Pölli tästä -blogi on ideavarkaan apaja

Kuinka sissi pesee kätensä?

Share on twitter
Share on linkedin
Share on facebook
Share on whatsapp
Jari Parantainen
Jari Parantainen
Autan insinöörejä tuotteistamaan osaamisensa helposti ostettaviksi palvelupaketeiksi. Olen Suomen kokenein tuotteistaja. Palkittu Pölli tästä -blogi & bisneskirjoja. ✆ 050 5229 529

Olet varmasti joskus huomannut ajautuneesi surkeaan markkinointiprojektiin. Miten kunnon sissi pesee kätensä kenttäoloissa mahdollisimman tehokkaasti?

Tapaan viikoittain asiantuntijoita, jotka ovat hortoilleet harhaan. Yksi jos toinen on löytänyt itsensä markkinointihankkeesta, joka on ajautumassa tukevasti karille.

Mitä tuollaisessa tilanteessa pitäisi tehdä? Miten oikea sissimarkkinoija pesee kätensä hygienisesti?

Kun keskiviikkona kävin Edisteen komentokeskuksessa, yllätyin iloisesti. Sissimme Marja Apunen* oli keksinyt ongelmaan oivan ratkaisun.

Jos jostain jaksan riemastua, se on oma-aloitteinen ja kekseliäs markkinointisissi. Marja on juuri sellaisen prototyyppi.

Millaisen ratkaisun hän oli kehittänyt paskojen markkinointiprojektien varalle? Nappasin siitä heti valokuvan:

Sissihuuhteella peset kätesi paskoista markkinointiprojekteista
Sissihuuhteella peset kätesi paskoista markkinointiprojekteista

Marja oli tuotteistanut meille kaikille sisseille sopivan käsihuuhteen! Pullo sellaista vain reppuun ja hoblaa: apu on aina lähellä.

Kuten tietenkin kaikilla kunnon palveluyrityksillä, Edisteelläkin on pian verkkokauppa. Kun putiikki on avattu, pääset tilaamaan sissihuuhteet koko joukko-osastollesi.

Kun viikonlopuksi on luvassa hellettä, jätä työhommat hetkeksi. Sulje tietokone ja pysy pihalla.

* Kyllä, toimitusjohtajamme Antti ”Eichmann” Apunen on paitsi orjapiiskuri, myös nepotisti. Marja on hänen energinen pikkusiskonsa.

Palvelun tuotteistaminen opas, Jari Parantainen
Palvelun tuotteistaminen -käsikirja
Tämä e-kirja neuvoo, miten tuotteistat insinöörisi osaamisen helposti ostettavaksi sisäänheittopaketiksi.
Maksuton

10 kommenttia

  1. Pitkäaikainen lukija, ensikerta komentoija.

    Kylläpä taas nousi hyvät fiilikset tämän päivän jutustasi. Ensiksi kova innostus piikki ”vitsi miten siisti idea” jonka jälkeen vielä rupesi oma sissimieli raksuttaa kovilla kierroksilla omien ideoiden parissa. Hauska ja osuva tuote. Pisteet Marjalle!! Kiitoksia myös blogeista ja hyvistä kirjoista.

  2. Kevyemmim kohti viikonvaihdetta. Mainio idea nuo paskahuuhteet!

    Voisi sanoa, että toimistossanne on neuvokasta ajattelua: näinä taantuman aikoina, kun kuulemma kaikki leikkaa markkinointi- yms. näkyvyyttä ja itsensä esille tuovaa budjettia, niin tulojen vähetessä markkinointitoimistojen ja vastaavien kannattaisi toki etsiä vaihtoehtoisia liiketoimintamalleja.

    Nyt kun kesäkin kuulemma on tulossa niin eikö katutasossa olevien toimistojen kannattaisi alkaa myydä vaikka jäätelöä muiden töiden ohessa? Vetreytyisi se päätetyössä betonisoitu niska kun välillä kävisi kauhomassa jäätelönnälkäisille jädeä toimiston akkunasta ja muistettaisi jälleen sekin kuinka niitä asiakkaita piti palvella.

  3. Eilisessä Bobi-keskustelussa oli paljon puhetta ”että jos se ja se toimisi, niin kohta kaikki käyttäisivät sitä”. Olisin näin opiskelijana kysynyt sinun Jari (ja muidenkin) mielipidettä, että miten koulutus vaikuttaa mielestäsi yritysten toimintatapoihin, sissittömyyteen, vapaamatkustamiseen ja tehottomuuteen eri toiminnoissa jne? Mielestäni tämä käsidesipullo oli niin oiva esimerkki luovuudesta, että harvoin näkee.

    Siteeraan Helsingin Sanomien (24.05.2009) talousosion artikkelia:

    ”Suomalaisissa yliopistoissa opiskelu on passiivista tiedon vastaanottamista, opiskelijat heikosti opintoihinsa sitoutuneita, tutkinnot kapea-alaisia ja kriittinen ja luova ajattelu varsin vähäistä.” – Anu Bradford

    Mielestäni aika osuvasti sanottu. Kuvaa ainakin minun tunteitani yliopistomaailmaa kohtaan melko täsmällisesti. Pahoittelen ohi aiheen mopoilua 🙂

    1. Kojootti, esität vaikeita kysymyksiä – hyvä!

      Bradford-sitaattisi kuvaa ihan täsmälleen omia kokemuksiani. Yliopistolla kuluneet 6,5 vuotta olivat käytännössä yhtä tyhjän kanssa. Opettajista vain pari poikkeusta oli sellaisia, että heistä irtosi jotain, mitä ei kuka tahansa lukutaitoinen olisi löytänyt kirjoista kymmenen kertaa nopeammin ja kiinnostavammin esitettynä.

      Kuvaavaa lienee se, etten tavannut diplomityötäni virallisesti ohjannutta professoriani koskaan. Näin hänet koko opiskeluaikana pari kertaa käytävällä haahuilemassa, siinä kaikki. Miekkosella oli ilmeisesti kiireitä omien bisnestensä parissa. Ei sillä, että itsekään olisin ollut erityisen aktiivisesti hänen huomiotaan jahtaamassa.

      En hankkinut loppututkintoa mistään muusta syystä kuin siksi, että a) tyttöystäväni (nykyinen vaimoni) painosti, b) kaveritkin alkoivat valmistua ja c) olisi ärsyttänyt jättää projektia keskeneräiseksi.

      Viidestä fiksuimmasta ystävästäni vain yhdellä on akateeminen loppututkinto.

  4. Tuohon yliopisto-opiskeluasiaan on pakko kommentoida. Itselläni ei ole kokemusta yliopistolla opiskelusta, mutta ammattikorkeakouluopiskelusta sitten taas paristakin paikasta, sekä viestinnän, että kulttuurituotannon opintojen osalta. Molemmissa näistä ammattikorkeakouluista opiskelijoita on todella paljon kannustettu ajattelemaan uudella tavalla ja rohkaistu keksimään mahdollisimman villejä tapoja tehdä tavanomaisiakin asioita.

    Uskon, että ero voi osaksi johtua kontaktiopetuksen määrästä. Ammattikorkeissahan on aivan eri tavalla kontaktiopetusta, luennoilla keskustellaan hyvin paljon ja lehtorit oppivat näin myös jollain tasolla tuntemaan opiskelijoita. Ammattikorkeakoulujen opetustilanteet ovat parhaimmillaan eräänlaisia ideahautomoita ja kun kyse on usein ihan oikeista työelämän projekteista, lopputulokset pääsevät myös käyttöön.

    1. Kiitos Kanisteri, uskon tuon hyvin.

      Suututin opiskeluaikoina erään Teknillisen tiedekunnan professorin oikein kunnolla. Sanoin hänelle vain ihan viattomasti, että kokemukseni perusteella opistoinsinööreistä (eli nykyään amk-insinööreistä) valmistui paljon parempia tuotekehittäjiä kuin korkeakouluinsinööreistä.

      Muuta ei tarvittu, äijä lensi katosta läpi. Ilmeisesti osuin johonkin herkkään kohtaan.

      Kontaktiopetus on hyvä termi. Sellaista sattui omalle kohdalleni aikanaan tosi harvoin. Ja silloinkin se oli mekaanista suorittamista jonkin ikivanhan kaavan mukaan kärttyisän opettajan käskytettävänä. Inspiroivista hahmoista ei näkynyt jälkeäkään.

  5. Seli, Seli:

    Ammattikoulun opettajat ovat yleensä pitkän linjan insinöörejä teollisuudesta: heillä on kokemusta käytännön elämästä, kun taas korkeakoulussa edetäkseen pitää olla tiukassa putkessa. Heti tutkinnon jälkeen jatko-opintoihin ja tohtoriksi, sitten tutukimusprojekteja ja julkaisuja ja lopulta valtion virka.

    Toki ammattikorkeakoulujen resussitkin ovat ihan jotain toista. Valtio ja kuntayhtymät antavat rahaa, jotta ”meidänkin pitäjässä pysyisi oikea korkeakoulu.” Puolensa kummallakin lähestymistavalla, mutta tuo AMK sopii paremmin käytännön tuotekehitykseen.

    Kiitos taas hyvästä blogista!

  6. Vaikeita ovat kysymykset mutta vaikeampaa on vastauksien löytäminen. Varsinkin omalla kohdalla. Minulle ei ole ainakaan yliopisto-opiskelu tarjonnut sitä, mitä odotin. Masentava ja sumentava ilmapiiri. Mutta eiköhän siitä jotain tuu, kun muistaa kaiken kysenalaistaa. Ailahteleva motivaatio vaivaa, kun opiskelu on plan B, joka on ura isossa, monikansallisessa yrityksessä. Mutta kait siitä joskus on hyötyy pankinjohtajan puheilla asuntolainaa pyytäessä.

    Keskeyttääkö vaiko jatkaakko? 🙂

    Oliko käsidesien minimitilaus sama kuin ensimmäisellä wc-paperitoimittajalla, 2 miljoonaa pulloa? 😀

  7. Mieletöntä, että käsidesipullot toimivat aasinsiltana koulutuskeskusteluun. Vaikka mieleni tekisi osallistua tähän kuumaan aiheeseen, jätän sen tällä kertaa väliin. Kojoottille kerron, että käsidesipulloissa ei ollut minimitilausmäärää.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Aiheeseen liittyvät muut kirjoitukset

Pölli tästä -blogi on ideavarkaan apaja
Jari Parantainen

Koulutuspalaute: Pyyhepino jäi ihmetyttämään

Kävin toissailtana vetämässä kolmituntisen sissimarkkinointikoulutuksen Tuusulan Onnelassa. Käsiäänestyksen perusteella selvä enemmistö yleisöstä oli yrittäjiä. Tilaisuuden järjestäjä Keuke tietää luultavasti tarkan pääluvun. Mutta veikkaisin, että se osui johonkin 150–200

Sivistyneen konsultin sissimarkkinointi
Jari Parantainen

Sivistyneen konsultin sissimarkkinointi

Lotta on toimittaja. Hän aikoo kirjoittaa jutun, jonka aiheena on sissimarkkinointi – tai niin ainakin päättelin hänen listaamistaan esimerkeistä. Lupasin jatkaa luetteloa muutamalla näytteellä. Sissin keinot näyttävät usein

Pölli tästä -blogi on ideavarkaan apaja
Jari Parantainen

Noste-energiapakkaus aiheuttaa riippuvuutta

Tiedemiehet selvittivät tuomareiden puolueettomuutta. Koehenkilöiden työ oli arvioida vankien ehdonalaista vankeutta koskevia hakemuksia. Tuomari käytti kunkin tapauksen tutkimiseen keskimäärin 6 minuuttia. Tyypillinen ratkaisu oli kieltävä.

Palvelun tuotteistaminen opas, Jari Parantainen

Palvelun tuotteistaminen

Pakerratko insinöörien esimiehenä?

Tämä yli 100-sivuinen e-kirja neuvoo vaihe vaiheelta, miten puserrat asiantuntijoittesi osaamisesta enemmän kate-euroja tuotteistamisen keinoin.

Teoksen vinkit perustuvat Suomen kokeneimman tuotteistajan käytännön kokemuksiin sadoista insinööritalojen tuotteistusprojekteista 17 vuoden aikana.