomo alkaa kysellä asiakkailta näiden aikeita. Tapaan usein yrittäjiä, jotka
Tutkijat halusivat tietää, mikä saa ihmiset avaamaan kukkaronsa ja lahjoittamaan rahaa. Tulokset kertovat asiantuntijalle, että hänen kannattaisi jättää järkipuheensa pitämättä. Tutkimus oli kaksivaiheinen. Ensin osallistujat
Kirjoitin pari päivää sitten, miten verkkohuutokauppa toimii markkinoijan harjoitusratana (Huutokauppa opettaa). Käytännön esimerkkini kertoo, ettei markkinointi ole rakettitiedettä. Katso huuto.net-ilmoitukseni, niin huomaat, ettei markkinointi todellakaan
Asiakas ei piittaa yrityksestäsi pätkän vertaa. Sen sijaan hän saattaa ostaa firmaltasi siksi, että hän on lojaali tietylle työntekijällesi. Johtajat eivät tunnu täysin ymmärtävän, miten
Jokainen markkinointitöitä tekevä pitäisi laittaa testiin. Hänen olisi käärittävä hihansa ja myytävä käytettyä tavaraa käypään hintaan Huuto.netin kautta. Kokemus avartaisi monen brändihöpinöillä elävän viisastelijan näkemyksiä.
Tutkimusten mukaan tappiot iskevät ihmistä tuplavoimalla vastaaviin voittoihin verrattuna. Siksi markkinoijan usein kannattaisi luvata saavutusten sijaan, että asiakas saattaa välttää jonkin menetyksen. Kumpi on terveellisempää
Edison oli epäilemättä työnarkomaani ja kova poika ideoimaan. Mutta hänestä tuli maailman kuuluisin keksijä nimenomaan siksi, että hän osasi markkinoida asiantuntemustaan. Joulukuun 7. päivänä 1877
Suomalainen yrittäjä on melko epeli. Toisaalta hän haluaa lyödä kilpailijaa kuin vierasta sikaa. Mutta auta armias, jos naapuri iskee takaisin. Alkaa itku markkinahäiriköistä ja epäreilusta
Harvoin asiakas heittäytyy ostoksille sattumalta. Ensin täytyy tapahtua jotain. Ostoikkunan täytyy aueta. Mutta mikä saa sen suorastaan retkahtamaan saranoiltaan? Tuotteistusprojekteissamme ehkä tuskallisin vaihe on se,
Asiantuntija on usein sitä mieltä, ettei asiakkaan ongelmia pidä sorkkia. Se on sama kuin sanoisi ostajaa tyhmäksi. Mutta jos asiakkaalla ei ole tautia, miten hänelle
Markkinointiguru Seth Godin on määritellyt, että markkinointi tarkoittaa anteliasta apua, jonka avulla joku voi ratkaista ongelmansa.
Godinin mukaan huono markkinointi on kohkaamista, asiakkaiden häiritsemistä ja painostamista. Se saa asiakkaan ostamaan tuotteen, jota tämä ei ehkä tarvitse tai halua.
Hyvä markkinoija sen sijaan auttaa asiakkaita. Hän on tehokas vain, kun hän saa aikaan muutoksen. Hyvän markkinoijan tunnusmerkki on nöyryys, sillä se on välttämätön asenne asiakkaan näkökulman ymmärtämiseksi.
Kuuluisa liikkeenjohdon filosofi ja konsultti Peter Drucker (1909–2005) päätyi siihen, että liiketoiminnalla on lopulta vain yksi kestävä tavoite: sen pitää luoda asiakkuuksia.
Druckerin mukaan yrityksellä on vain kaksi välttämätöntä toimintoa. Toinen niistä on markkinointi ja toinen on innovointi. Kaikki muut toiminnot ovat vain kuluja.
Markkinoinnin tarkoitus on tuntea asiakas ja ymmärtää häntä niin hyvin, että tuote tai palvelu myy itse itsensä. Druckerin mielestä markkinoinnin tavoite onkin tehdä myyntityöstä tarpeetonta.
Druckerin mielestä markkinointia ei voi pitää vain jonain myynnin vaiheena. Se ei ole mikään yrityksen erillinen toiminto lainkaan. Jos liiketoiminnan idea on luoda asiakkuuksia, markkinointi on sama asia kuin koko yrityksen liiketoiminta asiakkaan näkökulmasta nähtynä.
Hewlett-Packardin toinen perustaja David Packard (1912–1996) oli Druckerin kanssa samoilla jäljillä. Hänen mielestään markkinointi on liian tärkeää, jotta sen voisi jättää yksin markkinointiosaston tehtäväksi.
Sissimarkkinoinnin isä Jay Conrad Levinson (1933–2013) määritteli markkinoinnin niin, että se on mikä tahansa liiketoiminnassa syntynyt kontakti kenen tahansa yrityksen ulkopuolisen kanssa.
Näiden määritelmien perusteella markkinointia on vaikkapa firmasi työntekijöiden käytös liikenteessä, asiakaspalvelusi nopeus tai työntekijöittesi kyky käsitellä reklamaatioita.
Myös toimistosi pihalla lojuvat roskat tai loistavan siistit vessat ovat markkinointia. Aulassasi korkean tiskin taakse linnoittautunut yrmy vartiointiliikkeen edustaja on itse asiassa töissä yrityksesi markkinoinnissa. Sekin on markkinointia, että asiakkaasi joutuvat jättämään autonsa huonommille pysäköintipaikoille kuin omat työntekijäsi.
