Suomalaisten syntyvyys on syöksykierteessä. Se on saanut toimittajat keulimaan. Esimerkiksi Helsingin Sanomat uhrasi aiheelle peräti kolme kokonaista aukeamaa sunnuntaina (2.2.2020). Mutta jokainen vähänkään psykologiaan perehtynyt tajuaa, miksi jatkuva älämölö kannustaa entistä useampia lapsettomiksi.
Ei liene enää kenellekään epäselvää, että suomalaisten syntyvyys on romahtanut. Lukemat ovat painuneet 1800-luvun nälkävuosien tasolle.
Ilmiö on jo saanut aikaan lievän paniikin etenkin niiden keskuudessa, jotka tajuavat eläkejärjestelmämme idean.
Toki moni kuvittelee edelleen, hänen valtiolle tilittämänsä eläkemaksut nököttävät jossain jättiholvissa korkoa kasvamassa ja elämän loppusuoraa odottamassa.
Mutta todellisuudessa suurin osa vanhuudenturvasta kyllä revitään suoraan niiden ihmisten selkänahasta, jotka kulloinkin maksavat veroja.
Työntekijöiden eläkevakuutusmaksuista 70 prosenttia lurahtaa suoraan nykyisten eläkeläisten tileille. Vain 30 prosenttia jää säästöön eläkeyhtiöiden rahastoihin.
Jos meillä ei piisaa pirtsakoita duunareita, kohta koittavat entistäkin niukemmat ajat myös vanhuksille harmaille panttereille / senioreille / ikäihmisille.
Sinänsä on hupaisaa seurata sitä, miten vikkelästi vauvakato sai suomalaistenkin raadollisuuden putkahtamaan pintaan.
Lapset ovatkin yhtäkkiä taas tuotantovälineitä ja orjatyövoimaa, kuten joskus sata vuotta sitten maaseudulla – ja kehitysmaissa tietenkin ovat edelleen. Ikään kuin monikin keskiluokkainen suomalainen ei voisi säästää eläkerahastoaan ihan itse.
Nyt sitten moni ajattelee, että kiivaan keskustelun lisäksi pitäisi patistella kaikki nuoret äkkiä paneskelemaan.
Toisin kuin jokainen on omin silmin nähnyt, lapsiperheen elämä onkin kuulemma yhtä onnelaa aamusta iltaan jopa 20 vuotta putkeen. Jos muu ei auta, kansalaisia pitäisi lahjoa lisääntymään.
Sitä harva tuntuu ajattelevan, että jatkuva puhe lapsettomuudesta kääntyy helposti itseään vastaan. Siihen on aivan selkeä syy, jonka psykologit ovat havainnneet jo vuosia sitten.
Miksi älämölö johtaisi siihen, että syntyvyys sakkaisi entisestään?
Nyt kannattaa kaivaa naftaliinista Robert Cialdini, joka on kuuluisa Phoenixin yliopiston psykologian emeritusprofessori. Hän on blogini kanta-asiakkaille entuudestaan tuttu monestakin yhteydestä. Miekkosesta tuli aikoinaan maailmankuulu hänen Influence-hittikirjansa ansiosta.
Vuonna 2003 Cialdini tutki kollegojensa Steve Martinin ja Noah Goldsteinin kanssa sitä, miten varastelijat saataisiin kuriin Arizonan kuuluisassa kivettyneessä metsässä.
Kansallispuisto oli vaarassa, sillä vierailijat pöllivät yhteensä yli tonnin kivettynyttä puuta joka kuukausi. Siihen riitti se, että moni poimi maasta ”ihan vain yhden murikan muistoksi”.
Yli 200 miljoonaa vuotta vanhoja fossiileja ei tietenkään riitä loputtomasti.
Puistonvartijat halusivat estää näpistelyn. He olivat pystyttäneet puistoon kilpiä, joissa luki vapaasti suomennettuna näin:
”Vandaalit tuhoavat perintöäsi joka päivä varastamalla kivettynyttä puuta 14 tonnia vuodessa, yleensä pieninä paloina kerrallaan.”
Mutta tehosivatko kilvet?
Psykologit olivat huolissaan, että ne saattaisivat toimia juuri päinvastoin.
Tutkijat päättivät testata asiaa. He kasasivat kivettynyttä puuta kolmeen kohtaan puistossa eri polkujen varrelle. Kahden polun varteen he pystyttivät ongelmasta huomauttavat kilvet. Kolmannen polun he jättivät kokonaan ilman nalkuttavia viestejä.
Ensimmäisen taulun sanoma kuului näin:
”Ole hyvä äläkä vie kivettynyttä puuta puistosta, sillä se järkyttää luonnon tasapainoa.”
Toinen kilpi muistutti asiasta seuraavasti:
”Monet aikaisemmat vieraat ovat vieneet kivettynyttä puuta puistosta niin, että luonnon tasapaino on järkkynyt.”
Ensimmäisen kilven nähneet vierailijat varastivat 1,7 prosenttia kivettyneestä puusta. Toinen kilpi innosti varkaat ahkeroimaan yli nelinkertaisesti. Lukema pomppasi 7,9 prosenttiin.
Mutta ehkä molemmat kilvet olivat kuitenkin tehokkaampia kuin polku kokonaan ilman kilpeä.
Mitä vielä.
Jos vieraat eivät nähneet varoituksia lainkaan, he varastivat 2,9 prosenttia kivestä. Toisin sanottuna ensimmäinen kilpi toimi niin kuin pitikin: se miltei puolitti varkaudet.
Mutta toinen versio sen sijaan yllytti varkaat yli kaksinkertaiseen vauhtiin verrattuna siihen, että kukaan ei olisi huomautellut mistään mitään.
Cialdini totesi, että metsänvartijat kuvittelivat kehittäneensä rötöstelyä estävän strategian. Mutta todellisuudessa he kannustivat ihmisiä varastamaan.
Käänteinen ryhmäpaine takaa, että lapsettomuus alkaa houkuttaa
Myös lukemattomat muut hyvää tarkoittavat sosiaaliset kampanjat yrittävät järkyttää ihmisiä, jotta he ymmärtäisivät muuttaa käytöstään. Mutta kuten Cialdinin koe osoitti, seuraukset saattavat olla juuri päinvastaisia.
Tuloksena onkin negatiivinen tai käänteinen ryhmäpaine. Sen sijaan, että viesti saisi kansalaiset luopumaan huonoista* tavoistaan, he innostuvat perseilemään entisestään.
Sosiaalinen paine tai ryhmäpaine tarkoittaa sitä, että me kaikki olemme tavattoman herkkiä kopioimaan muita. Vaikka toiset tekisivät jotain tyhmää, kai se on sitten minullekin sallittua.
Sillä ei ole mitään merkitystä, miten omien polkujemme tallaajia kuvittelemme tai väitämme olevamme. Tutkimus toisensa jälkeen osoittaa, että ensin ihmiset korostavat itsenäisyyttään – ja heti seuraavaksi säntäävät lauman mukaan.
Kun kivettyneessä metsässä lukee, että ”todella moni muu on varastanut tästä puistosta”, se suorastaan yllyttää loppujakin apinoimaan:
”Jos kerta niin moni näpistelee, miksen minäkin sitten ihan vähän.”
Kun vastaavasti valtakunnan tiedotusvälineet paasaavat lapsettomuudesta ja heikko syntyvyys on otsikoissa päivästä toiseen, tietenkin viesti on tämä:
”Koska näköjään niin moni muu päättää elää lapsettomana, kai siihen on jokin hyvä syy. Miksen minäkin saisi jättää vaippasirkusta väliin?”
Käänteinen ryhmäpaine ei oikeastaan ole käänteinen muuten kuin siinä mielessä, että paineen kehittäjä ei ole miettinyt viestinsä vaikutusta loppuun saakka. Kohderyhmään kuuluvat vain jäljittelevät muita kaltaisiaan, kuten aina ja kaikkialla joka tapauksessa.
Kun Väestöliitto, poliitikot, kansalaiset ja tiedotusvälineet taivastelevat yleistyvää lapsettomuutta, ne tahtomattaan kannustavat yhä useampia suomalaisia lapsettomiksi.
* Tietenkin maapallon ja luonnon kannalta on sitä parempi, mitä vähemmän täällä elää lajimme kaltaisia tuholaisia. Hallitsematon väestöräjähdys on myös ilmastomuutoksen perimmäinen syy.
Olipa kukin meistä yksilönä millainen ekologinen herranterttu tahansa, ihmisiä haahuilee planeetallamme joka tapauksessa jo tuplasti sen kantokykyyn nähden. Lapsettomuus on ylivoimaisesti upein ekoteko.
Jos syntyvyys siis romahtaa jossain päin maailmaa, se on aina loistava uutinen. Suomalaiset eivät ole mikään herrakansa, joka olisi tässä asiassa jotenkin erityisasemassa.
7 vastausta
Aina kun saan meilin ”Muistakaahan kaikki kirjata tuntinne ennen kuun viimeistä päivää”, ajattelen ”Tämä meilattiin kaikille? Ei ne muutkaan ole kirjanneet. Eivät varmaan pidä tätä tärkeänä. Hutaiseen jotain kasaan viimeisenä päivänä.”
Jos uutisoitaisiin ”Jaana ehti vielä hankkia haluamansa lapsen”, niin se ohjaisi ajattelemaan ”Pakko hommata oma, ennen kuin loppuvat!”.
Itse olen kyllä sitä mieltä, että yksiavioisuus yhdistettynä nuorten miesten heikkoon pärjäämiseen on suurin syy lapsikatoon. Kun sopivaa kumppania ei löydy, naiset hankkivat vähemmän lapsia. Helsingissä koulutettuja naisia on paljon suhteessa koulutettuihin miehiin. Helsingissä jo kolmasosa lapsiperheistä on yhden vanhemman perheitä. Miesten pitäisi miehistyä, jotta kelpaisivat naisille. Eli kouluttautua ja menestyä työelämässä. Samalla kiittäisi talouskin. Mutta jos tästäkin aiheesta uutisoidaan siten, että ”nuoret miehet istuvat sohvalla ja pelaavat pleikkaa”, niin moni työelämää miettinyt nuori mies ryhtyy miettimään ”Jaa? Että pleikan pelaaminen onkin ihan validi vaihtoehto?”.
Olet ihan oikeassa. Jos elämä näyttää sujuvan monilta ihan kivasti siellä pelikonsolinkin kimpussa, totta helkkarissa sellainen valinta antaa henkistä tukea muillekin moista vaihtoehtoa pähkäileville.
Tuokin on hyvä esimerkki, että jos muut eivät välitä aikatauluista tuon taivaallista, eiköhän se ole sitten minullekin sallittua. Luutavasti juuri siksi kaikki palaverit alkavat nykyään 10–15 minuuttia myöhässä.
Sama sitten toisin päin, kolumnisti on ajatellut tämän loistavasti 20–30 vuoden ajalta. Yksikään nuori ei käytä alkoholia tai juokse metsässä, vaan pelaa xboxia kotona.
Nyky-yhteiskunnassa kaikki on niin kiellettyä. Antaisitko oman lapsesi vielä mennä iltasella ulkona samalla tavalla kuin olet itse ulkona nuorena hillunut ja huutanut??
Vastaus on yleensä, että en missään tapauksessa.
Sama juttu pätee yrittämiseen. Usein poliitikot pauhaavat ikään kuin yrityksiä pitäisi perustaa siksi, että Suomen valtio saisi vientiä, verotuloja ja työpaikkoja.
Voin paljastaa, että yksikään yrittäjä ei ole lähtenyt uralleen varsinaisesti isänmaan etu mielessään. Kyllä motiivit ovat tietenkin paljon itsekkäämpiä.
Tavallaan uskon tähän Jarin pointtiin mutta olisiko syy tähän lapsettomuuteen ihan markkinoinnissa jota on tehty niin pitkään kuin minä muistan ja minä nyt sentään olen jo 41,8 vuotta vanha. Jos lasta markkinoidaan valintana jota pitää tehdä ja nuorille naisille on paasattu koulutuksen ja oman uran tärkeyttä, niin kaiketi sitä sitten tehdään niitä valintoja joita on mainostettu jotenkin järkevinä valintoina. Muistan aikoinani kun olin ammatillisessa koulutuksessa ja yksi luokkatoveri (noin 20v nainen) erehtyi sanomaan että kyllä hän oikeastaan vain haluaisi olla kotiäiti, niin opettaja tokaisi että ”ethän sä voi oikeasti ajatella noin”. No, nyt sitten porukka ei oikeasti ole ajatellut niin ja se on sitten olevinaan joku ongelma nyt. Mutta joo, jos ajatellaan että yritetään lahjoa, niin voin tuoreena isänä sanoa että noin 100 euron kuukausittainen lahjus kyllä korvaa noin 4 tuntia yössä puuttuvaa unta ihan ok…
Aiempi yhteiskunnan, suvun ja perheen ryhmäpaine on hävinnyt. Aiemmin oli ihan normaalia, että puoli sukua tiedusteli morsiolta ”milloinka sitä kuuluu pikku jalkojen tepsutusta”. Nyt moista kysymystä pidetään todella tahdittomana. Uutisointi lapsikadosta voi aiheuttaa monessa todellakin helpotuksen huokauksen. Ei tartte ruveta lasta tekemään, kun ei sitä näköjään muutkaan tee.
Lapsikatoon on oikeasti monta syytä yksi voi olla tosiaan tuo ylempänä ollut poikien syrjäytyminen.
Tasa-arvo on tehokas lapsimäärän laskija. Naisella on muutakin roolia kuin perheen emäntä. Monet opiskelee ja töissä käy. Lapsi tehdään kolmenkympin korvilla, jos nousujohteinen ura sen sallii. Naisilla on tähän valintaan toki oikeus siinä missä perheen emännäksi ryhtymiseenkin.
Perhe-elämä ei ole muodikasta. Markkinamiehet ylistää elämyksellisyyttä. Mainoskuvissa on (kylpylälomia lukuunottamatta) aina mies, nainen tai pariskunta hymy korvissa. Perheen kanssa elämysten hinta moninkertaistuu ja elämysten kokeminen hankaloituu. Somen matkailukuvat tuttavapariskunnan matkoista rupeaa ahdistamaan.
Väki pakkautuu entistä enemmän kaupunkeihin ja halki vuosisatojen kaupungeissa perheiden lapsiluku on pienempi mitä maaseudulla, koska kaupungissa asumiskustannukset on korkeampia, eikä lapsista ole niin paljoa hyötyä mitä maaseudulla on maatilan töissä.
Yhtenä syynä voidaan pitää myös somea ja viihde-elektroniikkaa. Ihmisillä on nyt muutakin mielekästä tekemistä kuin peuhata lakanoiden välissä.
Lapsilisien nostot ei merkittävästi auta asiaa. Jos se olisi rahasta kiinni, niin suurperheitä tehtailtaisiin Suomessa eikä Afrikassa.
No on se lasten hankinta melko kallista pääkaupunkiseudulla. 4 lasta-> 5 makuuhuonetta, 7-paikkainen auto koska ei kenelläkään työssäkäyvällä ole varaa tuon kokoisiin asuntoihin toimivan joukkoliikenteen solmukohdassa.
On se siis vähän rahastakin kiinni. Lomamatkat onneksi mahdollisia autolla ja huoneistoilla, lento+hotelli maksaa vain noin 4 pariskunnan verran eikä oikein vaikuta mielekkäältä vaihtoehdolta. Lapset onneksi löytävät ihan Pohjoismaiden tarjonnasta elämyksiä.
Sisarusalennus 290e/kk netto päivähoidossa käytännössä teki 4. lapsen mahdolliseksi, nyt vanhan pitäisi jaksaa käytännön toteutus vielä.