Miksei hiirenloukku käynyt kaupaksi?

Miksei hiirenloukku käynyt kaupaksi?

Share on twitter
Share on linkedin
Share on facebook
Share on whatsapp
Jari Parantainen
Jari Parantainen
Olen Suomen kokenein tuotteistaja. Koulutan & konsultoin. Aiheina tuotteistaminen ja hinnoittelu. Palkittu Pölli tästä -blogi & bisneskirjoja. [email protected] ✆ 050 5229 529

Kallis uusi hiirenloukkumalli oli selvästi vanhaa parempi. Se vetosi ostajiin. Mutta yhtäkkiä myynti sakkasi. Mikä oli epäonnistumisen todellinen syy?

Edellisen talomme ullakko veti syksyisin hiiriä puoleensa. Ne perhanat osaavat kiivetä pystysuoraa tiiliseinää kuin tyhjää vain. Aina ensipakkasten aikoihin välikatosta alkoi kuulua armoton rapina.

Naapurillamme oli tietenkin sama ongelma. Liikuttavaa kyllä, hän yritti uskotella itselleen, että kutsumattomat vieraat olisivat ”vain” myyriä.

Ilmeisesti myyrän brändi on parempi. Mutta kyllä ne olivat ihan rehellisiä kotihiiriä.

Aluksi käytin myrkkyä. Mutta kun saalista ei koskaan näkynyt, heittäydyin suorastaan väkivaltaiseksi. Ostin rautakaupasta kourallisen loukkuja.

Jopa alkoi syntyä tuloksia.

Eräänä iltana olin taas puhdistamassa ansojani, kun vaimoni esitti hyvän kysymyksen. Tilanne oli mainio, sillä se oli kuin suoraan tunnetusta hiirenloukkubisneksen tarinasta.

Nimittäin yhdysvaltalainen Animal Trap Company myi 1900-luvun alussa mittavat määrät juuri ostamani kaltaisia hiirenloukkuja viiden sentin kappalehintaan.

Yhtiön vetäjä Chester M. Woolworth halusi kuitenkin enemmän. Hän kehitti valmiiksi entistä paremman ansan vuonna 1928.

Mutta uutuuden myynti notkahti heti alkuunsa. Tuote ei käynytkään kaupaksi.

Aivan ensiksi tulee tietysti mieleen, että hinta vain oli liian kova. Se oli peräti kaksinkertainen perinteiseen malliin verrattuna.

Myöhemmin on aprikoitu, ettei ostohinta kenties ollutkaan varsinainen ongelman ydin. Tuotekehittäjä ei vain tuntenut riittävän tarkasti asiakkaidensa elämää.

Hieno tuote kyllä syntyi, mutta sen tuotteistaminen meni pieleen.

Ostaja oli eri henkilö kuin loukun käyttäjä

Hiirenloukun osti tietysti perheen mies. Hän viritti ansan, kun lapset olivat jo menneet nukkumaan. Aamulla työläinen kiiruhti kustannuspaikalle ja jätti mahdollisen saaliin retkottamaan lattialle.

Kotirouva ei halunnut katsella litistynyttä hiirtä iltaan saakka. Kuolleen jyrsijän irroittaminen loukusta on kuitenkin inhottavaa puuhaa. Siksi perheenemäntä toimi käytännöllisesti. Hän heitti koko loukun raatoineen roskiin.

Uudistuote ei ollutkaan liian kallis ostettavaksi. Mutta valitettavasti se oli turhan arvokkaan tuntuinen pois heitettäväksi.

Siksi hieno loukku myi huonosti, halpa edelleen ihan mukavasti.

Mikä se vaimoni esittämä kysymys sitten oli?

No hän tietysti kysyi, mitä järkeä oli puhdistaa loukkuja.

Hänen mielestään hiiret olisi paljon kätevämpää viedä roskikseen loukkuineen päivineen.

Koska insinöörikin voi (joskus harvoin) kuunnella muiden mielipiteitä, tulin järkiini. Siitä alkaen noudatin paremman puoliskoni neuvoa. Aloin heittää loukut roskiin hiirineen päivineen.

Hienompi ei läheskään aina ole parempi. Tunnetko todelliset syyt, joiden vuoksi asiakkaasi ostaa palvelujasi tai tuotteitasi? Entä ostamisen esteet?

2 kommenttia

  1. Muistan lukeneeni tämän jutun edellisestä kirjastasi :-). Juttu on tosiaan mielenkiintoinen. Jäin edelliselläkin kerralla että kukakohan oli tuo nerokas analyytikko joka hoksasi koko prosessin kulun. Selitys on mitä luonnollisin, mutta sen näkeminen tuntuu jotenkin, noh vaikealta.

    Ps. Hyviä ja havainnollisia juttuja kannattaa tosiaan kierrättää.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Aiheeseen liittyvät muut kirjoitukset

AMG:n virityspajalla on tapana kiinnittää kokoonpanosta vastaavan mekaanikkon nimikilpi Mersun moottoriin.
Jari Parantainen

Olisiko ammattiylpeyden tuotteistaminen mahdollista?

Ammattiylpeyden tuotteistaminen on ikivanha käsityöläisen ja taiteilijoiden tapa. Kun joku on ylpeä työstään, hän uskaltaa liittää nimensä lopputulokseen. Johtajan kannalta se on keino varmistaa, että työntekijät ottavat vastuun tekemisistään.

Crazy chemist with a failed experiment, explosion in laboratory
Jari Parantainen

Vain supertähtien tuotteistaminen unohtui

Jopa maailman tunnetuimpien gurujen asiantuntemus muuttuu rahaksi hyvin nihkeästi – ainakin, jos palvelujen tuotteistaminen unohtui. Freakonomics-kirjan toinen kirjoittaja Steven D. Levitt kertoi hiljattain omasta firmastaan, joka ei menestynyt.

Palvelun tuotteistaminen

Pakerratko insinöörien esimiehenä?

Tämä 120-sivuinen e-kirja neuvoo vaihe vaiheelta, miten puserrat asiantuntijoittesi osaamisesta enemmän kate-euroja tuotteistamisen keinoin.

Teoksen vinkit perustuvat Suomen kokeneimman tuotteistajan käytännön kokemuksiin sadoista insinööritalojen tuotteistusprojekteista 17 vuoden aikana.