Pölli tästä -blogi on ideavarkaan apaja

Miksi kyy on tapettava?

Share on twitter
Share on linkedin
Share on facebook
Share on whatsapp
Jari Parantainen
Jari Parantainen
Olen Suomen kokenein tuotteistaja. Koulutan & konsultoin. Aiheina tuotteistaminen ja hinnoittelu. Palkittu Pölli tästä -blogi & bisneskirjoja. [email protected] ✆ 050 5229 529

Hesari teetti TNS Gallupilla kyselyn kyykäärmeestä. Pitäisikö se rauhoittaa? Vai pitäisikö pirulainen murhata heti, kun se sattuu tontille?

Maamme on ainoa Länsi-Euroopan maa, jossa kyytä ei ole suojeltu.

Suomalaiset osoittivat olevansa aitoja juntteja, sillä 59 prosenttia oli tappamisen kannalla. Vain 19 prosenttia oli sitä mieltä, että kyy pitäisi rauhoittaa.

Mutta miksi vainottu hyötyeläin on jäänyt täällä Länsi-Siperiassa aikanaan lainsuojattomaksi? Sitä lehti ei kertonut.

Valtion luonnonsuojeluvalvoja Antti Haapanen paljasti näkemyksensä tasan kymmenen vuotta sitten Helsingin Sanomien kuukausiliitteessä:

”Esittelin silloiselle maa- ja metsätalousministerille Taisto Tähkämaalle alkuvuodesta 1983, että Suomen tulisi suojella virallisin päätöksin matelijoita ja sammakkoeläimiä, jotta täyttäisimme Euroopan luonnonsuojelusopimuksen velvoitteet. Kyyn osalta säännösehdotus edellytti lajin rauhoittamista, mutta pihalta ja vastaavilta paikoilta sen olisi saanut tappaa.

Taisto Tähkämaa kuitenkin totesi minulle. ”Minua oikein puistattaa ajatuskin kyyn rauhoittamisesta. Eikös se jätetä pois tältä listalta?”

Niinpä kyy jätettiin pois suojeltujen eläinten luettelosta.”

Entä mistä Taisto Tähkämaa oli oppinut, että kyy on niin puistattava otus? Vastaus löytyy jälleen kerran psykologiasta.

Villit apinat pelkäävät käärmeitä. Mutta laboratoriossa kasvatut saman lajin apinat eivät ole niistä moksiskaan.

Välinpitämätön apina on kuitenkin helppo opettaa panikoimaan. Sille on vain näytettävä video sellaisesta lajitoverista, joka näkee käärmeen ja pelästyy.

Käärmeen ei tarvitse olla edes aito. Lelu riittää.

Ihmislapsi käyttäytyy aivan samoin. Syntyjään pienokainen ei karta käärmettä. Hän suhtautuu sellaiseen pelottoman uteliaasti.

Mutta jo yhdeksän kuukauden ikäinen oppii nopeasti. Tenavan ei tarvitse kuin kuulla pelokkaiden ihmisten ääniä niin, että hän yhdistää ne käärmeeseen.

Ilmeisesti reaktioon vaikuttaa myös evoluution jalostama perimä. Sekä ihminen että apina on paljon helpompi opettaa pelkäämään käärmeitä tai hämähäkkejä kuin esimerkiksi kukkia tai sieniä.

Luultavasti on siis ex-ministerin vanhempien syytä, että suomalainen saa edelleen listiä tielleen eksyneen kyyn. Tähkämaat pelkäsivät käärmeitä, kun Taisto oli vielä pieni apina…eikun poika.

Hirvi on satoja kertoja vaarallisempi eläin kuin kyy.

Lähteet:

  1. Helsingin Sanomat 8.7.2012
  2. Helsingin Sanomien kuukausiliite 6/2002
  3. Lakialoite luonnonsuojelulain muuttamiseksi 29.9.2010
  4. The Other Side of Normal: How Biology Is Providing the Clues to Unlock the Sercrets of Normal and Abnormal Behavior, Jordan Smoller 2012

4 kommenttia

  1. Kiitos mainiosta kirjoituksesta!

    Taannoin ruokapöytäkeskustelussa minua puistatti ja harmitti, kun työkaveri kehui tappaneensa kyitä pihaltaan (joka on metsän keskellä).

    Kyy on vaaraton otus. Armeija-aikana oln sissileirillä saaristossa. Nukuimme yön taivasalla, ja aamulla bongasimme ympäriltämme kymmeniä pieniä kyykäärmeitä. Ketään ei yön aikana purtu, ja pakoon ne meitä luikertelivat.

    Kyiden turhan vainon soisi loppuvan!

    1. Erkki, kiitos kommentistasi!

      Kyy puri aikanaan (nyt jo edesmennyttä) isääni, kun hän oli vielä nuori mies. Käsivarsi turposi tuplasti tavallista paksummaksi. Oli kuulemma tuskallinen tapaus.

      Isä ei silti opettanut poikiaan hysteerisiksi ja tappamaan käärmeitä. Jokainen kohtaamani kyy on saanut jatkaa elämäänsä kaikessa rauhassa.

  2. Oikaistaan tekstiä, ettei jää vääriä käsityksiä lukijoille:

    Kyyn purema ei ole vaaraton, hemotoksiini (= verimyrkky) hajottaa punasoluja ja aiheuttaa pahimmillaan shokin aikuisellekkin.

    Duodecim: Kyynpurema on vaarallinen aikuisellekin

    Myrkytyksen vakavuuteen vaikuttaa uhrin koko ja herkkyys sekä annoksen määrä. Yleensä kyy puree ihmistä niin, että se pumppaa minimimäärän myrkkyä, koska se ei pysty syömään kovin suuria elikoita.

    Tämä ei siis tarkoita, että suosittaisin kyiden tappamista pihapiiristä. Mutta jos käärmeet eivät väistä ihmistä ja/tai alueella on lapsia/kotieläimiä, siirtäisin kyyt jonnekin kauemmaksi.

    Itsellä on tuttavapiiristä kokemuksia, että vanhanaikainen ”kyyviha” olisi merkittävästi lieventynyt. Enää niitä ei tapeta kohdattaessa, vaan ihmiset ovat oppineet ymmärtämään kyyn hyödyllisyyden hiirien ja muiden tuholaisten saalistajana.

    1. Tähkämään tapaus on mielestäni vain mainio esimerkki siitä, etteivät viranomaisten(kaan) päätökset välttämättä perustu mihinkään muuhun kuin tunnereaktioihin.

      Silti suomalaiset uskovat pelottavan paljon auktoriteettihin. Esimerkiksi EU-komission vuosittain tekemän haastattelututkimuksen mukaan suomalaiset uskovat jopa poliittisiin puolueisiin ja hallitukseen yli tuplasti useammin kuin EU-maiden kansalaiset keskimäärin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Aiheeseen liittyvät muut kirjoitukset

Näin myyjä manipuloi sinua
Jari Parantainen

Myyjä manipuloi sinua vähän väliä

Kyllä meistä jokainen on nähnyt, miten myyjä manipuloi kylmän rauhallisesti. Hän ei todellakaan ajattele muuta kuin omaa etuaan – ja sitäkin härskin lyhytnäköisesti. Silti Myyjä manipuloi -koulutukseni nimi polttaa päreitä joka vuosi.

shutterstock_52067119
Jari Parantainen

Prompteri auttaa, koska haluat katsoa silmiin

Prompteri on läpinäkyvä näyttö, jonka avulla voit pitää katseesi kamerassa. Siitä on hyötyä sekä videoneuvotteluissa että webinaareissa. Pääset eroon häiritsevästä vaikutelmasta, että vilkuilet jatkuvasti jonnekin katsojan ohitse.

Palvelun tuotteistaminen

Pakerratko insinöörien esimiehenä?

Tämä 120-sivuinen e-kirja neuvoo vaihe vaiheelta, miten puserrat asiantuntijoittesi osaamisesta enemmän kate-euroja tuotteistamisen keinoin.

Teoksen vinkit perustuvat Suomen kokeneimman tuotteistajan käytännön kokemuksiin sadoista insinööritalojen tuotteistusprojekteista 17 vuoden aikana.