Pölli tästä -blogi on ideavarkaan apaja

Haloska sotapäällikkönä

Share on twitter
Share on linkedin
Share on facebook
Share on whatsapp
Jari Parantainen
Jari Parantainen
Autan insinöörejä tuotteistamaan osaamisensa helposti ostettaviksi palvelupaketeiksi. Olen Suomen kokenein tuotteistaja. Palkittu Pölli tästä -blogi & bisneskirjoja. ✆ 050 5229 529

Sanomalehti uteli kansalaisilta, miten Tarja Halonen on pärjännyt puolustusvoimien ylipäällikkönä. Tulos on kaunis esimerkki haloilmiön sotkemasta nollatutkimuksesta.

Yhdysvaltalainen psykologi Edward Thorndike teki mielenkiintoisen havainnon ensimmäisen maailmansodan aikana. Hän tutki sitä, miten armeijan esimiehet arvioivat alaistensa suorituksia.

Hän pyysi upseereilta näkemyksiä miestensä eri ominaisuuksista. Soltut saivat arvosanat esimerkiksi älykkyydestään, fyysisestä kunnostaan, johtamistaidoistaan ja luonteenpiirteistään.

Thorndike oli tuloksista äimänä. Osa miehistöstä koostui varsinaisista supersotilaista. He saivat kiitosta likimain kaikesta. Mutta jos sotilas osoittautui huonoksi, hän tuntui vastaavasti olevan aivan surkea joka suhteessa.

Vaikutti siltä kuin komea ja ryhdikäs sotilas olisi ollut ilman muuta myös muita parempi ampuja.

Thorndike nimesi havaintonsa haloilmiöksi (tämä tapahtui jo ennen presidentti Halosen syntymää).

Haloilmiö tarkoittaa sitä, että ihmisten on vaikea erottaa toisten yksittäisiä ominaisuuksia yleisvaikutelmasta. Jos upseerilla oli myönteinen yleiskäsitys sotamiehestä, se kampesi hänen kaikkia arvioitaan samaan suuntaan. Reippaan sotilaan kengätkin tuntuivat kiiltävämmiltä kuin hänen vetelän tupakaverinsa.

Väli-Suomen sanomalehtien Sunnuntaisuomalainen teetti joulukuun puolivälissä tutkimuksen, jossa se kysyi kansalaisten mielipiteitä presidenttimme suorituksesta.

Kysely perustui 1002:n vastaajan puhelinhaastatteluun. Maamme johtaja sai suomalaisilta tänä vuonna kouluarvosanakseen 7,5, mikä oli karvan verran huonompi tulos kuin vuosi sitten (7,6). 

Haloilmiön mukaisesti arviot putosivat kautta linjan, olipa arvioitava asia mikä tahansa.

Vain presidentin edustavuus ei heikentynyt. Se tarkoittanee, että vastaajat pitivät puvusta, johon Halonen oli sonnustautunut muutamaa päivää aikaisemmin linnan juhlissa.

Naiset antoivat presidentille parempia arvosanoja kuin miehet. Se viittaa siihen, että kyselyyn vastanneet naiset muistuttivat presidenttiä enemmän kuin miehet (ks. edellinen juttuni siitä, miten ihmiset suosivat itsensä kaltaisia asioita).

Huvittavinta tutkimuksessa oli kohta, jossa haastateltujen tuli arvioida Halosen menestystä puolustusvoimiemme ylipäällikkönä. Mitähän vastaajat miettivät, kun he vastasivat tähän kysymykseen? Oliko kyse siitä, miten Halonen otti vastaan armeijan paraateja vuonna 2008?

Väitän, ettei yhdelläkään vastaajalla ollut mitään todellista käsitystä siitä, miten Haloska menestyi sotapäällikkönä. Arviot perustuivat haloilmiön mukaisesti yleisvaikutelmaan.

Yleiskuvaan puolestaan vaikuttivat todennäköisesti sellaiset asiat kuin sisäministeriön kansliapäällikön nimitysjupakka ja ulkopoliittisten johtajiemme vetkuttelu Georgian kriisin aikana.

Haloilmiö hämmentää myös bisnestoimittajia. IMD:n professori Phil Rosenzweig on kirjoittanut aiheesta nasevan kirjan (The Halo Effect, 2007).

Rosenzweigin mukaan toimittajat kirjoittavat mielellään tarinoita, miten menestyvien yritysten voittokulku johtuu viisaista sankarijohtajista ja erinomaisista työntekijöistä.

Todellisuudessa kirjoittajat ovat haloilmiön sokaisemia.

Kun yrityksellä menee hienosti, myös sen työntekijät ja johtajat alkavat näyttää lajinsa valioilta. Mutta kun firman tulos sakkaa, samat huippuammattilaiset muuttuvat kuin taikaiskusta joukoksi mitättömiä luusereita.

Älä perusta bisnespäätöksiäsi mielipidekyselyjen tuloksiin. Kysyitpä lähes mitä tahansa, haastateltavat eivät todennäköisesti tiedä itsekään vastaustensa perusteita.

Palvelun tuotteistaminen opas, Jari Parantainen
Palvelun tuotteistaminen -käsikirja
Tämä e-kirja neuvoo, miten tuotteistat insinöörisi osaamisen helposti ostettavaksi sisäänheittopaketiksi.
Maksuton

7 kommenttia

  1. Moikka, kiitos piristävästä kirjoituksesta, mukavaa että sinulta on löytynyt vielä aikaa ja intoa tuottaa näitä.

    Muutama kommentti:

    Halo-ilmiö on toki voimakas, mutta se ei välttämättä kelpaa kovin hyväksi yleisseltykseksi. Asialla on toki vaikutusta, mutta esille nostamasi kysymys Halosen sotapäällikkyydestä omaa muitakn puolia. Esimerkiksi keskiverto kansalainen tuskin edes tietää mitä presidentin sotavoimain ylipäällikkyys todellisuudessa merkitsee. Miten sellainen porukka voisi arvioida tällaisessa tehtävässä onnistumista? Kouluarvosteluasteikko on 4-10, joten 7 on puolivälissä. On yhtähyvin mahdollista että vastaajat ovat ajatelleet että kaipa se nyt on suorittanut hommansa ihan ok. Tällöin kyse on yleisestä tietämättömyydestä, ei halo-efektistä.

    Halo-efekti näkyy parhaiten bisneksessä siten, että jokin yritys tekee yhden huippu tuotteen, joka sittenmmin siivittä yrityksen muiden tuotteiden menestymistä, vaikka nämä eivät kovin kummoisia kilpailjoihin nähden olisikaan. Hyvä esimerkki tästä on Apple, jonka iPod oli uraauurtava, joskin ei mikään uusi keksintö, myöhemmin saman firman tuotteet on nähty helppokäyttöisinä, tyylikkäinä ja toimivina, vaikka todellisuudessa kannettavat tietokoneet eivät kestä sen paremmin kuin muidenkaan valmistajien.

    Kirjoituksesi tarjoilee vielä yhden lisäkaramellin. Lehtien tekemiin mielipidemittauksiin ei pidä luottaa. Tässä olen erittäin samaa mieltä. Jokainen tilastotieteeseen ja psykologian menetelmäopintoihin tutustunut tietää, miten helppoa on tehdä kysely, joka näyttäisi mittaavaan jotakin selkeää asiaa, mutta todellisuudessa altistuu useille vaikutuksille (vaikkapa halo-efektille). Kun data analysoidaan vielä suurpiiteisesti (joskus jopa tutkimatta sen edustavuutta) pelkkien keskiarvojen perusteella, saadaan aikaan a) virheellistä b) harhaanjohtavaa tai c) täysin käyttökelvotonta informaatiota – mikä pahimmassa tapauksessa omaksutaan käytännöksi.

  2. Tervetuloa takaisin!

    Nyt kun olet taas aktivoitunut kysyisin, josko saisimme linkittää mielenkiintoisen blogisi omille sivuillemme?

    Osoitteeseen https://www.gentleman.fi/ on nimittäin suunnitteilla sisältöosio, johon tulisi omia suosikkoblogejamme…

    yst. terv. Jouni

  3. Myöhästyneet kiitokset hyvästä kirjoituksesta!

    Jatkoin samaa mielipidetutkimus-teemaa tänä aamuna omassa blogissani. Onhan OK, että linkitin blogisi sivuilleni?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Aiheeseen liittyvät muut kirjoitukset

MItkä ovat delegoinnin 12 vaihetta?
Jari Parantainen

Mitkä ovat delegoinnin 12 vaihetta?

Delegoinnissa on 12 vaihetta, joista suurin osa unohtuu aina. Asiantuntija harkitsisi ylennystään toisenkin kerran, jos hän ymmärtäisi, että suurin osa hänen päivistään kuluu sitten delegointitöissä.

Jo alle kaksivuotias tajuaa, mikä on reilua
Jari Parantainen

Jo alle kaksivuotias tajuaa, mikä on reilua

Osmo Soininvaara on mielestäni terävä heppu. Seuraan hänen blogiaan tiiviisti, vaikka en aivan aina hänen päättelyketjujaan täysin ymmärräkään. Paljon olen häneltä kuitenkin oppinut. Joulukuussa 2018

Image of camel in desert Wahiba Oman
Jari Parantainen

Jahtaako Porin Jazz väärää kamelia?

Porin Jazzin toimitusjohtajaksi valittu Aki Ruotsala tuntuu uskovan, että homoudesta voi ”parantua”. Niinpä festareiden hallitus reagoi ripeästi eilen. Se hyvästeli toimarinsa, siis ennen kuin tämä

Palvelun tuotteistaminen opas, Jari Parantainen

Palvelun tuotteistaminen

Pakerratko insinöörien esimiehenä?

Tämä yli 100-sivuinen e-kirja neuvoo vaihe vaiheelta, miten puserrat asiantuntijoittesi osaamisesta enemmän kate-euroja tuotteistamisen keinoin.

Teoksen vinkit perustuvat Suomen kokeneimman tuotteistajan käytännön kokemuksiin sadoista insinööritalojen tuotteistusprojekteista 17 vuoden aikana.