Pölli tästä -blogi on ideavarkaan apaja

Asiakas, et viitsisi hoitaa hommiani?

Share on twitter
Share on linkedin
Share on facebook
Share on whatsapp
Jari Parantainen
Jari Parantainen
Autan insinöörejä tuotteistamaan osaamisensa helposti ostettaviksi palvelupaketeiksi. Olen Suomen kokenein tuotteistaja. Palkittu Pölli tästä -blogi & bisneskirjoja. ✆ 050 5229 529

Myyjien lahkoon kuuluu merkillinen heimo, joka yrittää aina nakittaa työnsä asiakkaalle.

Soitin hiljattain 3M:lle. Halusin tarjouksen PostIt-lappujen painattamisesta. Nehän nimittäin ovat sissimarkkinoijan toiseksi paras ystävä (Ediste-persmedia on tietenkin ykkönen).

Vaihteenhoitaja tiesi heti (kerrankin!), mistä on kyse. Puhelu napsahti oikeaan paikkaan saman tien.

Kerroin lyhyesti asiani. Myyjän vastaus oli mielenkiintoinen:

Voisitko lähettää tuon minulle sähköpostilla?

Ihmettelin, enkö voisi kertoa asiaani heti siinä puhelimessa. Sain luvan jatkaa tilaustani.

Paria lausetta myöhemmin myyjä kysyi taas, olisiko mahdollista, että lähettäisin kuitenkin toiveeni sähköpostitse. Hän oli kuulemma niin uusi työssään.

Okei, koska myyjä oli uusi, hän ilmeisesti tarvitsi perehdytystä. Miksei hän heti sitä sanonut!*

Pyysin, että hän ottaisi kynän käteen, kirjoittaisi ylös asiani ja lähettäisi itse tarjouksensa sähköpostilla. Tällainen aivan yllättävä menettely tuntui olevan uutta (äänestä päätellen) keski-ikään ehtineelle asiakaspalvelijalleni.

Kerran vuosia sitten marssin pankkiin. Firmani tililtä piti saada maksetuksi ulkomaille kohtuullinen summa rahaa. Ei siis mihinkään Sveitsiin verottajalta jemmaan, vaan aivan palvelujen ostamiseksi sumujen saarelta.

Pankkivirkailija työnsi eteeni lomakkeen, joka oli täynnä kryptisiä kenttiä. Sitten hän pyysi, että täyttäisin paperin ja allekirjoittaisin sen.

Kysyin virkailijalta, eikö hän voisi täyttää lomaketta. Kuluisi iäisyys ennen kuin olisin selvittänyt, mitä ihmettä blanketin eri kohdat tarkoittivat. Siihen hän totesi ykskantaan, että

”Meillä on täällä pankissa ehdoton määräys, että asiakkaan on itse täytettävä nämä lomakkeet.”

Kysyin häneltä, mitä hän aikoi tehdä sillä aikaa, kun hikoilen siinä tiskillä. Nutturapää kertoi odottavansa niin kauan, että homma on kunnossa.

Jupisin ääneen, etten lainkaan ihmettelisi, jos pankista täytyisi saneerata vielä iso kasa työpaikkoja lähivuosina.

Niin sitten kävikin.

Sinäkin olet laiska, koska se on luonnon laki. Opettele tunnistamaan tilanteet, joissa yrität työntää vastuusi asiakkaalle.

* Teknikka & Talous -lehteen vuosikymmenet pilakuvia piirtänyt Timo Mikama tiivisti asian kerran hienosti (tämä näin ulkomuistista).

Insinööri Nappula oli juuri tullut uuteen työpaikkaan. Tehtaan työnjohtaja työnsi hänelle ensi töikseen luudan kouraan.

”Mutta minähän olen diplomi-insinööri!”, Nappula parkaisi urakäänteestä järkyttyneenä.

”Olisit heti sanonut”, kymppi vastasi. ”Voin neuvoa, miten sitä luutaa käytetään.”

Palvelun tuotteistaminen opas, Jari Parantainen
Palvelun tuotteistaminen -käsikirja
Tämä e-kirja neuvoo, miten tuotteistat insinöörisi osaamisen helposti ostettavaksi sisäänheittopaketiksi.
Maksuton

7 kommenttia

  1. Näinhän se nykyään menee.

    Hedelmävaaka täräyttää ruutuun hinnan sijasta tekstin ”tarranauha loppu, ota yhteys henkilökuntaan”, yleisöwc:n seinällä on kyltti, jossa pyydetään ilmoittamaan henkilökunnalle wc-paperin loppumisesta yms.

    Asiakkaasta on tehty työnjohtaja, jonka vastuulla on, että kaikki on kunnossa.

    Asiakas myös vastaa henkilökohtaisesti palveluntarjoajan virheistä. Jos lähijunassa lippu jää leimaamatta viallisen automaatin vuoksi, asiakas ei välty mahdolliselta tarkastusmaksulta. VR:n mukaan asiakkaan on etsittävä junasta toimiva automaatti ja leimattava lippu siellä.

    Asiakas tekee työt, johtaa henkilökuntaa ja vastaa virheistä. Tällä pärjää toistaiseksi, koska niin harva tarjoaa muuta. Loistavasta palvelusta saa kuitenkin erinomaisen kilpailuedun. Aika harva sen on vaan vielä oivaltanut.

    1. Camilla, kiitos mainioista esimerkeistäsi!

      Osallistuin eilen seminaariin, jossa jouduin varkauden uhriksi. Pitkäkyntinen nappasi neljä pöydällä esillä ollutta kirjaani, jotka olivat vähittäismyyntihinnaltaan yhteensä yli 200 euron arvoiset.

      Kysyin aluetta vaanineelta turvayhtiön vartijalta, oliko hän nähnyt mitään. Vastaus oli jotenkin sen tapainen, että jokaisen on tietenkin vartioitava omia rojujaan.

      Mietin vain, että mistä riemusta seminaarin järjestäjä hänenkin palkkansa maksoi.

  2. Sain tänään vaihteestamme soittopyynnön / viestin:

    ”Vakuutusyhtiöstä XX soitettiin ja pyydettiin ottamaan yhteyttä, mikäli on tarvetta muuttaa olemassa olevia vakuutuksia.”

    Aika veikeää myyntityötä, eikö totta?

  3. Eräs yrittäjätuttavani on havainnut, että suurin osa hänen asiakkaistaan löytää hänen luokseen sanomalehti-ilmoituksen perusteella. Valitettavasti ei ole mahdollista järjestää niin, että paikallinen sanomalehti julkaisisi ilmoituksen kerran viikossa niin kauan kuin tilaaja ei toisin ilmoita, vaan ilmoitus on uusittava aina muutaman viikon välein. Tuttavani toivoi, että ilmoitusmyynnistä soitettaisiin hänelle aina, kun ilmoitusjakso on loppumassa, ja hänelle luvattiinkin järjestää asia näin. Käytännössä useimmiten kuitenkin sekä myyjät että tuttavani ovat unohtaneet autuaasti jakson loppumisen. Ilmoitus on jäänyt julkaisematta, tuttavani ei ole saanut niin paljoa asiakkaita kuin olisi voinut saada ja sanomalehti ei ole saanut ilmoitustuloja, jotka se olisi saanut 100 % varmuudella, mikäli myyjät vain olisivat viitsineet hoitaa hommansa.

    1. Venla, kiitos mainiosta esimerkistäsi! Tuohan on taas kuin suoraan Dibert-pilakuvista.

      Pienen, uuden tai köyhän yrityksen tunarointi suorastaan kuuluu asiaan. Mutta sitten on bisneksiä, jotka ovat puksuttaneet vuosikymmenet. Lieneekö menestys juuri ongelman ydin? Rahaa on tullut ovista ikkunoista. Laiskuus on iskenyt.

  4. Hyviä pointteja! Itseäni tympii kovasti tämä suomalainen itsepalvelu-kulttuuri ja etenkin kahvi/lounas linjastot. Usein saan esim. (muuten mainiossa) lähikahvilassani nähdä, kun esim. vanhus rollaattorin kanssa jonottaa kahvilatiskille ja liuta nuoria asiakaspalvelijoita seisoskelee tiskin takana suht joutilaana. Tässä maassa tosiaankin liian usein asiakaspalvelija tarkoittaa asiakasta, joka palvelee itseään.

  5. Rahastaja on nykyajan ammattinimike.

    Itse vaadin nykyään, että minulle myydään. Muuten vaihdan toimittajaa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Aiheeseen liittyvät muut kirjoitukset

Pölli tästä -blogi on ideavarkaan apaja
Jari Parantainen

Haluan Talouselämä-lehteni taksilla

Nyt on katumme postilaatikot ryhmitelty neljän boksin ryppäiksi, jotta jakajan olisi helpompi jättää hommansa hoitamatta. Talouselämä- ja Tekniikka & Talous -lehdet tulivat taas kerran perille

Pölli tästä -blogi on ideavarkaan apaja
Jari Parantainen

Tarjoilen vapaaehtoista pakkoa

Kaltaiseni kokenut kosmopoliitti ja kielinero pääsee tietysti tutustumaan kansainvälisiin bisneskäytäntöihin alvariinsa. Piipahdin vaimoni kanssa hiljattain Itävallassa. Wienissä törmäsimme ilmiöön, jollaiseen ei sorru edes Manhattanilla suhaava

Pölli tästä -blogi on ideavarkaan apaja
Jari Parantainen

Miten sossun jono saataisiin kuriin?

Espoossa sossun jono on venähtänyt sietämättömän pitkäksi. Paikallislehti Länsiväylä julkaisi hiljattain mielenkiintoisen otsikon: ”Neuvontaan voi jonottaa lähes sata ihmistä” Eikö ongelma kuulosta aika yksinkertaiselta? Mutta

Palvelun tuotteistaminen opas, Jari Parantainen

Palvelun tuotteistaminen

Pakerratko insinöörien esimiehenä?

Tämä yli 100-sivuinen e-kirja neuvoo vaihe vaiheelta, miten puserrat asiantuntijoittesi osaamisesta enemmän kate-euroja tuotteistamisen keinoin.

Teoksen vinkit perustuvat Suomen kokeneimman tuotteistajan käytännön kokemuksiin sadoista insinööritalojen tuotteistusprojekteista 17 vuoden aikana.