Kaasuyhtiö Woikoski mainosti sunnuntaina Hesarin etusivulla. Tuloksena oli hyvä esimerkki huonosta markkinoinnista.
Eilisen Hesarin kantta peitti mainos, josta jokainen markkinoija voi ottaa opikseen. Se oli kaasua tuottavan perheyhtiön Woikoski Oy:n ilmoitus, joka kertoi seuraavaa:
Olemme perheyhtiö. Olemme omavarainen, itsenäinen yhtiö, joka on vapaa pörssiyhtiöihin kohdistuvista jatkuvista odotuksista.
Meillä on vapaus – vapaus olla tuijottamatta sokeasti seuraavan kvartaalin tulokseen. Tämä antaa meille tilaa luoda ja kehittää uutta. Luova toimintatapamme tuottaa myös tulosta ja kokeilumme kääntyvät voitollisiksi enemmän kuin usein. Ja niin, uuden ideoiminen ja luominen on lisäksi sangen hauskaa.
Arvostamme suomalaisuutta ja otamme vastuun tulevaisuudesta. Arvostus näkyy kunnioituksena ympäristöämme kohtaan, josta ammennamme arvokkaat, puhtaat raaka-aineemme. Se näkyy myös kykynä nähdä asioita kokonaisuuksina ja tapana ajatella – uskallusta toimia vasten valtavirtaa.
Woikosken tuotteet eivät ole vain kaasuja. Niissä kulkee mukana isompi ajatus ja perintö.
Woikoski – vuodesta 1882
Woikosken investointi sopii hyvin copywriter-akatemiani näytteeksi. Sinänsä viattoman näköinen ilmoitus haaskasi tilaajansa rahoja monin tavoin.
Mainoksessa oli toki jotain hyvääkin:
- Mukaan oli muistettu laittaa ilmoittajan verkko-osoite (www.woikoski.fi).
- Pläjäys oli kieliopillisesti lähes virheetön.
Mutta siihen onnistumiset sitten jäivät. Puutteita sen sijaan riittää.
Emme voi täsmälleen tietää, miksi Woikoski on halunnut tekstinsä lehteen. Se ei nimittäin näy lopputuloksesta. Se on aina huolestuttava merkki.
Millaiset vaikuttimet voisivat olla? Ne ovat tässä:
- Yhtiö haluaa myydä tuotettaan tai palveluaan.
- Yhtiö haluaa myydä osakkeitaan.
- Yhtiö haluaa rekrytoida uusia työntekijöitä (tai nostattaa nykyisten henkeä).
- Yhtiön johto haluaa myydä jotain aatetta firman(sa) rahoilla.
Woikosken sanoma ei onnistu missään näistä neljästä kohdasta. Tekstistä on vaikea ymmärtää, mikä on ollut kirjoittajan tavoite.
Copywriter on ilmiselvästi kokematon. Koko hänen tuotoksensa on yhtä me-sitä-ja-me-tätä-tyyppistä hehkuttelua. Näkökulma on siis kaikkea muuta kuin vastaanottajan. Tulos on itsekeskeinen ja omahyväinen.
Asiakasehdokasta tuskin kovin paljon liikuttaa, miten hauskaa woikoskelaisista on tehdä voittoa, ideoida tai luoda. Sen sijaan lukijaa saattaisi kiinnostaa, mitä riemua tuosta kaikesta voisi olla hänelle.
Tekstissä on masentavia latteuksia riittämiin. Vai mitä pitäisi ajatella kaasusta, jonka ”mukana kulkee isompi ajatus ja perintö”?
Taustalla on varmasti ollut monta ajatusta, joita kirjoittaja ei kuitenkaan ole osannut konkretisoida. Jos Woikosken kaasut eivät ole vain kaasuja, mitä ne sitten ovat?
Entä miten taittaja pärjäsi?
Mainoksen kunniaksi on mainittava, että se on yksinkertainen. Siinä ei ole edes kuvitusta, joka olisi saattanut pysäyttää lukijan. Sikäli pelkän tekstin juoksuttaja ei ole edes voinut munata kovin monella tavalla.
Kokonaisuus muodostuu vain hyvin suuresta valkoisesta tasapaksusta leipätekstistä, joka on ladottu sinisen taustan päälle. Otsikko – väliotsikoista puhumattakaan – puuttuu kokonaan. Mikään osa viestistä ei nouse esiin.
Teksti on tasattu sivun keskilinjalle, mikä on yleensä lukijan kannalta hankala vaihtoehto. Ratkaisu on tyypillinen aloittelijalle. Se kielii siitä, ettei hän uskalla käyttää epäsymmetristä vaihtoehtoa.
Hesarin hinnasto kertoo, että etusivun ilmoitus maksaa sunnuntaisin 46 782 euroa. Lisäksi mainostajan on maksettava tietenkin aineiston tuotantokustannukset.
Harmittaa maksajan puolesta. Hän olisi ansainnut rahoilleen paremman vastineen. Nyt sijotus meni suoraan kankkulan kaivoon.
On epätodennäköistä, että kaasumyynnin kate kasvaisi tämän kokeilun ansiosta yli 50 000 euroa. Tai vaikka niin yllättäen kävisikin, harkitumpi toteutus olisi tuottanut enemmän.
Älä tingi mainostoimistosi palkkiosta. Käytä ammattilaisia. Muuten voisit yhtä hyvin lapioida seteleitä tuuleen ylimmän kerroksen ikkunasta.
