Etsi kirjoituksia
Close this search box.
Pölli tästä -blogi on ideavarkaan apaja

Olisin ostanut auton…

Jari Parantainen
Jari Parantainen
Olen Suomen kokenein tuotteistaja. Koulutan & konsultoin. Aiheina tuotteistaminen ja hinnoittelu. Palkittu Pölli tästä -blogi & bisneskirjoja. [email protected] ✆ 050 5229 529

…, mutta kun se ei tietenkään onnistunut.

Juttelin eilen puhelimessa autokauppiaan kanssa. Sovimme, että menen tänään lounastauolla tilaamaan uuden pirssin.

Katsoisimme samalla vielä kerran varustelistan läpi, ettei siitä ole päässyt unohtumaan mitään oleellista.

Tänä aamuna myyjä sitten soitteli ja halusi siirtää tapaamistamme. Hänen perustelunsa oli aika veikeä.

Miekkosen parempi puolisko oli sopinut treffit papin kanssa. Niinpä he molemmat olivat menossa sopimaan ristiäisjärjestelyistä.

Kerroin, että olen itsekin myyjä. Ja ettei koskaan ole käynyt mielen vieressäkään, että soittaisin vastaavan puhelun asiakkaalleni.

Sain kuulla, että meitä ihmisiä on erilaisia ja seliseli.

Jos autokauppiaan vaimo olisi sairastunut tai kuollut, en mussuttaisi hetkeäkään. Mutta kyllä sitten on maailmankirjat sekaisin, kun alan perua asiakastapaamisia siksi, että se nyt vain olisi omalta kannaltani hiukan kätevämpää.

Juuri eilen sama heppu selitti, että heillä on myymälässä turhan hiljaista!

No, ei firman näyttelytila ainakaan minun vuokseni ruuhkaudu. Taidan olla sen verran herkkä primadonna, että kannan rahani jonnekin aivan muualle.

Voisiko Suomen talouden alamäki (suhdanteet poisluettuna) johtua juuri tästä? Hyvät myyjät asuvat aivan muualla kuin täällä napapiirin tuntumassa.

Älä herran tähden selitä asiakkaallesi, että oma mukavuutesi on kaikkein tärkeintä.

27 vastausta

  1. No ei kai siinä sitten mitään. ”Minä itte, muut sitte” – eihän sitä pakko ole myydä, jos ei tahdo. Sitten vaan ei kannata itkeä, että bisnekset eivät suju.

    Väittäisin, että tuosta se alamäki johtuu ainakin osittain. Ei puhettakaan siitä, että myyjä olisi henkilö, joka osaisi auttaa asiakasehdokasta valitsemaan hänelle sopivimman tuotteen. Joko ollaan tuppisuita tai sitten vaikutetaan juuri niin epäilyttäviltä, että rahat vaan pois asiakkaalta, asiakas ulos liikkeestä ja sitten kadotaankin ja tuote hajoaa viimeistään seuraavana päivänä.

    Hämmentävää muuten, tämä postaus löytyi kyllä RSS-syötteen avulla, mutta pääsivulla gurumarkkinointi.fi tätä ei löydy. Kummallista.

  2. Puhuin juuri vaimon kanssa, joka on opettaja. Hän manasi, kun koulussa(kaan) ei opettajakunta juuri eväänsä heilauta, oli kyseessä sitten mikä tahansa virkaan kuuluva lasten vahtiminen.

    Me suomalaiset olemme maailman viimeisiä ryssiä. Ei täällä kukaan viitsi mitään tehdä ”kun on hiin huonot liksatkin”

    Ilmeisesti tsaarit ja kuninkaat ovat aikoinaan pitäneet meille sen verran kovaa jöötä, ettei vieläkään osata pitää itsestämme huolta, ellei joku potki perseelle.

  3. Kait tämä kuuluu samaan sarjaan kuin se, että pankki ilmoitti, että tutkitaan asiaa joskus, kun sattui kortin siirtämisen jälkeen tulemaan katevaraukset kahdelle tilille. Eka asiakaspalvelija ei oikein osannut tehdä muuta kuin sanoa, että ilmoitan pankille.

    Vaikkakaan hän ei saanut tunnistettua asiakasta, kun ei ollut tunnuksia mukana, niin olisi hän voinut ottaa tilitiedot ylös ja katevaraukset ja tutkia pankin järjestelmästä asiakkaan numeron ja soittaa takaisin.

    Se olisi kait vaatinut hiukan ajattelemista. Ei siinä muuuta, mutta ei paljon huvita, kun on viranomaismaksujen summa katevarauksissa. Esim. verottajalle on turha selittää, että rahat oli jumissa pankissa tai vaihtoehtoisesti pyytää pankilta korvausta maksujen myöhästymistä.

    Onneksi seuraava henkilö kyseisessä pankissa osasi hienosti hoitaa asian ja ongelma selvisi sen jälkeen.

    Jotenkin väliin tuntuu, että omaehtoinen ajattelu on kielletty. Ja se, että saisi asiakkaan tuntemaan itsensä asiakkaaksi.

  4. Itse peruin juuri siirtymiseni erään pankin asiakkaaksi juuri siksi, että kaveri, jonka kanssa minulla oli treffit, pyrki siirtämään sovitun tapaamisemme iltapäivälle selittäen, että aika sopisi hänelle itselleen paremmin…kun pääsee sitten kotiin suoraan. Oi voi.

    Kuka palvelee ja ketä? Ajattelin, että todennäköisesti tuossa puljussa kaikki muutkin asiat hoidetaan niin, että ajatellaan miten henkilökunnalla itsellään on mukavampaa.

  5. Itselleni kävi autokaupoissa saman tyyppinen tapaus. Olin menossa yli 200 km päähän katsomaan käytettyä autoa lauantaina . Perjantaina liikkeen edustaja soitti ja sanoi ensin, että auto onkin vuotta vanhempi, kuin mitä ilmoituksessa oli kerrottu. Äänestä kuuli, että hän odotti kiinnostukseni loppuvan siihen.

    Sanoin, että ei haittaa, haluan nähdä sen silti. Sen jälkeen alkoi myyjä kertoa, että hänelle ei oikein passaisi tapaaminen, koska perjantai-iltana on varpajaiset.

    Primadonnana olisin varmaan heittänyt homman siihen.

    Tällä kertaa kuitenkin selitin, että minulla on jo suunnitelmat tehtynä auton katsomista varten ja lopulta hän suostui ottamaan minut vastaan, kunhan aika saatiin sovittua iltapäivälle.

    Sieltähän se väsynyt mutta onnellinen krapulainen myyjä sitten lauantaina löytyi. Kaupatkin tuli.

    Eli kyllä Suomessa sentään saa vielä yhtä ja toista ostettua, kun vain jaksaa olla sinnikäs ja pitkäpinnainen.

  6. Valitettavan tyypillinen tapahtuma ja hyviä kommentteja! Ehkä myyjä ei ole kiinnostunut aktiivisesta ostajasta. Kun myyjä kerran on oppinut etsimään ostajia, ei hän enää ole kiinnostunut aktiivisista ostajista, jotka itse hakeutuvat kauppaan. Who knows?

    Itselläni on tuoreessa muistissa vähän vastaava kokemus:

    Kun aiemmin syksyllä kävin katsomassa tyrkyllä olevaa asuntoa, mietin että nyt saattaisi olla hyvä aika myydä oma kämppä. Ja tästähän kiinteistövälittäjät normaalisti innostuvat. Kun varovasti kyselin välittäjältä, että olisiko arviointikäynti omassa asunnossa ja ehdotuksen esittäminen mahdollinen tapa edetä oli vastaus seuraava: ”Kyllähän se periaatteessa on mahdollista. Mutta oletko ihan varma, että aiotte tosiaan myydä? Ettei tulla ihan turhaan?”.

    Ei tullut kauppaa. Toinen toimisto hoiti homman ammattimaisesti.

    Tällä hetkellä asunnon ostaminen on ajankohtaisempi asia, ja ajattelimme ilmoittaa muutamalle kiinteistövälittäjille, että voisimme olla mahdollinen ostoehdokas jos alueelta löytyy sopivia perheasuntoja. Yritimme siis itse aktiivisesti ilmoittautua ostajiksi. Useimmat välittäjät ovat yrittäneet saada yhteistietomme, jotta voisivat myydä heti kun mahdollinen kohde löytyy. Samaisen anonyymin huoneistoja välittävän keskuksen vastaus oli tällä kertaa: ”No, voimmehan me ottaa tietonne, mutta periaatteessa ilmoitamme asunnoistamme etukäteen ainoastaan omille asiakkaillemme.”

    Me emme taaskaan kelpaa kyseisen firman asiakkaiksi. Enää en jaksa yrittää…

  7. Pahus Jari, veit postausaiheeni!

    Kuluneella viikolla minulle kävi kahdessa eri taksissa vastaavanlainen tilanne:

    Minä (maksamisen jälkeen lähdössä autosta): ”Kiitos kyydistä – mä en tarvitse kuittia.”
    Taksikuski: ”Ota vaan, kun muuten mulle jää tänne autoon roskia.”

    Juuri siksi en halunnut kuittia, koska minäkään en tahtonut roskia. Taksikuskille oma mukavuus oli kuitenkin tärkeämpää kuin asiakkaan toive.

  8. Mulla on ollut taas vähän sellainen ongelma vakuutusyhtiöiden kanssa, että useita eri toimintoja ei yksinkertaisesti haluta vakuuttaa – riippumatta kuinka paljon tahansa olisin valmis maksamaan.

    Jo pelkästään kamppailu-urheiluun vakuutuksien löytäminen on tuskan takana, puhumattakaan mistään erikoisemmasta. Erään toisen asian tiimoilta olen ottanut yhteyttä kaikkiin Suomen vakuutusyhtiöihin, mutta yksikään ei ole ollut kiinnostunut, vaikka riskit eivät ole normaalia juurikaan suuremmat.

    1. Menee nyt ohi alkuperäisen aiheen, mutta kommentoinpa kuitenkin…

      Tuo onkin jo ihan eri asia. Vakuutusyhtiö tekee riskien valintaa, eli tilastoja hyväksi käyttäen päättää mitä haluaa vakuuttaa ja mitä ei.

      Ne eivät vakuuta riskejäsi siitä samasta syystä kuin itse haluat ne vakuutettavan. Vakuutusyhtiö joutuu vahinkotilastojen mukaan liian todennäköisesti maksamaan sinulle törmäilyistäsi.

      Toisasalta hyvä vakuutustapa estää niitä myymästä sellaisia vakuutuksia, joiden turva on olematon, eli sellaisia missä vakuutusmaksu on lähes yhtä suuri kuin korvauskin.

    1. Aleksi, kyse oli Biliasta ja Volvosta. Myyjä on tosin aika nuori kaveri, joten ehkä hän vielä ehtii oppia.

      Esimerkiksi Audin Chris-Erik Fagerroos ja etenkin Bemarin (Laakkosen) Santtu Schalin ovat hoitaneet hommansa oikein esimerkillisesti. Santtu näki paljonkin ylimääräistä vaivaa. Harmi vain, ettei oikein sopivaa tuotetta sattunut tällä kertaa hänen valikoimaansa.

      Sen sijaan Volkswagen-kauppiaat ovat olleet tosi passiivisia. Koeajo on sentään järjestynyt, mutta eräänkin myyjän pääasiallinen murhe tuntui olevan se, että ”hän pääsisi kerrankin ajoissa kotiinsa”. Nuo Stockmann-auton myyjät eivät ole jaksaneet harrastaa minkäänlaista jälkiseurantaa.

      Totta puhuen Vehon sakki on ollut ylivoimaisesti surkein. Olen pari kertaa yrittänyt sopia Mersun koeajosta, mutta firmasta ei ole viitsitty vastata kyselyihini lainkaan. Se on aika hämmästyttävää!

      1. Olen kuullut monilta, että Volvomyyjät ovat toisinaan tavallista nihkeämpiä tapauksia. Meille kai sattui miellyttävä poikkeus, kun rouva(/neiti?) Kumpulainen palveli meitä. Ruokakuntamme sijoitti Volvoon oikeastaan juuri hänen aktiivisuuden ansiosta. Olimme aiemmin harkinneet joko V50, Toyotaa tai VW:ia. Volkkari-liikkeessä myyjä otti heti käsittelyyn, mutta oli ehkä vähän sellainen hermostunut selittelijä, joka ei osannut oikein sanoa miksi meidän kannattaisi ostaa VW. Toyotan liike oli täysi pettymys – kiersimme vaimon kanssa liikettä puoli tuntia, eikä kukaan ottanut mitään kontaktia, edes sanoakseen että palvelevat meitä ihan kohta.

        Tiistaina Jyväskylän Volvo-liikkeestä Kumpulainen soitti että nyt olisi aiemmalla tapaamisellamme mainittuja tarpeitamme vastaava auto kaupan ja pyysi pikaisesti koeajolle, koska tämä auto menisi nopeasti. No, mehän kävimme saman tien katsomassa, seuraavana päivänä koeajoimme ja sovimme kaupan. Myyjän ammattitaito kuitenkin tuli esille siinä, että hän näki oikeasti vähän vaivaa selvitellessään vakuutuksiani tämänhetkisestä vakuutusyhtiöstäni ja pystyi tarjoamaan huokeamman ja kattavamman Volvia-vakuutuksen. Aiempi vakuutusyhtiöni ei suostunut uudelleenarvioimaan sopimuksemme sisältöä tai hintaa, joten he menettivät asiakkaan.

        Mutta rva Kumpulainen oli mielestäni hyvä esimerkki siitä, että myyjän ei tarvitse leperrellä tai olla mikään ninja pärjätäkseen. Perustehtävän sisäistäminen riittää. Hän kuunteli ja sisäisti tarpeemme, valitsi meille sopivan tuotteen, oli aktiivinen ja näki vaivaa perustellakseen hyötymme. Ainoa asia mikä oli koko kaupassa kornia, oli että saimme suosituskupongin, jolla kauppoihin johtanutta suositusta seuraa ”hyvät” palkkiot. Kun kysyin, että mitähän nämä hyvät palkkiot mahtavat olla, niin tekstiilejähän ne olivat. Saan siis jonkun mainoslippalakin jos suosituksellani hankin heille uuden asiakkaan ja jopa kymmenien tuhansien eurojen arvoisen kaupan?!? Tässä asiassa monella yrityksellä olisi tuumaamisen paikka. Onko Jarilla hyvää esimerkkiä paremmasta suositteluun kannustamisesta?

  9. Tulee välillä itselle mieleen, että mitenköhän tässä maailmassa pärjään näin pienenä yrittäjänä. Näitä juttuja kun lukee, niin tulee olo, että mitenköhän nuo muut oikeen aikoo pärjätä?

  10. Ostaminen on välillä tuskaisaa. Painin itse tällä hetkellä uuden toimitilan vuokrausprojektin kanssa. Kauppalehden surkeassa, mutta valikoimaltaan laajassa palvelussa ei esimerkiksi kohteista löydy pääsääntöisesti hintaa. Harvasta on kunnon kuvia ja pohjapiirrustukset puuttuvat pääsääntöisesti. Videoihin en ole vielä tömännyt lainkaan. Hakukriteereiksi Kauppalehden mielestä riittävät alue ja koko. Hakuni: Helsinki 100-200m2 tuottaa 3759 tulosta! Raskaita päiviä tiedossa.

    Tietääkö joku myyjän, jolta saisin priimaa tavaraa kohtuullisella vaivalla?

    Jarille:
    Volkkarilla törmäsin hyvään myjään. Seinä oli täynnä kuukauden myyjä palkintoja, joka tarkoittaa että kyseessä on todella harvinainen tapaus. Kaupat tuli. Raine Kellokangas +358 50 3905308. Sano terveisiä jos olet yhteydessä.

  11. Käy Jari seuraavan kerran Seinäjoella autokaupoilla. Etelä-Pohjanmaalla vielä työnteko kiinnostaa ja ammattiylpeyttä (toki muutakin ylpeyttä) piisaa.

    Siellä ei ole varaa ylenkatsoa asiakasta, vaikka tämä lampsisi sisään multaisissa saappaissa.

    Paikkakunnalla kiertää tarina miehestä, joka kierteli polkupyörällä autoliikkeitä ostaakseen auton. Selässä oli reppu, jossa oli käteistä rahaa auton ostoon. Eräässä liikkeessä epäiltiin asiakkaan maksukykyä, kun tämä saapui ilman autoa – polkupyörällä. Asiakas pyöräili viereiseen liikkeeseen ja osti auton käteisellä.

    Olen ostanut viimeiset 5 autoa Seinäjoelta, eri liikkeistä, ja kaikkiin tyytyväisenä.

    Lisättäköön, että en ole Seinäjoelta kotoisin. En ole automyyjä, enkä edes tunne henkilökohtaisesti yhtään automyyjää Seinäjoelta.

  12. Itkettää lukea näitä surkeita asiakaspalvelutapauksia! Tai oikeastaan raivostuttaa! Jari, vie autorahat muualle! Ja ennen sitä soita surkean myyjän esimiehelle ja sano, että teiltä jäi nyt x euroa saamatta.

    Itse alan aina miettiä, kuinka näitä tapauksia (ja muita ongelmia) pitäisi korjata ja hoitaa. Mieleeni muistuu opiskeluajoilta suomalainen, tosin USA:ssa kauan asunut vieraileva markkinoinnin professori, jonka mukaan henkilöstö on tärkein kilpailukeino. Kaikkea muuta voi henkilöstölle opettaa, mutta asennetta ei. Mitä vanhemmaksi tulen ja mitä enemmän on työelämää takana, niin pakko myöntää, että heppu oli aivan oikeassa. Ihminen, joka ei tajua, että töissä on tarkoitus p-a-l-v-e-l-la asiakkaita, aiheuttaa vain hallaa sille tärkeimmäille yrityksen asialle = positiiviselle kassavirralle.

    Paikallisen HongKongin miesmyyjät ovat niin ystävällisiä ja avuliaita, että alussa häkellyin täysin ja luulin heidän flirttailevan (mitä eivät oikeasti tehneet).

    Ruokakaupoissa minua ärsyttää jos kysyn, missä teillä on se ja se tuote, niin vastaus on hyllyllä ”xy, tuolla vasemmalla sadan metrin päässä, joo, siellä sen pitäisi olla.” Eikö löytyisi sitä pientä aikaa näyttää minulle kädestä pitäen, missä se tuote xy on?

    1. Täälläpäin HongKongista saa kyllä kaikkea muuta kuin hyvää asiakaspalvelua. Kerran kävin kyseisessä puljussa katselemassa löytyisikö sieltä silityslautaa, koska en kyseistä kapistusta ole vielä hankkinut talouteeni. Kävelin liikkeessä reilut 10 min ympäriinsä ja yritin löytää tuotetta omin avuin kuitenkaan siinä onnistumatta, joten päätin pysäyttää ensimmäisen vastaan tulevan myyjän ja kysyä häneltä.

      Lopulta törmäsin eräässä hyllynvälissä kahteen naispuoliseen noin 40-50 vuotiaaseen myyjään, jotka juttelivat keskenään jotain (ei selvästikkään liittynyt mitenkään töihin). Keskeytin heidän keskustelu tuokionsa kysymällä aivan asiallisesti löytyisikö heiltä silityslautoja -> kävimme seuraavan dialogin:

      Minä: Hei anteeksi, mut löytyskö teiltä silityslautoja?
      Myyjä (äreällä äänensävyllä): Ei meil kyl nyt oo
      (huomio kiinnittyi heti pois minusta ja se sama paskanjauhaminen jatkui)
      Minä: Onkos teille tulossa niitä ja jos on niin millon?
      Myyjä (samaan äänensävyyn): On niitä tulossa, mut en tiiä millon.
      (jälleen se sama paskanjauhaminen jatku ja huomio kiinnittyi pois)
      Minä: No minkäs hintaisia ne sitten suunnilleen on?
      Myyjä: En tiiä minkä hintasia tulee. Jos ne on Viledaa niin varmaan jotain 30 euroo.
      Minä: Selvä homma.

      Tuli suoraan sanottuna sellanen olo ettei ne edes halunnu myydä mitään. En tiedä vaikuttiko ikä miten paljon myyjän käyttäytymiseen kun olen parikymppinen mieshenkilö, mutta rupesi suoranaisesti ottamaan päähän tuo kohtelu.

      Kaiken huippu oli kun jäin vielä katselemaan erilaisia sisustuselementtejä ja mahdollisesti jonkinlaista kaihdinta tai verhosysteemiä parvekkeen oveen. Parin hyllyvälin päähän kyseisistä myyjistä. Tutkin sitten sellaisia kookospalmuja ja lueskelin niitä ohjeita, että istuta heti suurempaan ruukkuun ja tee ojitus. Mutsi sattui sitten soittamaan samaan aikaan ihan sattumalta. Mainitsin, että oon Honkkarissa käymässä ja kattelen sellasia, mutta mitäköhän se ojitus mahtaa tarkottaa. Mutsikaan ei sitte ollu ihan varma vaikka jotain kasveja sillä kotona kasvaa, mutta ehdotti että kysy myyjältä. Sanoin sitten vaan että nepä on sellasia änkyröitä mitkä ei oikein tunnu haluavan myydä mitään kun kysyin jo niitä silityslautoja. Sitten mallasin vähä siihen puhelimeen sitä ”En tiiä minkä hintasia tulee…” jne. Puhelun päätyttyä sitten tulin siihen tulokseen että se palmu olisi ollut liian haastava mun kasvatettavaksi joten jätin sen sinne kauppaan ja lähdin kävelemään kohti ulko-ovea (matkalla oli se hyllyväli missä ne naiset oleili edelleen). Siinä ohi kävellessä sitten honkkarin tädit katteli vähän pitkillä :D:D:D

      Saattoi mennä offtopicin puolelle, mutta oikeasti varmaan Speden rautakaupastakin saisi parempaa asiakaspalvelua…

  13. Juuri samanlainen homma sattui tuossa toissapäivänä, kun sikainfluenssan kourissa tilasimme ruokaa paikallisesta luotto-känkky-mestastamme. Tilasimme ruuat pizza-online.fi-palvelun kautta, ja maksoimme etukäteen verkkomaksulla.

    Kun ruokaa ei ollut tullut yli tuntiin, parempi puolisko yritti soitella känkkylään että missä vika. Paikanpitäjä pisti puhelun poikki. Itse soitin seuraavan puhelun, ja yritin tiedustella että missä vika kun ei mättö oo perillä. Ennen niin sujuvasti puhunut kaveri (samasta paikasta tilattu about 10 kertaa) sönkötti ties mitä, oli kuulevinaan kaiken sanomani väärin ja niin edelleen. Onnistuin viimein tiristämään lupauksen että safka on puolen tunnin sisään ovella, eli ei kuitenkaan tarvinnut hermoja menettää.

    Tästä en oppinut muuta kuin sen, että ei kannata maksaa tilausruokaa etukäteen. Jos en olisi maksanut, oisin voinut käydä hakemassa mätöt kilpailevalta lähipizzzerialta ja vain ilmoittaa toiselle pizzerialle että perun tilauksen.

  14. Onko ongelma siinä, että Suomessa on liian hyvä pohjapalkka myyjillä?

    Jos peruspalkallakin pärjää, ei maksa vaivaa nähdä vaivaa.

    Voisin taas listata tähän lukuisia päinvastaisia tapauksia kuluneelta viikolta, kun olen pyörinyt laskusuhdanteisessa Floridassa. Nämä ihmiset haluavat myydä ja se onnistuu maailman yksinkertaisimmilla toimilla ja kommenteilla.

    1. Sami, tuo oli hyvä näkökulma!

      Monia asioita pystyisi selittämään suomalaisilla palkitsemiskäytännöillä. Vaikka tulospalkkausta käytetäänkin nykyisin liiankin monessa yrityksessä, peruspalkkaus on (usein työehtosopimusten vuoksi) hyvin korkeat ja vastaavasti provisiot/tulospalkkiot pieniä.

      1. Minusta ongelma ei ole tulospalkkauksen puutteessa (vaikka jotkin bonukset varmaankin auttaisivat motivoimaan) vaan siinä, ettei työntekoa ilmeisesti lainkaan valvota ja epäpäteviä potkita pellolle. Niinhän se tietysti menee, kun kustannuksia minimoidaan..

  15. Onneksi ainakin yksi autofirma on ymmärtänyt kuinka tärkeää on osto- ja asiakaskokemus autokaupassa.

    Tesla Motors myy autojaan pelkästään omien Apple Storemaisten showroomiensa kautta. Ainakin Palo Alton liikkeessä on väljää, näytillä on kuvia ja malleja auton historiasta ja tekniikasta, tarjolla on pöytiä ja tuoleja, vapaasti käytettäviä tietokoneita ja wlan, ja asiakkaalle tarjotaan juotavia. Liike muistuttaa ulkoasultaan enemmän taidemuseota kuin autokauppaa.

    En itse käyny Teslan osto- tai asiakaskokemusta läpi mutta uskon että se on yhtä laadukas kuin itse liike.

    Sinänsä ihmetyttää miksei mikään muu automerkki ole kiinnittänyt erityistä huomiota siihen miten autoja myydään. Kuitenkin se autoliike on ainoa kontakti mikä asiakkaalla on automerkkiin.

    (Myönnettäköön että Tesla myy 90 000+ euron urheiluautoja, mutta kun sedan tulee ulos niin en usko että asia tulee muuttumaan. Tai sain myös kuulla suoraan Teslalta että asiakaskokemus on heille erityisen tärkeää.)

  16. Tampereen Autotalo Laakkonen / Audi-center (Kevät 2008):

    Ajoin vuoden 1994 Nissan Sunnylly pihaan ja ilmoitin olevani kiinnostunut uuden auton ostosta. Myyjä sanoi Audi A5:sen olevan kovin varattu koe-ajoihin ja ilmoitti heti perään nihkeästi että autolla on muutenkin 7kk jononuslista.

    Muutamia kuukausia myöhemmin palasin myymälään ja kysyin autoa koe-ajoon. (Auto seisoin pihalla). Myyjä ilmoitti onhan se tuossa mutta pitäähän hänenkin päästä jollain lentokentälle. Yritin selittää että onhan tuossa rivissä useita A3 ja A4:sen esittelyautoja, mutta myyjä ei ottanut ehdotustani huomioon vaan ilmoitti että olisit sopinut koeajon aikaisemmin.

    Onneksi Bemarin liike osasi palvelella…

  17. Marinka,

    Taidankin listata niitä pieniä juttuja blogiin reissun jälkeen. Nimeän kirjoituksen vaikka nimellä Ystävällisyys ei maksa mitään.

  18. Tiedän hyvin, mitä tarkoitat. Kokemus tältä päivältä eräästä Etelä-Savon paikkakunnalta (ei Mikkeli) taksin tilaamisesta. Soitin ja tilasin. Asiakaspalvelija sanoi ”Pistetaään tulemaan”. Odotan vartin, soitan uudestaan ja kysyn auton tulemisesta. MInulle pahoitellaan, että on ajossa ja mitään aika-arvioita ei voi antaa. Odotan vartin. Soitan uudestaan jo vihaimpana ja vastapuoli taas papattaa kuin papukaija, että ”aika-arvioita ei voi antaa”. Ja pahoittelee. Kysyn, onko fiksumpaa kävellä rautatieasemalla vai odottaa taksia. Ei kommentoi mitään. Lopulta perun tilauksen ja kävelen. Kun olen matkustanut junalla noin tunnin, saan vihaisen puhelun, miksen ole odottamassa taksia.

    1. Uberille tai muille vastaaville palveluille on helppo naureskella. Kotimaisilla taksifirmoilla on ollut vuosia aikaa reagoida. Mutta käytännössä digitalisointi on usein aivan retuperällä edelleen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Aiheeseen liittyvät muut kirjoitukset

Kuinka kalastat ruutanoita
Tommi Elomaa

Kuinka kalastat ruutanoita?

Miten myyt asiakkaille, jotka säästävät pysyäkseen hengissä? Millaisella syötillä ruutana käy koukkuun kiinni?

Miten opetat itsellesi hyviä asiakkaita
Tommi Elomaa

Miten opetat itsellesi hyviä asiakkaita?

Opeta asiakkaasi kuuden vaiheen kautta kuuliaisiksi ja tottelevaisiksi. Se tekee heidän elämästään helpompaa ja samalla myös parannat omaa katettasi.

Reputatko kananmunatestin
Tommi Elomaa

Reputatko kananmunatestin?

Elätkö siinä harhassa, että teidän palvelunne on uniikki myös asiakkaidenne mielessä? Kananmunatesti paljastaa höttöpuheen armotta.

Palvelun tuotteistaminen

Pakerratko insinöörien esimiehenä?

Tämä 120-sivuinen e-kirja neuvoo vaihe vaiheelta, miten puserrat asiantuntijoittesi osaamisesta enemmän kate-euroja tuotteistamisen keinoin.

Teoksen vinkit perustuvat Suomen kokeneimman tuotteistajan käytännön kokemuksiin sadoista insinööritalojen tuotteistusprojekteista 17 vuoden aikana.

Tuotepäällikön pelastuspakkaus

Pärähtävätkö päiväsi tulipalojen sammutteluun? Näperteletkö oikeastaan yksityiskohtien parissa? 

Tämä 73-sivuinen opas kertoo, miten pääset kiireestä eroon lopullisesti. 

 

Tilaa uutiskirjeemme!

Saat vinkit tuotteistukseen sekä uusimmat blogikirjoitukset ja asiakastarinamme. Lähetämme korkeintaan kaksi sähköpostia kuukaudessa.