Pölli tästä -blogi on ideavarkaan apaja

Mitä mieltä olet Gurumarkkinointi-kirjan näyteluvusta?

Share on twitter
Share on linkedin
Share on facebook
Share on whatsapp
Jari Parantainen
Jari Parantainen
Autan insinöörejä tuotteistamaan osaamisensa helposti ostettaviksi palvelupaketeiksi. Olen Suomen kokenein tuotteistaja. Palkittu Pölli tästä -blogi & bisneskirjoja. ✆ 050 5229 529

Gurumarkkinointi-kirja valmistuu. Mitä mieltä olet sen ensimmäisestä luvusta?

Gurumarkkinointi-kirjan kimpussa painii nyt jo kymmeniä ihmisiä. Esilukijoita on pitkä liuta. He kaikki ovat saaneet käsikirjoituksen raakaversion luettavakseen.

Nopeimmat ovat jo lähettäneet kommenttinsa. Tässä niistä yksi:

”Apunen ja Parantainen riisuvat markkinoinnista kaiken turhan, jolloin jäljelle jää vain tuloksentekoväline. Suosittelen lämpimästi kaikille muillekin insinööreille ja niille, joita markkinoinnin tuloksellisuus kiinnostaa.”

– DI, sarjayrittäjä Marko Parkkinen, Ape Payment Oy

Kindle-versiota työstävä ryhmä kokoontuu huomenna. Tarkoitus on siis vääntää kirja myös Amazonin kautta myytäväksi sähköiseksi painokseksi niin pian kuin suinkin.

Kustannustoimittajamme Liisa Poikolainen stilisoi tekstiämme ja seuloo virheitä pää punaisena.

Lisäksi saimme myös kirjan ensimmäisen luvun mallikappaleen taittajaltamme Jukka Lauhalahdelta. Pohdimmekin tänään taittoon liittyvää pientä, mutta tärkeää yksityiskohtaa.

Kun opuksemme on kuitenkin tietokirja, olemme käyttäneet satoja lähteitä. Yleinen tapa näyttää olevan, että lähdeviitteet kasataan kirjan loppuun niin, etteivät ne pyöri häiritsemässä lukijaa itse tekstin seassa.

Itse vain en koskaan ole pitänyt moisesta käytännöstä. Jotenkin lähteet hautautuvat sinne jonnekin perähikiälle niin, ettei niitä juuri kukaan jaksa edes vilkaista – saati että lähtisi lukemaan alkuperäisiä tutkimuksia tarkemmin.

Niinpä mietimme, pitäisikö lähteet kuitenkin jättää kirjan sivuille tekstin sekaan. Sieltä niitä olisi helppo käyttää ja etsiä vaikka Googlella lisätietoja.

Lataa tästä Gurumarkkinointi-mallitaitto ja kerro, mitä mieltä itse olet. Näyte sisältää kirjan esipuheen ja ensimmäisen luvun, joka käsittelee haloilmiötä.

Tässä testiversiossa lähdeviitteet näkyvät vaaleanharmaina hakasuluissa tekstin seassa. Toimiiko se mielestäsi?

Entä muuten, pistääkö taittomallista silmään jotain aivan typerää, jota emme vain enää itse omalle työllemme sokeutuneina huomaa?

Palvelun tuotteistaminen opas, Jari Parantainen
Palvelun tuotteistaminen -käsikirja
Tämä e-kirja neuvoo, miten tuotteistat insinöörisi osaamisen helposti ostettavaksi sisäänheittopaketiksi.
Maksuton

19 kommenttia

  1. Esimerkiksi Scott Strattenin UnMarketing -kirjassa viittaukset ja myös kirjoittajan kommentit on kerätty kätevästi kunkin sivun alareunaan. Tekstissä viitteet on numeroitu. Se tuntui kätevältä.

    Joka tapauksessa viite olisi hyvä olla heti käsillä, varsinkin Kindle-versiossa, jotta viitettä pääsee heti klikkaamaan.

    Tekstin sekaan en niitä ehkä ahtaisi…

    1. Sami, kiitos kommentistasi!

      Pitääpä pohtia myös tuota vaihtoehtoa. Se voisi olla hyvä kompromissi. Ei tarvitsisi kahlata viitteitä erikseen jostain hevonkuusesta, mutta (joskus aika pitkät) lähdeviittaukset eivät toisaalta pyörisi tekstin seassa.

      Kindle-versiota koskeva huomiosi täytyy ilman muuta noteerata, kiitos siitä!

    2. Tervehdys!

      Pikavilkaisulla ja vain viittauksiin keskittyen – hyvä pointti Samilta, olen samaa mieltä. Laitapa lähdeviitteet alaviitteetteiksi niin ne ovat kätevän lähellä mutta eivät häiritse varsinaisen tekstin lukemista. Ja perinteitä kunnioittaen voit sitten (toivottavasti automaattisesti) tuottaa koko lähdeluettelon teoksen loppuun, jopa niin että lähteet viittaavat takaisin sivuille, joilla niitä on käytetty.

      Sähköisistä versioista (Kindle, eBook): laita ilman muuta suorat linkit kaikkiin sähköisiin lähteisiin. Nopea pääsy lähteisiin on tärkeää erityisesti mikäli ajatus on että kirjaa käytetään myös referenssimateriaalina. Bonuksena voit linkittää myös perinteisiin kirjoihin vaikkapa Amazonin kautta – lukijasi voi ostaa opuksen kätevästi ja saatat itse tienata pari lisätaalaa affiliate-ohjelman kautta 🙂

      Tsemejä kirjaprojektin kanssa!

      1. Kiitos Jussi, mainioita ajatuksia!

        Tottahan se on, että lähteet olisi sivuille siroteltujen lisäksi hyvä koota kirjan loppuun vielä toisen kerran. Täytyy nyt vain tasapainotella sivumäärän kanssa.

        Sikäli kuin olen oikein ymmärtänyt, jossain 320-330 sivun tienoilla kulkee painokoneen kannalta jokin rajapyykki, jonka jälkeen painoksen kustannus pomppaa. Tietysti (koko kirjan) tekstiä voidaan kutistaa, mutta rajansa silläkin.

        Tästä selittelystä muuten huomaa heti, miten kömpelö kapine paperille painettu kirja on.

  2. Miten olisi sivuviitteet; eli marginaaliin – se olisi edelleen samalla kohdalla kuin varsinainen teksti, mutta silti poissa estämästä sujuvaa lukemista.

    1. Kannatan Mattia: viitteet voisi laittaa marginaaliin, ja ne voisivat olla jopa pienemmällä fontilla, jolloin marginaali ei tukkeutuisi lähteistä.

      Jari, pilkkuiivari minussa kiinnitti huomiota siihen, että yksi lähde sivulla 18 oli yhä jäänyt tekstin sekaan. Se on kyllä häiritsevä paikka viitteille, niin kuin itsekin sanoit.
      Itse olen käyttänyt välimuotoa. Kaikki lähteet ovat kirjan lopussa, mutta kirjan tekstissä viittaan lähteisiin ilman numerotietoa: ”Liisa Keltikangas-Järvinen muistuttaa, että temperamentit ovat…” Tämä on tietenkin kompromissi, jolla on hyvät ja huonot puolensa.

      1. Katleena,

        Oletin automaattisesti, että kyseinen viite oli tarkoituksella jätetty tekstin sekaan, joko vertailuksi tai sitten kirjailijat huomioiden miinaksi.

        Eelis,

        Ferrisillä näyttää olevan meneillään aika hyvä e-book -draivi. 4 Hour Body saa ihmiset selvästi aktivoitumaan. Tosin kirjan ajatuksia on helppo olla puolesta ja vastaan. Ehkä se on juuri siksi onnistunut tekele.

  3. Minä kannatan huomaamattomia lähdeviitteitä, yläindeksejä tms: ne häiritsevät mahdollisimman vähän sujuvaa lukemista. Entäpä, jos lähteet olisi listattu luvun lopussa? Kirjan loppuun laittaisin parhaiden lähteiden listan.

    Haluaisin myös blogiin (affiliate-)linkit Amazonin Kindle-versioihin käyttämistänne kirjoista. Tuskin niillä provikoilla rikastuisitte, mutta olisi ihan kiva ”lahjoittaa” pieni summa hyvästä kirjavinkistä.

  4. Itse suosisin joko sivun alareunassa tai vaihtoehtoisesti marginaalissa olevia viitteitä paperiversiossa. Mutta tuosta ei sen enempää.

    Yksi asia minua haittaa tuossa taitossa eli se, että tavutettu sana jakaantuu kahdelle eri sivulle. Mutta tuo sellainen pikkujuttu vain 🙂

  5. Kannatan Sami Hurmeen ehdotusta, numerot hakasulkeisiin lähdeviittauksen kohdalle ja lähteet sivun alareunaan.

    Yksi asiavirhe löytyi pikalukemisella, joskaan se ei vaikuta asiasisältöön. The Wild Ones -leffan moottoripyöräjengi oli nimeltään The Beetles, ei The Beatles. Tosin legendan mukaan tuollakin oli vaikutusta nuoreen John Lennoniin.

  6. Oli yllättävän mukavaa lukea tekstiä, jossa lähdeviitteet olivat tekstin seassa, vaikka vastustin ajatusta ennakkoon. Hakasulkeilla erotettuina, harmaalla värillä ja joitain pistekokoja pienemmällä fonttikoolla sujahtivat yllättävän mukavasti tekstin sekaan. Paras paikka on ehkä kuitenkin jokaisen sivun alareunassa, jossa ovat lähellä mutta eivät häiritse.

  7. Ulkoiset linkit kannattaa osoittaa ensin omalle palvelimelle ja jakaa siitä sitten eteenpäin. Tämä siksi että jos lähteenä oleva sivu häviää nettitaivaaseen, voi linkin laittaa osoittamaan uuteen lähteeseen. Tim Ferris on tehnyt näin 4-hour body -kirjansa Kindle-versiossa.

  8. Hienoa saada lukijoiden kommentteja jo kirjan toimitusvaiheessa. Olen Jarin tuossa aiemmin mainitsema kustannustoimittaja, ja etuoikeuteni on lukea ensimmäisten joukossa koko tuleva kirja. Jarin ja Antin käsikirjoitus on erinomainen: täyttä asiaa, fiksusti ja hauskasti kirjoitettu, hyvää, värikästä ja huolellista kieltä. Kustannustoimittajalle jää lähinnä oikoluku – jos kaikki käsikirjoitukset olisivat tällaisia, ammattikuntaani tuskin tarvittaisiin.
    Kommenttina kommentteihin se, että tämä vedos on vielä tarkistamanton raakavedos. Siksi siellä on esim. Katleena Kortesuon mainitsema väärää tekstityyppiä oleva lähdeviite.
    Yleensä itse kannatan bisneskirjoissa sitä, että lähteet mainitaan tarvittaessa hyvin lyhyesti tekstissä ja lähdeluettelo kertoo loput. Tässä kuitenkin on niin paljon lähteitä – varsinkin tutkimuksia – jotka ovat oikeasti kiinnostavia, että tässä tuntuisi poikkeava menettely sopivan. Lähdeviitteet ovat pitkiä, joten sivumarginaali ei tunnu hyvältä ajatukselta. Alaviitteet ovat juridisissa kirjoissa yleisiä ja mielestäni yleensä aika tylsiä taiton kannalta; sekoittavat sivujen ilmeen. Siinä mielessä viitteet lopussa ovat parempia.
    Jatketaan keskustelua, minä jatkan lukemista 🙂

  9. Viittaukset tekstin seassa harmaalla oikeaan laitaan tasattuna ja pari pykälää pienemmällä fontilla heti kappaleen jälkeen seuraavalla rivillä toimivat hienosti. Tämä toimii kun viittaus koskee koko kappaletta. Pelkästään edellistä lausetta koskevan viittauksen voisi myös laittaa rohkeasti koko kappaleen perään yhteneväisyyden vuoksi. Pientä sekavuutta keskeneräisyydestä johtuen ainakin sivuilla 18, 19, 26, 32, 35 ja 36.

    Sivulla 30 oikolukijalle korjattavaksi: Ohion osavaltion yliopiston rahoituksen professori David Hirshleifer ja Michiganin yliopiston rahoituksen professori Tyler Shumway ovat tehneet tutkimuksen, joka on tyrmää mark-
    kinateoriaan uskovat.

    Sivulle 33 jatkoa: HS 13.1.2011 – Trafi: Autokatsastusten taso surkea. Olisiko huoli sittenkin ollut aiheellinen?

  10. Hienoa työtä herrat!

    Olen kovasti pitänyt aiemmista tuotoksistanne ja tulen näköjään pitämään tästäkin. Edelliset kommentoijat ovat todella hyvin kuvanneet myös minun tuntojani, joten tämän suurempaa kommentointia ei tässä liene tarpeen harrastaa.

    Minulle on jo peruskoulussa opetettu, että lähdeviitteet ovat tekstin seassa – ehkä jo siitä syystä pidän tästä tyylistä.

  11. Helvetin hyvä, ite tykkään todella paljon esimerkeistä, tekee tekstistä paljon mukavempaa luettavaa. Mutta ainaku lainaa tekstiä niin vois varmaankin vähän paremmin tuoda sitä esiin, vaikkapa kursivoituna.

  12. Pikaisella lukemisella tämä on taattua laatua.

    Mitä viitteisiin tulee, niin sivulla 18 oleva pitkä lähdeviittaus ”[Lähde: Attrill, Martin J., Gresty, …” ei mielestäni ole hyvä tapa. Sekoittaa lukemisen. Lyhyemmät lähdeviittaukset sen sijaan sopivat mielestäni kappaleen loppuun mainiosti. Niinkuin samalla sivulla oleva ”[Lähde: HS 15.9.2010]”

  13. Luin näytekappaleen ja pidin sisällöstä. Hieman tai oikeastaan aika pirun paljon jäi kuitenkin ihmetyttämään se kuinka teksti ja itse kirjan ulkoasu ovat totaalisessa ristiriidassa, viittaan erityisesti tuohon esipuheeseen. Kädet tekee jotain muuta mitä suu puhuu…

    Mallitaitossa kuvat, grafiikat, mallinnukset loistivat poissaolollaan. Vaikka kyseessä on bisneskirja ja tietokirja, niin ei kai olisi mitenkään haitallista, jos se näyttäisi edes hiukan kiinnostavalta silloinkin kun ei tutustu itse tekstisisältöön.

    Näytekappaleen toista lausetta lainatakseni:
    ”Applella ka?ytto?liittyma?sta? pa?a?ttiva?t suunnittelijat, Nokialla insino?o?rit.”

    Voisiko insinööri kaivata suunnittelijan apua myös tässä asiassa?:)

    Mielenkiinnolla kirjan julkaisua odotellen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Aiheeseen liittyvät muut kirjoitukset

Pölli tästä -blogi on ideavarkaan apaja
Jari Parantainen

Selkopuhe voitti asiantuntijan jorinan

Rooger Doodley pohti Neuromarketing-blogissaan jo kauan sitten, miksi Donald Trumpin viesti tuntuu uppoavan äänestäjiin. Uusimmassa tekstissään (Trump Surprise: Four Neuromarketing Takeaways from the 2016 Election) hän käy läpi muutamia

Pölli tästä -blogi on ideavarkaan apaja
Jari Parantainen

Koulutuspalaute: Pyyhepino jäi ihmetyttämään

Kävin toissailtana vetämässä kolmituntisen sissimarkkinointikoulutuksen Tuusulan Onnelassa. Käsiäänestyksen perusteella selvä enemmistö yleisöstä oli yrittäjiä. Tilaisuuden järjestäjä Keuke tietää luultavasti tarkan pääluvun. Mutta veikkaisin, että se osui johonkin 150–200

Pölli tästä -blogi on ideavarkaan apaja
Jari Parantainen

Karisma kumpuaa vikkelyydestä

Harvard Business Review (3/2016) kirjoitti Queenslandin yliopiston professori William von Hippelin tutkimuksesta (juu ei, nimi ei ole aprillipilaa). Tulokset kertoivat, että mitä vikkelämmin koehenkilön pää toimii,

Palvelun tuotteistaminen opas, Jari Parantainen

Palvelun tuotteistaminen

Pakerratko insinöörien esimiehenä?

Tämä yli 100-sivuinen e-kirja neuvoo vaihe vaiheelta, miten puserrat asiantuntijoittesi osaamisesta enemmän kate-euroja tuotteistamisen keinoin.

Teoksen vinkit perustuvat Suomen kokeneimman tuotteistajan käytännön kokemuksiin sadoista insinööritalojen tuotteistusprojekteista 17 vuoden aikana.