Pölli tästä -blogi on ideavarkaan apaja

Tärkein ekoteko on tabu

Share on twitter
Share on linkedin
Share on facebook
Share on whatsapp
Jari Parantainen
Jari Parantainen
Tavoitteeni on lihottaa suomalaisen insinöörin lompakkoa niin, että hän saa osaamisestaan enemmän rahaa. Olen Suomen kokenein tuotteistaja. Palkittu Pölli tästä -blogi & bisneskirjoja. ✆ 050 5229 529
Tilaa hälytys

Liity Pölli tästä -blogin lukijoihin. Saat tiedon Jarin uusista kirjoituksista sähköpostiisi.

Copywritereiden salaseura paljastaa -koulutus 4.–5.2.2020 Vantaalla
Koulutus on tarkoitettu asiantuntijalle, joka haluaa säilyttää työpaikkansa. Robotti on armoton kilpailija. Kirjoitustaidoton päätyy työttömäksi vihannekseksi ensimmäisten joukossa.
KOULUTUS
Kymmenen sivun myyntiesitys -koulutus vantaalla 11.2.2020
Mikä tahansa myyntiesitys mahtuu 10 sivuun ilman, että ne ovat edes täyteen ahdettuja.
KOULUTUS

Kierrätän seminaareissani tuhtia tuotelaatikkoa. Se on esimerkki tuotteistamisesta. Höttöinen palvelu kannattaa konkretisoida jopa esineeksi – eli vaikkapa paketiksi.

Usein yleisössä istuva nainen alkaa purnata.

”Ei tällaisia laatikoita pitäisi tuottaa, se on ympäristörikos!”

Joudun aina puremaan hammasta. Luultavasti valittaja on jo sössinyt. Hän ei loppuelämänsä aikana pysty korvaamaan tekoaan. Pahvilaatikko sinne tai tänne ei vaikuta tuon taivaallista.

Hän on nimittäin hankkinut lapsen – tai jopa useita.

Tiedemiehet laskivat muutamia vuosia sitten, että lapsettomuus olisi ehdottomasti ekotekojen ykkönen. Toisaalta jos joku hankkii jälkeläisiä, mikään vihervenkoilu ei riitä kompensoimaan vahinkoa.

Sähköautot, energiansäästölamput, passivitalot tai maalämpöpumput eivät auta edes yhdessä. Lapsen tuottamat hiilidioksidipäästöt ovat jopa 40-kertaiset arkisten ekotekojen tuottamiin säästöihin verrattuna.

Tutkijat ottivat huomioon sen, että lapset hankkivat itsekin lapsia. Esimerkiksi USA:ssa syntynyt vekara kehittää yli 9 000 tonnin hiilidioksidipäästöt. Se on noin 5,7-kertainen pläjäys äidin omaan hiilijalanjälkeen verrattuna.

Toki lapsen ilmastohaitta vaihtelee rajusti maittain. Yhdysvaltalaisen lisääntymispäätöksellä on seitsenkertainen merkitys kiinalaiseen vanhempaan verrattuna.

Aihe on tietenkin tabu. Se näkyi mainiosti vaikkapa tämän päivän Hesarissa.

Lehti oli järjestänyt ekotekoja suuruusjärjestykseen niiden ilmastovaikutusten perusteella. Normaaliin tapaan neuvot olivat tällaisia:

Ota laturi seinästä, kun et lataa kännykkää. Säästät sähköä noin euron vuodessa.

Pese eko-ohjelmalla pyykki ja astiat. Säästät vettä ja sähköä.

Viivy suihkussa korkeintaan viisi minuuttia.

Raskaimman sarjan ohjeet koskivat matkustamista. Lentokoneita ja kaukolomia tulisi välttää.

Perhesuunnittelusta kirjoittajat eivät uskaltaneet lausua halaistua sanaa.

Länsimaisen lapsen hiilijalanjälki vastaa yli miljardin kartongista valmistetun muropaketin ilmastokuormitusta.

Lähde: Reproduction and the carbon legacies of individuals, Paul A. Murtaugh, Michael G. Schlax 2009.

Palvelun tuotteistaminen opas, Jari Parantainen
Palvelun tuotteistaminen -käsikirja
Tämä e-kirja neuvoo, miten tuotteistat insinöörisi osaamisen helposti ostettavaksi sisäänheittopaketiksi.
Maksuton

45 kommenttia

  1. Ekoasioilla moralisoimisesta on tullut yleistä huvia, kuten esimerkkisikin osoittaa. Monien mielestä on kiva osoittaa omaa ylemmyyttään tuomitsemalla tai näpäyttämällä toisten ekologisista valinnoista.

    Lisäksi ohjeet ovat tosi mustavalkoisia. Miten esimerkiksi sisälämpötila: jos joku asuu mieluummin pienemmässä, mutta lämpimämmässä asunnossa? Miksi se olisi huonompi vaihtoehto kuin vähän tilavampi ja viileämpi asunto? Tai jos joku käy suihkussa vain kolmesti viikossa, mutta lotraa silloin kauemmin. Sama vedenkulutushan siinä on kuin kerran päivässä vähän aikaa suihkuttavalla.

    Lapsen/lapsien suhteen on tietenkin vielä se kysymys, että jos kukaan ei tekisi enää lapsia, niin mitä sitten? Haluaisimmeko, että ihmiset kuolisivat sukupuuttoon? Vai olisiko yksi lapsi per ihminen kuitenkin teko ihmiskunnan säilymisen puolesta? Sinänsä olet kyllä ihan oikeassa, että väestönkasvusta ja lasten saannista ei uskalleta/haluta puhua ekoasioiden yhteydessä, vaikka se olisi se vahvimmin vaikuttava asia ainakin pitkällä tähtäimellä.

    1. Vastaava älyttömyys on suomalainen autoverotus. Isolla moottorilla varustetusta kotterosta on maksettava isompi vero kuin pienellä moottorilla varustetusta.

      Kuitenkin auton hiilidioksidipäästöt riippuvat suoraan siitä, paljonko auto todellisuudessa käyttää polttoainetta – ei siitä, paljonko se voisi sitä kuluttaa!

      Jos siis katumaasturin omistaja ajaa autollaan 15 tuhatta kilometriä vuodessa (kulutus 10 l / 100 km) ja ekoauton omistaja 35 tuhatta (5 l / 100 km), kumpi näistä kahdesta on ekologisempi? No tietenkin se katumaasturi.

      Loogista olisi ollut leipoa ekoverot polttoaineen hintaan. Se maksaa, joka tuottaa hiilidioksidia. Mutta se olisi ilmeisesti ollut liian selkeää ja yksinkertaista.

      Sen sijaan piti kehittää järjetön verotushässäkkä, jonka ansiosta yksi ja sama autoradiokin maksaa eri summan siitä riippuen, minkä kokoisella moottorilla varustettuun autoon se asennetaan.

      Vero on niin hankalasti laskettava asia, että autokauppias ilmoittaa nykyisin vain noin-hinnan – mutta sentin tarkkuudella!

      1. Tuo ei ole se autoveron ”kummallisuus”. Se on, kun sanotaan että meillä on maailman paras ympäristöohjaava autoverotus. Miksi Daciasta (Duster), jonka päästöt ovat pienimmillään 130 g ja BMW 3 114g, toisesta maksetaan autoveroa n.4 k€ ja toisesta n. 7 k€. Pienemmät päästöt eivät tarkoita pienempää autoveroa, vaan se on kateusvero.

        1. Siitä lienemme kuitenkin yhtä mieltä, että logiikka on kyseisestä verosta kaukana. Se on sitä paitsi esimerkki virkakoneistomme ylimielisyydestä.

          Sikäli kuin tiedän, yksikään poliitikko tai virkamies ei ole koskaan suostunut perustelemaan veron ideaa tai periaatteita oikeastaan millään tavalla.

          1. Kyllä! Esim. tulli toimii tuontiautojen kohdalla kuin tsaarin aikaan. Vehviläinen muuten lipsautti autoveron todellisen tarkoituksen, se on puhtaasti fiskaalinen, verotulojen maksimointi. Tosin kun pyritään maksimoimaan verotuloja, käykin niin, että kokonaiskertymä laskee.

  2. Toinen tabu on puhua siitä, että ilmastonmuutos ei ole ”paha” ongelma. Jos siis julkisesti sanoo, että ilmastonmuutos aiheuttaa myös positiivisia asioita, kuten vähemmän kylmästä johtuvia kuolemia, niin sapiskaa tulee.
    Eräs koko Euroopan lämpö- ja kylmäkuolemia tutkinut paperi osoitti, että asuit sitten Helsingissä tai Ateenassa, joissa on kummassakin täysin eri keskilämpötilat, niin kylmä aiheuttaa moninkertaisen määrän kuolemia verrattuna kuumuuteen (Keatinge, et al., 2000).

    Myöhemmin Bosello, Roson, & Tol (2006) tutkivat kylmyyskuolemien ja lämpökuolemien määrää ja ennustivat että vuoteen 2050 mennessä meillä tulee olemaan 400 000 kpl enemmän lämmöstä johtuvaa kuolemantapausta, kun taas kylmyydestä johtuvia kuolemantapauksia tulee olemaan 1,8 miljoonaa vähemmän.

    Eli tässä tapauksessa ilmastonmuutos itseasiassa vähentää kuolemia.

    Tottakai tähän aletaan jeesustella siitä, kuinka Afrikassa kuolee enemmän ihmisiä kuumuuteen kuin Euroopassa. Mutta afrikkalaisilta itse kysyttäessä kuumuus tuskin on ongelmista suurin. Eniten kuolemia Afrikassa aiheuttaa HIV, perusvitamiinien puute, likainen juomavesi ja puuttuvat WC-tilat. Ne olisivat suhteellisen halpa asia korjata verrattuna ilmastonmuutokseen.

    Ekoihmisten myrskyä odottaen…

    1. Ai kun koko Afrikan manner on yksi iso ja kuiva autiomaa, niin on ihan kakunpala järkätä sinne kaikille sapuskat ja juomat?

      Täältä Suomestako sinne lennätät Hartwallin puollotettua Novelle-lähdevettä ja elintarvikkeita, kun ei ole enää sitä likaistakaan vettä tai mikään ei kasva tai elä. Ja jos meren pinta nousee vaikka 2 metriä, niin sekin on ihan jees, koska Suomi saattaa hyvinkin päästä rakentamaan omaa satamaa jäämeren rantaan? Mitä kaupallista potentiaalia sillä voisi ollakaan!

      Tietenkin ilmaston lämpenemisellä on paikallisesti jostain kapeasta näkökulmasta tarkasteltuna positiivisa vaikutuksia, mutta en kyllä lähtisi niillä juhlimaan.

      P.S. Ja mitä tulee väittämään, että kylmä tappaa Euroopassa, niin tuo olisi mielestäni kuitenkin syytä ilmaista muodossa: ”Kodittomuus/köyhyys/eriarvoisuus tappaa Euroopassa.”

      Sen sijaan kuumuus tappaa erityisesti vanhoja ja sairaita heidän sosioekonomisesta asemastaan riippumatta. Toisaalta jos oikein tähän positiiviseen ajatteluun lähdetään, niin eikö oikeastaan oli parasta, että olisi sekä kylmää että kuumaa. Päästäisiin kätevästi sekä kodittomista, sairaista että vanhoista, näistä yhteiskunnan syöpäläisistä.

      1. Eli juuri näin, tabu, ei saisi edes puhua asiasta. Ei tässä varsinaisesti mitään juhlittu, puhuttiin vain asian kääntöpuolista.

        Ja kyllä, on suhteessa aika kakkupala viedä apua Afrikkaan verrattuna kokonaisen energiatuotannon infrastruktuurin muuttamiseen ja kaikkeen tähän poliittiseen tappelemiseen. Kiina ei suostu luopumaan hiilestä ja thats it. Ennen kuin on halvempi ja parempi energiamuoto olemassa, niin hiili jyllää.

        Energiansäästölamppuun vaihtaminen ei valitettavasti pelasta yhtäkään Afrikkalaista.

        1. Saa toki tuoda esiin positiivisia puolia. On sitten aivan toinen juttu väittää pokerilla, että ilmaston muutos ei ole paha ongelma. Nyt ei kuitenkaan olla missään Ameriikassa.

          Ehkä en vain osaa asettaa näitä asioita oikeisiin mittasuhteisiin, mutta minusta miljardin ihmisen kaukoruokinta ja -juotto kehitysapuna kuulostaa kaikkea muuta kuin kakunpalalta verrattuna siihen, että vaihdetaan hieman kalliimpaan energiantuotantomuotoon ja pidetään hieman parempaa huolta jätteistämme.

          Tuon kylmyyskuolema-argumentin nähdäkseni jo kumosin, etkä siihen mitään lisäargumentteja pystynyt tuomaan. Jatketaan nyt sitten vielä vastauksella tuohon alkuperäisen kommenttisi Afrikka-osuuteen:

          ”Mutta afrikkalaisilta itse kysyttäessä kuumuus tuskin on ongelmista suurin. Eniten kuolemia Afrikassa aiheuttaa HIV, perusvitamiinien puute, likainen juomavesi ja puuttuvat WC-tilat.”

          Väittämäsi on ilmiselvästi ristiriitainen. Jo nyt kuivuus ja kuumuus aiheuttavat aliravitsemusta, puutosta (mukaanlukien tämä maintisemasi ”perusvitamiinien puute”) ja nälkäkuolemia.

          Koska iso osa väestöstä taistelee nipin napin elämän syrjässä kiinni, heillä ei ole aikaa ja rahaa opiskeluun. Taikauskoon taipuvainen ja poppamiehiin luottava kansa jää HIV:n armoille.

          Jätehuollon suhteen siellä kaivattaneen ratkaisuja ilmastonmuutoksesta riippumatta. Tosin vesivessoja ei nyt sentään kannata alkaa ihan joka savimajaan rakentaa.

          Ilmastonmuutos ei tarkoita sitä, että tummaakin poikaa ikävästi hikoilluttaa himpun verran enemmän, vaan että köyhyys, nälänhätä sekä eriarvoisuus lisääntyvät ja koulutustaso heikkenee entisestään.

          En toki väitä, että nämä ongelmat olisivat yksinomaan kuivuuden ja kuumuuden aiheuttamia.

          1. Luitko kumpaakaan käyttämääni artikkelia? Tuskin, koska kyseinen kylmyystutkimus ei ollut kapea! Pahus, unohdin laittaa linkit joten nyt ne ovat alla. Itse sentään käytän lähteitä enkä mututuntumaa 😉

            Kuten Jari jo esitteli pointin aiemmin, pahvilaatikon ostamatta jättäminen ei vaikuta ympäristöön mitenkään! Vaikka ostaisit Priuksen, vaihtaisit eko-kotiin, ajaisit fillarilla kauppareissut ja söisit iloisen kanan munia niin tämä pallo lämpeää siitä huolimatta lähes samalla tasolla.

            Et ole ainoa tällä maapallolla, etkä voi vaatia muilta ihmisiltä tätä toimintaa. Kuten sanoin, Kiinaa ei kiinnosta. Ja miksi kiinnostaisi? Suuri osa porukkaa elää muiden ongelmien parissa.

            Tarkoittaako tämä että ei kannata tehdä mitään? EI!

            Muutokset eivät synny näistä feelgoodjutuista vaan tuotekehityksestä joka kehittää teknologiaa jota voi käyttää muutkin kuin rikkaat.

            Ongelma on se, että nykyiset ratkaisut mm. Kyoton sopimus on todettu hyödyttömäksi (Bohringer & Vogt 2003) ja myös erittäin kalliiksi (Nordhaus & Boyer 1999): ”The cost of the no-trade variant of the Kyoto Protocol is about 9 times the cost of the global-trade variant. Most of the gains from trade come from including non- OECD countries such as Russia, China, and India. The costs of an efficiently designed Kyoto Protocol range between $0.8 to $1.5 trillion in discounted costs, while the benefits of the emissions reduction from the Kyoto Protocol are around $0.12 trillion.”

            Tämän takia argumentoin, että on halvempaa auttaa Afrikkalaista. Tutkijat ovatkin ehdottaneet, että sijoitettaisiin tämä raha osittain auttamiseen ja osittain R&D:hen, koska nykyinen ajatusmaailma ei ole terve (Copenhagen Consensus 2012).

            Väittämäni eivät ole ristiriidassa, vaan argumenttina on se, että nykyisillä tekniikoilla ilmastonmuutoksen estäminen on erittäin epäsuotuisaa ja siksi toisekseen koska tällä menolla ilmanstonmuutos tapahtuu silti, se ei vaikuta tulevaisuudessa merkittävästi nälänhädän tai juomaveden puutteeseen Afrikassa. Siksi, valtion on halvempaa lähettää kondoomeja ja hyttysverkkoja Afrikkaan, kun ”leikata” päästöjä.

            NATIONAL PROVIDENT SCHEME FOR HOSPITAL AND ADDITIONAL MEDICAL SERVICES

            [Tästä kommentista on poistettu 7.1.2020 linkkejä lähteisiin, joita ei löydy enää alkuperäisestä osoitteesta.]

    2. Jumalaton rienaaja kun olen, ajattelen ilmaston lämpenemisen ihmishenkiä pelastavana ilmiönä olevan huono trendi.
      Kaikesta asiasta välitettävästä tiedosta yhteenvetona saa sen käsityksen, että ainoa ja paras tapa vaikuttaa ilmastonmuutokseen
      on poistaa riittävä määrä sen aiheuttajista, elikä ihmisistä. Eikä ainakaan missään nimessä tehdä niitä lisää.
      Voidaanko siis nykykäsityksen mukaan esim. murhaa pitää ekotekona?.
      Ennenvanhaan ihmisen haittaeläiminä pitämistä otuksista maksettiin tapporahaa. Kun asiat menevät äärimmäisyyksiin, olisi
      mielenkiintoista nähdä, miten pitkälle inhimillisyys riittää.

  3. Itsemurha olisi ehdottamaasi ekotekoa suorempi ratkaisu, ja veisi samalla luontevasti mukanaan ihmisen kyvyn tuottaa lapsia: tapa itsesi, pelasta maailma. Kaikkien ekotekojen isä/äiti?

    1. Syntyvyyden säännöstely tuntuisi kuitenkin vielä edes jotenkin realistiselta vaihtoehdolta. Tosin ei sekään taida onnistua kuin Kiinan tapaisessa diktatuurissa.

      Yhtä kaikki, pidän hämmentävänä sitä, miten suomalainen ekoihminen pitää aivan itsestään selvänä, että hänellä on oikeus hankkia niin monta lasta kuin huvittaa.

      1. Vaikka ekofasistiksikin itseäni on aikoinaan haukuttu niin tämä on asia joka itseäni monessa nk. ekoihmisessä jaksaa naurattaa. Kysypä melkein keltä tahansa ekoihmiseltä lasten hankinnasta ja kritisoi sitä kuinka sen negatiivinen ympäristövaikutus on huomattavasti suurempi kuin mikään ”ympäristörikos” niin johan sitä paskaa lentelee niskaan oikein urakalla.

        Jos jättää skidit hankkimatta niin tietyllä logiikalla voi muuten vähän enemmän sikailla mikä sinällään on ihan totta.

        Toinen monen ekoihmisen epämääräinen kela voi olla ajatus omaan mummonmökkiin muutosta. Ekologisintahan on asua tiiviisti hyvin eristetyssä asunnossa. Paras on suoraan muuttaa johonkin missä ei tarvitse lämmityksestä suuremmin huolehtia eli etelämmäs.

      1. Jos ekologisesti ajattelevat jättävät lisääntymättä, seuraavassa sukupolvessa on vain epäekologisesti ajattelevia. Ajatusmaailma ei tietenkään periydy suoraan, mutta vanhemmilta kyllä tarttuu näitäkin oppeja. Helppo tapa päästä eroon millä tahansa tietyllä tavalla ajattelevista ihmisistä on saada heidät olemaan lisääntymättä. Ihmiset kuolevat, ajatus kuolee mukana.

  4. Outo kirjoitus. Sinusta ekoihmisten pitäisi kannattaa pakkoabortteja ja –sterilisaatioita saadakseen puheoikeuden?

    Ehkäpä ekoihmiset eivät ajattele yhtä mustavalkoisesti ”kaikki tai ei mitään”. Ettei kannattaisi välillä irrottaa töpseliä, jos tuvassa tassuttaa taapero. On järkevää harkita kulutustaan ekologisilla perusteilla – pienillä ja isommilla valinnoilla, vaikka ei aikoisi yksin pelstaa maailmaa.

    Mitä tulee lisääntymiseen, ekoihmiset varmasti kannattavat lämpimästi perhesuunnittelun mahdollisuutta kaikkialla maailmassa. Suomessa asia ei ole tabu, vaan itsestäänselvyys. Syntyvyytemme alittaa väestön uusiutumisen. Kun on vapaus valita, harvassa perheessä on enempää kuin kaksi lasta.

    Hesarin kuviossa lapsen saaminen ei varmaankaan ollut mukana yksinkertaisesti siksi, että se ei ole _kulutus_valinta.

    Se on ihmisen perustehtävä.

    1. En tainnut millään tavalla vihjata, että ekoihmisten pitäisi kannattaa pakkoabortteja ja -sterilisaatiota. Mistä keksit moiset väitteet?

      Sen sijaan taisin kirjoittaa, että monien (eko)ihmisten käsitys asioiden mittasuhteista on erittäin pahasti hämärtynyt.

      Mutta sitä pidän outona, että kommentoit tällaisia asioita nimettömänä. Et siis lopulta uskalla seistä omien mielipiteidesi takana, vai mitä?

    2. Vaikka lisääntyminen olisikin ihmisen perustehtävä, juuri se ilman säätelyä johtaa ekokatastrofiin. Pidän tuollaista ajattelua pahimman luokan hurskasteluna.

  5. ”Se on ihmisen perustehtävä.”

    Lapsen molemmat vanhemmat ovat kuluttajia. Myös lapsista tulee kuluttajia. Logiikkasi perusteella kuluttajan perustehtävä on tuottaa uusia kuluttajia. Se ei kuulosta kovin ekologiselta tehtävältä.

  6. Pahoittelen nimettömyyttä, mutta kun sen tässä sallit, jatkan.

    Et tosiaan maininnut pakkokeinoja, mutta sanoit: ”Yhtä kaikki, pidän hämmentävänä sitä, miten suomalainen ekoihminen pitää aivan itsestään selvänä, että hänellä on oikeus hankkia niin monta lasta kuin huvittaa.”

    Kertoisitko, millä keinoilla suomalaisten ekoihmisten mielestäsi tulisi tätä oikeutta pyrkiä rajoittamaan?

    Itse olen ajatellut, että nykyiset keinot ovat riittävät ja tehokkaat: tytöt käyvät koulua, terveydenhoitoa ja ehkäisyvälineitä on kaikkien saatavilla. Pulma Suomessa ei ole liika syntyvyys, vaan liika – tai vääränlainen – kulutus.

    HerttaS: Oletko tosissasi sitä mieltä, että ihmislajin olisi pyrittävä sukupuuttoon, koska se kuluttaa luonnonvaroja? Vanhemmat ovat kuluttajia, lapset ovat kuluttajia, kyllä. Pointti onkin se, mitä nyt ja tulevaisuudessa pitäisi tehdä toisin, jotta elämän laatu ja edellytykset eivät kärsisi tästä kulutuksesta.

    Mittasuhteet voivat vinksahtaa itse kullakin, mutta en väheksyisi pieniä tekoja, vaikka merkittävämpiäkin ongelmia on olemassa. En usko, että tuhoat pahvilaatikoillasi maapallon, mutta niin info- kuin tavaraähkyssäkin arvostaisin tuotteistamista eli vaikean asian konkretisoimista ilman ylimääräistä jätettä.

    1. Loogista olisi se, että ilmastomuutoksesta huolestunut ekoihminen karsisi tuottamaansa kuormaa suurimmasta pienimpään.

      Toisin sanoen hänen kannattaisi jättää lapset hankkimatta. Onneksi sellainenkin valinta on Suomessa luvallinen ja mahdollinen. Lisääntymisvelvollisuutta ei meillä ole.

      Kaikki muu näpertely on juuri sitä kuuluisaa Titanicin kansituolien järjestelemistä.

      Toistaiseksi yksikään sukupolvi ihmiskunnan historiassa ei ole tavoitellut lapsilleen vähäisempää aineellista hyvinvointia kuin edeltäjänsä. Trendiin ei ole näkyvissä muutosta. Hyväntahtoista hyminää aiheesta kyllä riittää sitäkin enemmän.

    2. Missä kodissa keskustelu menee näin:

      – Hei kulta, meillä on pari jättimäistä ongelmaa ja muutama pienempi. Mitä tehdään?
      – Ratkaistaan mieluiten niitä pieniä ongelmia! Jätetään isot syrjään, koska jos ratkaisemme ne, joutuisimme muuttamaan elämäntapaamme.

      Entä mitä tuo tarkoittaisi korporaatiopuheena:

      – Terve johtaja, horisontissa siintää iso kriisi, jos ei suorastaan konkurssi!
      – Kiitos terävästä huomiosta, olen samaa mieltä! Mutta jos saan ehdottaa, ei vähätellä pieniä ongelmia. Oikeastaan voisimme keskittyä vain niihin pieniin probleemeihin, koska se on paljon helpompaa.

      1. Kiitos HerttaS! Mainiot esimerkkisi saavat kieltämättä pienten tekojen autuutta paukuttavat kuulostamaan kaistapäiltä.

        Jokainen ymmärtää tietysti, miksi pienet teot ovat niin tärkeitä. Niillä on helppo ostaa hyvää omatuntoa ilman, että mitään todellista tarvitsisi uhrata.

  7. Tuo on mielenkiintoinen tapa ajatella, ja siihen törmää useinkin, että jos on yhden ekomokan tehnyt elämässään, oli se pieni tai suuri, niin millään ei enää olisi väliä. Että pitäisi asua siellä mökissä keskellä ei mitään omavaraista elämää, tai jos ei siinä onnistu ja syökin vaikka kaupasta ostettua tehotuotettua lihaa silloin tällöin, niin samantien voi myös käydä ostamassa sen suurikulutuksisimman city-maasturin.

    Eihän se näin toimi tupakointiakaan lopettaessa. Jos kerran retkahtaa yhden tupakan polttamaan kahden viikon tauon jälkeen, niin ainoastaan luovuttajat käyvät kaupasta ostamassa sen topan koska ”kaikki meni pieleen” ja ilkkuvat muille retkahtaneille miten nekin ovat luovuttajia. Fiksumpi ymmärtää että kaikki ei mennyt täydellisesti, mutta ei silti anna sen olla tekosyy luovuttaa, vaan jatkaa kuin retkahtamista ei olisi käynytkään.

    1. Jos tupakointia pitäisi käyttää esimerkkinä, alkuperäistä tekstiäni vastaisi paremmin fanaattinen tupakan vastustaja, joka ilmoittaisi tupruttelevansa nykyisin vain 39 savuketta päivässä entisen neljänkymmenen sijaan.

      Silloin mittasuhteet vastaisivat sitä, mikä kaikkien ns. ekotekojen yhteisvaikutus on verrattuna yhdenkin lapsen hankkimiseen.

      Lisäksi fanaatikkomme heristelisi nikotiinin kellastamaa sormeaan ja saarnaisi syöpävaarasta ihmisille, jotka ovat kerran eläessään altistuneet joitain sekunteja passiiviselle tupakoinnille.

  8. Yritän vastata hieman lukujen valossa tähän alkuperäiseen kysymykseen.

    Suomen syntyvyys on ollut vuodesta 1969 lähtien uusiutumisrajansa alapuolella https://www.stat.fi/til/synt/2011/synt_2011_2012-04-13_tie_001_fi.html

    Samaten Suomi ei ole pinta-alansa perusteella ylikansoitettu maan, vaan jopa jonkin verran varoresursseja on. Kohtuulliseen kulutukseen mitoitettu maan kantokyky riittäisi noin 22 miljoonan ihmisen ylläpitämiseen. Tosin nykyinen suomalaisen kulutus on kohtuulliseen nähden kaksinkertainen, ja myös muu kuin ihmisen käyttöön varattu maa tulee ottaa toki huomioon. (Lähteet Suomen Kuvalehden katsauksessa 7/2010, s.36-43)

    Kenties näistä tekijöistä johtuen Suomea koskevissa puheenvuoroissa väestönkasvun huolestuttavuudessa ei olla nähty jyrkkiä puheenvuoroja ja vaatimuksia.

    Mitä tulee koko palloon, syntyvyyden rajoittamisesta on esitetty jyrkkiäkin kannanottoja ns. ekoihmisten taholta. P.Linkola vaati viimeisimmässä kirjassaan globaalia yhden lapsen politiikkaa, maltillisemmat E.Paloheimo ja O.Soininvaarakin ovat sivunneet teemaa ja sen toteuttamisstrategioita teoksissaan (Paloheimon Syntymättömien Sukupolvien Eurooppa, Soininvaaran Ratkaiseva Aika)

    Yleisessä tiedossa lienee, että vihreys, ekoismi, miksi sitä nimeääkin, on suosittua nimenomaan nuorten lapsiperheiden keskuudessa. Äkkinäinen psykologinen arvaus on, että niiillä ihmisillä, joilla on pieniä lapsia, on myös suurempi kiinnostus ja huoli siitä, millaiseksi maailma muuttuu näiden pienten lasten elinaikana. Siinä on ainakin vahva motiivi pohtia aikoja, jolloin itse on jo kuollut.

    En kuitenkaan usko, että näidenkään ekoilija-lapsiperheiden mielessä lapsen tuleva rasitus maailmalle on täysin sokea piste näkökentässä, sillä tällaisilla perheillä harvoin on kahta lasta enempää (otanta tuttavapiiristä).

  9. Kappas, pohdin samaa asiaa eilen ja aloin googlettaa olisiko joku muu miettinyt samaa! Olen joskus käynyt koulutuksessasi, sinulla on hyviä ajatuksia, kiitos niistä.

    Aloin miettiä eilen, että mutu-tuntumalla omassa tuttavapiirissä on eniten lapsia lähinnä niillä, jotka hehkuttavat vihreitä arvoja. Toki otos on pieni ja ajatus hatusta vedetty (en tehnyt mitään puoluekanta/lastenmäärä -Exceliä), mutta olen samaa mieltä kanssasi, mikään ei rasita tätä planeettaa niin paljon kuin lisäihmisten luominen tänne.

  10. Näin kauan mulla kesti miettiä tämä asia ”puhki”

    Tulin siihen johtopäätökseen, että lapsi ei ole syyllinen. Syyllinen on nykyinen elämäntapa, joka ei siedä lisää ihmisiä.

    Syyllisiä ovat myös kaikki äidit ja isät. Lapsesta tulee ”syyllinen” vasta kun hänestä tulee äiti tai isä, ellei lapsi ennen isäksi tai äidiksi tuloaan ole saanut maailmaa muutettua sellaiseksi että se sietää enemmän ihmisiä.

    1. Lasten(kin) hankkimiseen liittyy ikävä kyllä tuhoisa käytösmalli, joka on nimeltään yhteismaan ongelma.

      Joidenkin kommentoijien ajatuksista paistaa harha, että eihän se voi olla kovin vaarallista, jos tilavaan Suomeen hankkii lapsen tai pari.

      Ajattelu on suoraan sitä, joka johtaa yhteismaan ongelma -tyyppiseen umpikujaan. Ihmisen logiikan pitäisi siis muuttua aika tavalla, ettei väestö kasvaisi hallitsemattomasti.

  11. Korostan uudelleen, että mitä tulee Suomeen, _keskimäärin_ ihmiset eivät käsittääkseni synnytä kestämätöntä määrää uusia kuluttajia. Tämän perustan aikaisemmin esitettyihin lukuihin (stat syntyvyys ja Suomen kantokyky SKL 7/2010).

    1. Kiitos Ilari, ymmärrän kyllä pointtisi. Mutta planeettamme näkökulmasta on jotakuinkin yhdentekevää, mihin kohtaan maapalloa ihmiset ovat kasautuneet tai eivät ole. Yhteismäärämme lopulta ratkaisee.

      Se että joku pitää juuri omaa kotiseutuaan erikoistapauksena, johtaa juuri tuohon yhteismaa-ansaan.

      1. Olen osittain samaa mieltä: Jos/kun ihmisiä joka tapauksessa lienee kokonaisuutena liikaa, on yhdentekevää, missä se liikaväestö on. Tässä on nyt oletuksena se, että liikaväestö kokonaisuutena aiheuttaa jonkinlaisen globaalin katastrofin, joka koskee käytännössä jokaista maailman kolkkaa (ilmastonmuutoksen pahimmat skenaariot, metaaniklatraatit, ovat eniten esillä ollut esimerkki)

        Mutta en ole samaa mieltä siitä, että se paikka mihin ihminen syntyy, olisi yhdentekevää silloin, jos/kun liikaväestö aiheuttaa vain paikallisen ylikuormituksen ympäristölle.

        Huolimatta maapalloistumisesta, suurin osa elämisen resursseista kuitenkin kerätään suht pieneltä alueelta ympäristöstä, lähinnä oman maan tai maanosan alueelta. Puhun nyt välttämättömyysresursseista, ruoasta, vedestä ja infra-materiaalista, en korealaisista läppäreistä. Ja koska Suomessa tätä alueen kantokykyä vielä on, en näe syytä, miksi paikallista syntyvyyttä täällä pitäisi dramaattisesti laskea. On kyllä hyvä, ettei nykyisin enää ylletä uusiutumistasolle, mutta kovin suuri pudotus nykyisestä nettouusuitumisluvusta (esim. 1,85 -> 1,2) aiheuttaisi nähdäkseni yhteiskunnallisesti taannuttavia seurauksia.

        Sen sijaan esim Nigeria ja Intia ovat tämän väestö/kantokyky -suhdeluvun perusteella huonoja paikkoja väestönkasvulle, vaikka keskimääräinen henkilön kulutus onkin pieni.

      2. Sallinet tässä kohtaa esittää eriävän mielipiteen. Planeettamme näkökulmasta ei ole sama asia, syntyykö lapsi Suomeen vai syntyykö se esim. Bangladeshiin. Kyllä se suomalainen ihmisentaimi on ympäristön kannalta paljon tuhoisampi. Köyhän, taivasalla asuvan ihmisen kulutus kun on aika minimaalinen keskivertosuomalaisen kulutuksen rinnalla…

        1. Eli jos se Suomessa syntynyt sitten muuttaa Bangladeshiin heti synnyttyään, niin se ei ole enää tuhoisa taimi?

        2. Niin, kyllä suomalainen lapsi kuormittaa ympäristöään vielä paljon enemmän kuin kolmanteen maailmaan syntynyt. Mainitsinkin tästä alkuperäisessä kirjoituksessani:

          ”Toki lapsen ilmastohaitta vaihtelee rajusti maittain. Yhdysvaltalaisen lisääntymispäätöksellä on seitsenkertainen merkitys kiinalaiseen vanhempaan verrattuna.”

          Suomalaiset kuuluvat yhdysvaltalaisten kanssa siihen joukkoon, joiden hiilijalanjälki on maailman suurimpia.

  12. Itse haluaisin lapsia, mutta en aio niitä hankkia juuri tämän ekologisuus-kysymyksen takia.

  13. Jännästi tässä jutussa tehdään lapsista ”esineitä” ja heidän päästöt yms. lykätän äidin niskoille. Eikös se pitäisi ajatella niin että lapisikin on ihminen. Lasketaan kaikille ihmisille omat päästöt koko eilinajalata. Ja onhan se äitikin ollut joskus lapsi, missävaiheessa lapsesta tulee aikuinen kenen ekologiset vaikutukset kohdistetaan häneen itseensä? Ymmärrän kyllä pointin tässä taustalla, mutta kyllä nyt haukutaan vähän väärää puutaa… Ihmisen kuuluu lisääntyä (kohtuus kuitenkin kaikessa, en siis kannata mitään superperheitä 10 lapsen kanssa vaan keskimäärin kaksi lasta on hyvä määrä), joten lapsia ei voida erikseen esineistää ja siirtää niiden aiheuttamaa ympärisökuormaa vanhemmille. Kaikki ihmiset on yksilöitä, oli ne sitten lapsia tai aikuisia. Pitäisi suhtautua siis jokaisen ekologiseen vaikutukseenkin yksilöllisesti eikä siirtää heidän päästöjään tai ymärisökuormi toiseten niskoille.

    1. Joitain viikkoja sitten uutisissa tuli pätkä mielenosoituksesta Helsingissä. Väki marssi muistaakseni Sini Saarelan ja Greenpeacen puolesta.

      Toimittaja haastatteli erästä joukossa marssivaa miestä, jolla oli pieni lapsi mukanaan vaunussa.

      Hepun kommentti oli todella pudottava. Hän oli kuulemma huolissaan maapallon tulevaisuudesta, kun oli tuota jälkikasvuakin tullut.

      Hän oli siis huolissaan siitä, millaisen maailman jätämme lapsillemme. Mutta hän ei tietenkään nähnyt sellaista yhteyttä, että juuri hänen oma lisääntymisensä tuhoaa maapallon.

      Kommenttisi perusteella syntyy vaikutelma, ettet sinäkään tunnusta syitä ja seurauksia.

  14. No huhheijaa, miten täällä menevät puurot ja vellit sekaisin.
    1) Miksi tapaasi kouluttaa ei saisi rakentavasti kritisoida?
    2) ”Lisääntyminen johtaa maapallon tuhoon”. No toki holtiton lisääntyminen johtaakin, mutta: jos jokainen maapallolla eläisi costaricalaisen keskimääräisen hiilijalanjäljen mallilla, kaikkia resursseja riittää kyllä kaikille. Ei ongelma ole olemassaoleminen sinällään, vaan_elämäntapamme.

    Esimerkiksi energiantuontantopuolella on jo tapahtunut globaali, tilastoissa näkyvä muutos, jossa sähkönkulutus on (paradoksaalisesti) laskussa ja jossa suunnataan katse uusiutuviin esim. hiilenpolton sijasta. Toki hiilivoimaloita vielä on vuosikymmeniä, mutta uusia ei juuri enää rakenneta, eli kyseessä on auringonlaskun ala.

    Eiköhän kelle tahansa ajattelijalle ole selvää, että lisääntyminen eli olemassaoleminen sinällään ei vielä kerro, mikä on kenenkin ympäristökuormitus. Sen sijaan amerikkalaistyylinen överikonsumerismi on maapallon syöpä.

    Ihmettelenkin, miksei tässa muuten fiksussa tuotteistamisblogissa voisi puhua enemmän esim. cradle to grave- tuotteistamisesta eli tuotteen elinkaarihallinnasta (mistä tulee materiaali ja miten se uusiokäytetään tuotteen kuollessa ja mitä lisäarvoa asiakas näistä piirteistä saa) tai ideamarkkinoista (esim. pelit) luonnonvaroja vaativien fyysisten tuotteiden tuottamisen ja niiden kuluttamiseen lietsomisen sijasta. Jos kaikki mahdollinen materiaali käytettäisiin uudelleen sen dumppaamisen sijasta, markkinat pyörivät ikuisesti ja hallelujaa kaikille yrittäjille!

    Nykyhetken ykköstrendi on minäkuvan rakentaminen mm. nettiminää luomalla (instagram, facebook ym.) ja aineettomia palveluja ostaen (life coaching ym.). Varsin aineetonta bisnestä. Kyllähän Jarikin olet hoksannut, että jos maailmasta loppuisivat lapset, firmoilta loppuisivat asiakkaat – ihmiskunnan sukupuutto on pahin uhka yritysten jatkuvuudelle! 😉

    1. En ymmärrä, miten tuotelaatikon ekologisuus tai epäekologisuus liittyy tapaani kouluttaa. Entä mistä kummasta syntyi ajatus, etteivät esittelemäni pahvilaatikot olisi täysin kierrätettäviä. Sehän on pelkkää mielikuvituksen tuotetta.

      Entä väitätkö noin muuten, ettei 99 % suomalaisten lapsista aio tuhlata luonnonvaroja niin paljon kuin kukin suinkin ehtii?

      Länsimaissahan nimenomaan murehditaan sitä, että nyt on syntynyt ensimmäinen sukupolvi, joka joutuu ehkä tyytymään likimain samaan elintasoon kuin muutamat edeltävät ikäluokat. Elintasolla tarkoitetaan nimenomaan ostovoimaa ja kulutusmahdollisuuksia.

      Maapallolla on erittäin vähän sellaisia vanhempia, jotka eivät halua lapsilleen enemmän kuin itse saivat. Muutamat varakkaissa maissa elävät vastarannankiisket eivät horjuta tilannetta mihinkään.

      Sekö tosiaan on suurin huolemme, ettei tähän maailmassa synny riittävästi lapsia? Niitä kun putkahtaa maailmaan neljä kappaletta joka sekunti – eli Suomen koko väestön verran kahdessa viikossa.

      1. Ei tarvitse kiihtyä asiallisen palautteen takia, Jari. Kuvittelin viestieni olleen ytimekkäitä ja vitsikkäitä, mutta ilmeisesti ei.

        1) Laatikko liittyy tapaasi kouluttaa, sillä havainnollistat sillä, miten tuotteistetaan. Selväsitkään tuotteistusesimerkki ei mene kaikille perille, jos he keskittyvät (kuvittelemiinsa) ekoriskeihin.

        Pointtini oli, että blogissasi usein suomit yrittäjiä, jotka eivät ymmärrä asiakasta tai eivät osaa/ymmärrä/halua tarjota, mitä asiakas tarvitsee. Olen blogistasi oppinut, että asiakkaan syyt ostaa tai olla ostamatta ovat monestikin alitajuisia, eivätkä aina edes liity tuotteeseen (tai sen hintaan).

        Tässä tapauksessa asiakas (koulutukseen osallistuva nainen) ei halua laatikkoasi syystä x, joten on myyjän ongelma soveltaa tuotetta niin, että asiakas haluaa sen – tämä on minun mielipiteeni. Ilmeisesti siis kerrot laatikon yhteydessä, että se on 100% kierrätettävä, ja voitat asiakkaan puolellesi?

        2) Maailmaa pahiten uhkaava ekokatastrofi on eittämättä liika ihmismäärä. Mutta yhtäläisyysmerkin vetäminen elintason ja kulutusmahdollisuuksien välille – etenkin kertakulutuksen ja fyysisten esineiden omistamisen välille – on kylläkin uusliberalisista markkinaoppia, ei mikään biologinen pakko tai edes elämänsisällön kannalta kovin tyydyttävä asenne.

        Uusimman kännykkämallin puutteeseen ei ole vielä kukaan kuollut. Ja jos uudet sukupolvet joutuvat esim. tottumaan 100%:een resurssienkierrätykseen eli ideaan, että kun vanha tavara poksahtaa, se tungetaan 3D-tulostimeen, joka tekee materiaalista uuden tavaran – onko tuo nyt sitten paha asia?

        Jaa että 99% suomalaisista pyrkii tuhlaamaan niin paljon luonnonvaroja kuin ehtii? Mihin tutkimukseen väite perustuu? Kyllä tämä on vain oman maailmankuvasi tuottama harha. Mistä syntyvät uudet trendit kuten työmatkapyöräily, kierrätys, downshiftaus, aikapankit, cradle to grave-muotoilu jne., jos kaikkien tavoite on vain tuhlata ja törsätä sen minkä napa kestää?

        Maailmassa tapahtuu yhtä aikaa monenlaista kehitystä ja jopa vastakkaisiin suuntiin – sekä entistä tuhlaavampaan, että säästäväisempään suuntaan luonnon osalta.

        En ihan tajunnut purkauksesi pointtia ylipäätään. Koska puolet ihmiskunnasta tuhlaa kuin viimeistä päivää, antaa mennä sitten kaiken, kaikkialla. Mitäs järkeä siinä on?

  15. Ja lisää… tuotteistaja-näkökulmasta. Koulutuksessasi tapahtuu perimmiltään seuraavaa:
    Myyjä tarjoaa tuotetta.
    Asiakas epäröi, ei vakuutu, koska tuotteen ostaminen (laatikko) ei tunnu hyvältä (aiheuttaa huonoa omatuntoa). Mitä tekee myyjä? Vastaa (mielessään):
    ”Tämä on kuule ihan hyvä tuote, ja paljon parempi, kuin sinun tekemäsi päätökset elämäsi aikana!”

    Miksei myyjä pohdi/kysy, miten tuotetta pitäisi muuttaa? Miksei innovoida ja tuotteisteta uudelleen niin, että tämä 10% asiakaskunnasta saadaan myös kiinnostumaan? (Länsimaissa keskimäärin n. 10% väestä äänestää Vihreitä).

    Tilastollisesti naisista suurempi osa kuin miehistä on vihreisiin arvoihin kallellaan ja naisia puolestaan on puolet väestä. Mikä pointti on siinä, että jätetään tämä potentiaali käyttämättä? Ja miten vihreämpään suuntaan viety tuotteistaminen (esim. vähemmän pakkausmateriaalia, kaikki tehty kierrätystarpeista jne.) haittaisi niitä ei-ekoihmisiä? Todennäköisesti tuotantokulutkin pienenevät (ja kate potentiaalisesti suurenee) jos materiaaleja käytetään vähemmän.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Aiheeseen liittyvät muut kirjoitukset

Sorcolorin hinnoittelu poikkeaa alan käytännöistä edukseen. Se jää kerralla mieleen.
Jari Parantainen

Sorcolorin hinnoittelu jää jokaiselle mieleen

Sorcolorin hinnoittelu on maalausliikkeelle poikkeuksellinen. Asuntonsa maalaamista pähkivän asiakkaan ei tarvitse pyytää myyjää edes arviokäynnille, koska urakan hinta on jo etukäteen tiedossa. Selkohinta helpottaa ostamista ja poistaa riskin tunnetta.

Palvelun tuotteistaminen opas, Jari Parantainen

Palvelun tuotteistaminen

Pakerratko insinöörien esimiehenä?

Tämä yli 100-sivuinen e-kirja neuvoo vaihe vaiheelta, miten puserrat asiantuntijoittesi osaamisesta enemmän kate-euroja tuotteistamisen keinoin.

Teoksen vinkit perustuvat Suomen kokeneimman tuotteistajan käytännön kokemuksiin sadoista insinööritalojen tuotteistusprojekteista 17 vuoden aikana.