Pölli tästä -blogi on ideavarkaan apaja

Kirjahylly kiertoon?

Share on twitter
Share on linkedin
Share on facebook
Share on whatsapp
Jari Parantainen
Jari Parantainen
Autan insinöörejä tuotteistamaan osaamisensa helposti ostettaviksi palvelupaketeiksi. Olen Suomen kokenein tuotteistaja. Palkittu Pölli tästä -blogi & bisneskirjoja. ✆ 050 5229 529

Vihdoinkin Suomi pääsee Kindle-aikaan! Tosin jostain syystä tämä pohjoinen tietotekniikan ”edelläkävijämaa” jää ilman mobiiliversiota.

Hesari kertoi eilen (8.10.2009) uutisen, jota olen odottanut kauan. Amazon alkaa vihdoinkin myydä Kindleä rapakon tälle puolen.

Yes! Hienoa! Oli jo aikakin!

Kaivoin jo makuupussin esiin, että pääsen jonottamaan DHL:n oven taakse (tai jonnekin) omaani.

Olen lueskellut huvittuneena mediajohtajien lausuntoja. Esimerkiksi Alma Median toimitusjohtaja Kai Telanne kertoi ilmeisen vakavissaan seuraavaa (HS 21.9.2009):

”Jos teknologia kehittyy selvästi nykyistä käyttäjäystävällisemmäksi, on todennäköistä, että niistäkin laitteista [eli sähköisistä lukulaitteista] sanomalehtien sisältöä tullaan lukemaan.”

Kaitsuli ei ole ilmeisesti vielä huomannut, että yksi jos toinen lukee tänäänkin kiinalaisen ravintolan lounaspöydässä Seth Godinin päivittäisen blogikirjoituksen kännykästään. Kauppalehteä on ravitsemusliikkeessä tarjolla vain yksi kopio. Sekin on jo edellisen jäljiltä soijasta ruskea.

Eikä tässä vielä kaikki. Mr. Telanne ei malttanut olla paukauttamatta kuolematonta ennustetta:

”Lähtökohtana täytyy olla vähintään tabloidsivun kokoinen värinäyttö. Tähän voi mennä vuosia ellei kymmeniä vuosia.”

Voi pyhä sylvi! Sitaatti kertoo täsmälleen, miten pihalla nämä perinteisten tiedotusvälineiden tapit ovat.

Ensinnäkään näytön ei tarvitse olla tabloidsivun kokoinen. Ja vaikka tarvitsisikin, luuleeko joku vakavissaan, että sitä pitäisi odotella vuosikymmeniä?

Ymmärrän toki, että Telanne on varmasti ajatellut taipuisaa näyttöä, joka menee rullalle, taittuu taskuun tai jotain. Mutta silti, sellaiset ovat arkikäytössä pikemmin kuin arvaammekaan.

Ikävä Kindle-uutinen oli se, ettei Jeff Bezoksen rakkine toimi Suomessa langattomasti. Kirjat ja lehdet on ladattava laitteeseen USB-piuhaa pitkin. Kaikissa muissa Pohjoismaissa rojut siirtyvät siististi matkapuhelinverkon avulla, kuten USA:ssakin.

Eikö meidän pitänyt olla mobiilitekniikan edelläkävijämaa?

Laita kirjasi kiertoon, kun vielä ehdit. Pian paperikasojen hinnat romahtavat, kun kyllästän markkinat oman hyllyni sisällöllä.

Palvelun tuotteistaminen opas, Jari Parantainen
Palvelun tuotteistaminen -käsikirja
Tämä e-kirja neuvoo, miten tuotteistat insinöörisi osaamisen helposti ostettavaksi sisäänheittopaketiksi.
Maksuton

12 kommenttia

  1. Kyllä täytyy sanoa että suuresti itsekin ihmettelin tuota langattomuuden toimimattomuutta Suomessa. Tietääkö joku mikä on syy tähän? Olin jo varmasti hankkimassa Kindlen, mutta luettuani langattomuuden puuttumisesta en enää ole niin varma.

    Itsekin olen paperilehtien ja oikeiden kirjojen kannattaja; siinä vain on se joku fiilis (ja fiilistä ei ikinä kannata aliarvioida). Samalla on monta tilannetta jossa paperinen lehti ja 3 senttiä paksu kirja vain on liian epäkäytännöllinen.

    Mr. Telanne on selvästi suuri visionäri.

    1. Jörgen, olen kanssasi ihan samaa mieltä tuosta fiilispuolesta. Perinteisessä niteessä on puolensa.

      Tuska vain on valtava, kun pitäisi löytää kirjahyllystä jokin teksti. Muistan kyllä, että siellä se jossain on. Mutta kun opuksia on tuossa selkäni takana 15 hyllymetriä, tehtävä on aivan epätoivoinen.

      Olisipa kirjakasa Kindlessä (vaikka vain kaapelia pitkin ladattuna). Jo alkaisi lähteitä löytyä, hakutoiminto vain vinkumaan!

      Telanteen ennuste pääsee samaan sarjaan IBM:n muinaisen pomon Thomas John Watsonin (1874–1956) murjaisun kanssa. Hänenhän on sanottu pohtineen vuonna 1943, että ”I think there is a world market for maybe five computers”.

      Tosin tuo tarina Watsonista on ilmeisesti urbaani legenda. Telanteen lausunto ei sitä liene, kun se tuossa lehden sivulla hänen sitaattinaan esitettiin.

      1. Sellainen kirjahylly joka tunnistaa kirjan jonka laitat siihen, ja automaattisesti lataa sen Kindleen olisi aika kiva. Silloin voisit hakea Kindlellä mutta kuitenkin pitää nidettä kädessä silloin kun siltä tuntuu.

        Tämähän periaatteessä toimii Amazonissa, joka kertoo että ”hei, tämä on olemassa myös Kindleen”.

  2. Syy langattomuuteen voi olla operaattoreissa. Eli Amazon ei ole saanut sopimusta aikaan. Ja isoimpana syynä sopimuksen syntymättömyyteen on varmaan hinta.

    1. Luultavasti suomalaiset ”edistykselliset” operaattorit iskivät jälleen.

      Esimerkiksi iPhonen Visual Voicemail -toiminto löytyy omppupuhelimen käyttäjille esimerkiksi Kroatiassa, Unkarissa ja Portugalissa, isoista maista nyt puhumattakaan. Mutta Sonera tietenkin tarjoaa vain tylytystä.

  3. Mielenkiintoinen tuo Kai Telanteen näkemys. Tuntuu siltä, että kommentti on lajia ’sen lauluja laulat, jonka leipää syöt’. Uskon, että Telannekin tietää totuuden.

    Sinänsä en kaipaa mitään Kindlejä. Nytkin on kaksi läppäriä auki, joissa aktiivista toimintaa. Samalla kuuntelen ja välillä katselen iPhonestani Carlos Santanan viime vuonna San Fransiscossa nauhoitettua konserttia, joka tuli jokin aikaa sitten televisiosta. Tämän tekee mahdolliseksi TVKaistan nauhoituspalvelu.

    Tein viitisentoista vuotta sitten elämäni suurimman ekoteon ja lakkasin tilaamasta Helsingin Sanomia. Se kun rasittaa ympäristöä niin maan penteleesti.

  4. ”Lähtökohtana täytyy olla vähintään tabloidsivun kokoinen värinäyttö.”

    Jaa minkä takia? Senkö, että sen voi sitten jakaa neljäksi-viideksi palstaksi tekstiä, kun järkkyleveää tekstikappaletta on vaikea lukea?

    Kindle taitaa olla juuri optimaalinen leveytensä suhteen.

  5. Tabloidinkaipuu paljastaa, miten menneisyyteen jämähtänyttä ja sisäänpäinlämpiävää lehtiala on. Ikään kuin iltapäivälehden koko olisi jokin evoluution määräämä lukupinnan ideaali.

  6. Pakko kommentoida aiheeseen vaikkakin myöhään.

    Komppaan Jaria. Alkuperäinen juttu konkretisoi taas kerran niin selvästi väärinymmärryksen siitä, että uudet teknologiat ja palvelut olisi muka rakennettu nykyisten käyttäytymismallien palvelemiseksi.

    Ja kun uusi palvelu ja vanha käyttäytymismalli eivät suoraan kohtaa, perusdirikka toteaa tyytyväisenä että uhkaa ei ole ja valtakunnssa kaikki hyvin.

    Eiköhän se todellisuus jossain vaiheessa näillekin avaudu. Ihmiset vain eivät halua käyttää mediaa kuten ennen. Sisällön jakelu eri kanaviin eri teknologioilla eri laajuudessa palvelee meidän kuluttajien kulloiseenkin
    tilanteeseen sopivia tarpeita.

    Kuka tässä maassa enää luulee, että uutisen tiivistetyn version lukeminen kännykästä klo 07:30 tiistaina auton ratissa palvelee samaa tarvetta kuin saman jutun laajennettuun paperiseen versioon syventyminen lauantaina aamukahvin lomassa?

    Olisi varmaan itse kullakin aika unohtaa yksittäiset teknologiset härpäkkeet ja pohtia aidosti ”Mistä asiakkaamme meille tulevaisuudessa oikeasti maksavat?”

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Aiheeseen liittyvät muut kirjoitukset

Pölli tästä -blogi on ideavarkaan apaja
Jari Parantainen

Selkopuhe voitti asiantuntijan jorinan

Rooger Doodley pohti Neuromarketing-blogissaan jo kauan sitten, miksi Donald Trumpin viesti tuntuu uppoavan äänestäjiin. Uusimmassa tekstissään (Trump Surprise: Four Neuromarketing Takeaways from the 2016 Election) hän käy läpi muutamia

Pölli tästä -blogi on ideavarkaan apaja
Jari Parantainen

Koulutuspalaute: Pyyhepino jäi ihmetyttämään

Kävin toissailtana vetämässä kolmituntisen sissimarkkinointikoulutuksen Tuusulan Onnelassa. Käsiäänestyksen perusteella selvä enemmistö yleisöstä oli yrittäjiä. Tilaisuuden järjestäjä Keuke tietää luultavasti tarkan pääluvun. Mutta veikkaisin, että se osui johonkin 150–200

Pölli tästä -blogi on ideavarkaan apaja
Jari Parantainen

Karisma kumpuaa vikkelyydestä

Harvard Business Review (3/2016) kirjoitti Queenslandin yliopiston professori William von Hippelin tutkimuksesta (juu ei, nimi ei ole aprillipilaa). Tulokset kertoivat, että mitä vikkelämmin koehenkilön pää toimii,

Palvelun tuotteistaminen opas, Jari Parantainen

Palvelun tuotteistaminen

Pakerratko insinöörien esimiehenä?

Tämä yli 100-sivuinen e-kirja neuvoo vaihe vaiheelta, miten puserrat asiantuntijoittesi osaamisesta enemmän kate-euroja tuotteistamisen keinoin.

Teoksen vinkit perustuvat Suomen kokeneimman tuotteistajan käytännön kokemuksiin sadoista insinööritalojen tuotteistusprojekteista 17 vuoden aikana.