Ulkoministeriömme kielsi lähetystöjemme itsenäisyyspäivän vastaanotot. Jos Hesarin yleisökirjoituksista voi mitään päätellä, päätös harmittaa monia suomalaisia.

Jupakka on sikäli vitsikäs, että professori Matti Wiberg kuvasi asioiden kulun pelottavan tarkasti jo vuosi sitten. Silloin Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA julkaisi Wibergin ja Matti Apusen kirjoittaman pamfletin Julkea sektori – Näin byrokratia vaalii omia etujaan.

Kirjasessa Wiberg kertoo byrokraattien keinoista, joilla he voivat liioitella palvelujensa kysyntää todellista suuremmaksi.

Virkamiehellä on vipunaan strateginen etu. Se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että hän voi itse päättää, missä järjestyksessä hän lakkauttaa hallinnonalansa toimintoja.

Byrokraatin kannattaa lakkauttaa ensimmäiseksi toiminto, joka on yleisön keskuudessa suosituin.

Käytännössä virkamies vaikkapa kieltäytyy jäädyttämästä kunnan tai kaupungin luistelukenttiä. Näin on viime vuosina käynyt ainakin Turussa, Salossa, Keravalla, Hämeenlinnassa, Lappeenrannassa ja Jyväskylässä.

Luistelukenttien jäädyttäminen ei tietenkään maksa paljon mitään. Säästöt ovat mitättömiä. Mutta kuntien asukkaita leikkaus potuttaa raskaasti. Parku raikuu taivaaseen saakka.

Pian syntyy kansanliike. Poliitikot ovat riippuvaisia äänestäjiensä suosiosta. Jokainen arvaa, mikä on lopputulos.

Esimerkiksi Riihimäellä kaupunki perui säästöpäätöksen. Myös pieniä puistokenttiä oli pakko jäädyttää, koska 750 asukasta allekirjoitti muutamassa päivässä asiaa koskevan addressin.

Ulkoministeriön touhut noudattavat kauniisti Wibergin kuvaamaa strategiaa.

Suomalainen tavis tuskin osaisi kertoa, mitä ministeriössä päivät pitkät touhutaan. Ehkä siellä pyöritetään jotain suomalaisten jamesbondien vakoiluverkostoa – tai jotain.

Niinpä valtiosihteeri Peter Stenlund tähtäsi kylmäverisesti suomalaisten herkkään kohtaan.

Kukaan ei edes muistanut, että lähetystömme järjestävät bileitä itsenäisyyspäivisin. Mutta nyt yhtäkkiä kansalaiset ovat tilanteesta hyvin huolissaan.

Syynä on tietenkin aina yhtä tärkeä “kansainvälinen maineemme”. Hädin tuskin olimme elpymässä valkohuppuisen klaanilaisen aiheuttamista vahingoista. Ja nyt sitten tämä. Luulevat meitä vielä köyhiksi.

Ukaasin todellinen tavoite paljastuu siitä, että ministeriö kielsi myös yritysten sponsoroimat itsenäisyyspäivän vastaanotot. Toisin sanottuna kyse ei ollutkaan rahasta.

Röyhkeät byrokraatit eivät viitsineet edes piilotella motiivejaan. Se käy ilmi sponsorointikiellon perusteista:

“Päätöksellä on haluttu viestiä erityisesti kotimaisille sidosryhmille ulkoasianministeriön taloudellisesta tilanteesta.”

Ei liene sattumaa, että juuri ulkoministeriö oli yksi niistä neljästä ministeriöstä, jotka eivät keksineet vuonna 2013 ensimmäistäkään omaa hallinnonalaansa koskevaa säästökohdetta.