Pölli tästä -blogi on ideavarkaan apaja

Emme ole mitään ahneita sijoittajia

Picture of Jari Parantainen
Jari Parantainen
Olen Suomen kokenein tuotteistaja. Koulutan & konsultoin. Aiheina tuotteistaminen ja hinnoittelu. Palkittu Pölli tästä -blogi & bisneskirjoja. [email protected] ✆ 050 5229 529

Suomalaisia ketuttaa. Yritysten osingot valuvat ulkomaille. Siellä ahneet sijoittajat jo lipovat huulirasvojaan.

Sitä ei juuri kukaan tunnu pohtivan, miten nuo roistot ylipäätään pääsevät luikertelemaan maahamme. Eikö se pitäisi jotenkin kieltää, etteivät ne perkeleet pääse kuppaamaan roposiamme?

Katastrofi saa alkunsa niin, että satunnainen suomalainen urpo luulee liikoja itsestään. Hän perustaa firman.

Epähuomiossa hän onnistuu tuottamaan jotain hyödyllistä. Vastineeksi ostajat tyrkyttävät yrittäjälle rahojaan. Pahuuden siemen alkaa itää.

Todella ongelmalliseksi tilanne äityy siinä vaiheessa, kun firman kassaan kertyy enemmän pätäkkää kuin sitä kuluu vuokriin, palkkoihin ja veroihin. Se on huono homma, sillä nyt alkaa syntyä voittoa. Sitä moni suomalainen vihaa, eikä suotta.

Toisaalta miljoonat suomalaiset lottoavat säännöllisesti, jotta he saisivat järkyttävän paljon rahaa. Mutta emmehän me silti ole mitään ahneita sijoittajia.

Erityisen törkeää on se, ettei työntekijöille makseta parempia palkkoja. Sen sijaan yrityksen epäpätevä johto alkaa repiä duunareiden selkänahoista joitain epäreiluja ylijäämiä.

Toki sadattuhannet suomalaiset itse maksavat palveluista niin vähän kuin mahdollista. Usein jopa pimeästi. Mutta emmehän me silti ole mitään ahneita sijoittajia.

Turha on selvää asiaa kuitenkaan kiertää: voitto on vääryys.

Tietenkin me kaikki haluamme myydä vaikkapa asuntomme niin, että siitä kertyy mahdollisimman paljon myyntivoittoa. Mutta emmehän me silti ole mitään ahneita sijoittajia.

Kun yritys tekee voittoa, kohta se ryökäle alkaa maksaa osinkoja. Se on erityisen harmillista, sillä nyt yrittäjät tai muut sijoittajat alkavat saada sijoituksilleen korkoa. Ja korkohan on tunnetusti vain kieroilun kiertoilmaisu.

Me kaikki haluaisimme saada korkoa pankkiin tallettamistamme säästöistä. Mutta emmehän me silti ole mitään ahneita sijoittajia.

No nyt kuitenkin käy niin, että kohta on ilkeä ulkomainen psykopaattisijoittaja saa vihiä tuottoisasta yrityksestä. Pian hän hiipii koputtelemaan sinivalkoisen menestyjän takaovea.

Nilkki haluaisi kaikessa hiljaisuudessa ostaa firman osakkeita rahoillaan, jotka hän on hankkinut ties millä rötöksillä.

Me kaikki maksamme palkoistamme eläkemaksuja, joilla eläkevakuutusyhtiöt ostavat ulkomaisia osakkeita, jotta saisimme aikanaan mahdollisimman isoja eläkkeitä. Mutta emmehän me silti ole mitään ahneita sijoittajia.

Laiskuudestaan ja ahneudestaan tunnettu suomalainen yrittäjä sortuu maanpetokseen. Hän menee myymään putiikkinsa ulkomaille. Yhteiskuntaamme nakertava syöpä alkaa levitä.

Harva meistä myisi autonsa ostajalle, joka tarjoaa vain toiseksi parasta hintaa. Anteliain ehdokas saa pirssin, vaikka hän puhuisi venäjää. Mutta emmehän me silti ole mitään ahneita sijoittajia.

Joka tapauksessa tilanne kiristyy entisestään. Sivistymättömät moukat (asiakkaat) pitävät yrityksen tuotteita tai palveluja edelleen mainioina, vaikka putka on nyt ulkomaisessa omistuksessa. Onneksi edes tiedostava älymystön edustaja ymmärtää, että nyt olisi vähintään boikotin paikka.

Kuitenkin demari ostaa K-kaupasta muhkeita ranskalaisia omenoita mieluummin kuin madonsyömiä suomalaisia pökäleitä. Mutta emmehän me silti ole mitään ahneita sijoittajia.

Nyt yhteiskuntamme ykkösongelma huipentuu. Ulkomaalaisten kaappaama yritys tekee valitettavasti vieläkin voittoa. Se lähettää siivun siitä jopa osinkona omistajilleen. Rahat valuvat maastamme jonnekin ilman, että niistä maksetaan edes veroja.

Tietenkin me kaikki itse käytämme kaikki mahdolliset verovähennykset hyväksemme. Lisäksi käymme ostamassa viinat Virosta ja bensat Venäjältä. Mutta emmehän me silti ole mitään ahneita sijoittajia.

Eikö yhteiskunta voisi rakentaa esimerkiksi sairaalat sen sijaan, että ketkut yrittäjät hoitavat asian ulkomaisten sijoittajien rahoilla?

Totta kai voisi, sehän on oiva ajatus!

Mikään ei ole poliitikolle mieluisampaa kuin maksattaa raksahenkilöiden liksat valtion tai kunnan budjetista. Niin hän varmistaa menestyksensä taas seuraavissa vaaleissa.

Jokainen meistä haluaa maksaa enemmän veroja. Jää sitten vähemmän tuhlattavaa lasten joululahjoihin. Sillä emmehän me ole mitään ahneita sijoittajia.

Aiheeseen liittyvät muut kirjoitukset

Pölli tästä -blogi on ideavarkaan apaja
Jari Parantainen

Selkopuhe voitti asiantuntijan jorinan

Rooger Doodley pohti Neuromarketing-blogissaan jo kauan sitten, miksi Donald Trumpin viesti tuntuu uppoavan äänestäjiin. Uusimmassa tekstissään (Trump Surprise: Four Neuromarketing Takeaways from the 2016 Election) hän käy läpi muutamia

Pölli tästä -blogi on ideavarkaan apaja
Jari Parantainen

Euro olisi paras innovaatioseteli

Elinkeinoministerimme Olli Rehn on nero. Hän on keksinyt eurolle paremman vaihtoehdon. Se on nimeltään innovaatioseteli. Tarkoitus on potkia vauhtia pienten ja keskisuurten yritysten innovaatiotoimintaan. Niiden pitäisi

Pölli tästä -blogi on ideavarkaan apaja
Jari Parantainen

Nyhtökauran hinnoittelu meni pieleen

Hesari kertoi nyhtökaurayrittäjä Maija Itkosesta pari päivää sitten (17.9.2016). Lehti ylisti tuotetta estotta: ”HARMAANRUSKEASTA hakkeluksesta on tullut Suomessa tänä vuonna myyttinen elintarvike, jota jahdataan suu vaahdoten kaupasta toiseen.

Palvelun tuotteistaminen

Pakerratko insinöörien esimiehenä?

Tämä 120-sivuinen e-kirja neuvoo vaihe vaiheelta, miten puserrat asiantuntijoittesi osaamisesta enemmän kate-euroja tuotteistamisen keinoin.

Teoksen vinkit perustuvat Suomen kokeneimman tuotteistajan käytännön kokemuksiin sadoista insinööritalojen tuotteistusprojekteista 17 vuoden aikana.

Tuotepäällikön pelastuspakkaus

Pärähtävätkö päiväsi tulipalojen sammutteluun? Näperteletkö oikeastaan yksityiskohtien parissa? 

Tämä 73-sivuinen opas kertoo, miten pääset kiireestä eroon lopullisesti. 

 

Tilaa uutiskirjeemme!

Saat vinkit tuotteistukseen sekä uusimmat blogikirjoitukset ja asiakastarinamme. Lähetämme korkeintaan kaksi sähköpostia kuukaudessa.