Pölli tästä -blogi on ideavarkaan apaja

Haittavero tuliaseille

Share on twitter
Share on linkedin
Share on facebook
Share on whatsapp
Jari Parantainen
Jari Parantainen
Olen Suomen kokenein tuotteistaja. Koulutan & konsultoin. Aiheina tuotteistaminen ja hinnoittelu. Palkittu Pölli tästä -blogi & bisneskirjoja. [email protected] ✆ 050 5229 529
New call-to-action

Hinnoittelussa on sellainen hieno puolensa, että sen avulla jokainen myyjä voi ohjata asiakkaidensa käytöstä hyvin tehokkaasti.

Aikanaan tukkubisneksissä nostimme persaukisten pienasiakkaiden toimitusmaksuja reippaasti. Ja katso, kohta kannattamattomien ostajien määrä romahti – juuri niin kuin oli tarkoituskin.

Valtiokin onnistuu aina joskus virittämään verojaan niin, että ne ohjaavat ihmisten toimia fiksuun suuntaan. Hyvinkään murheellisten tapahtumien vuoksi aika olisi nyt kypsä uudelle haittaverolle.

Mitä vähemmän maassamme on kiväärejä, haulikoita tai käsiaseita, sitä vähemmän kaistapäät tappavat niillä ihmisiä.

Jatkeisiinsa rakastuneita on kuitenkin niin paljon, ettei tuliaseiden kieltäminen taida olla realistinen vaihtoehto. Sellaista vaativa poliitikko ampuisi itseään lompakkoon.

Pehmeämpi keino olisikin määrätä tuliasevero. Kenenkään ei olisi pakko luopua arsenaalistaan. Mutta mitä kalliimmaksi omistaminen kävisi, sitä vähemmän harrastetappajat ja kilpa-ampujat säilöisivät torrakoita nurkissaan.

Valtio voisi periä tuliaseveroa 300 euroa vuodessa jokaisesta poliisin rekisteristä löytyvästä luvallisesta aseesta. Jos joku ei halua maksaa vuosittaista osuuttaan, hän voi palauttaa rautansa poliisin haltuun ja edelleen romutettavaksi.

Pelkästään helsinkiläisten omistamat 80 000 asetta tuottaisivat 24 miljoonan euron bruttotulot joka vuosi.

Mutta eikö moinen rahastaminen olisi köyhien ajanvietetappajien kannalta epäreilu?

Totta kai se olisi, mutta ei yhtään sen enempää kuin tuleva tv-maksu. Sitä paitsi haluaisin kuulla perustelut, miksi tuliase olisi välttämätön varuste kenellekään muulle kuin viranomaiselle tai sotilaalle.

Upeinta tuliaseverossa olisi se, että sen perimiseen tarvittava tietokanta – eli aseluparekisteri – on jo olemassa. Sitä paitsi veron tuotto olisi niin suuri, että verottamisen kustannus olisi siihen verrattuna kuin hauli meressä.

Suomalaiset omistavat tuliaseita neljänneksi eniten maailmassa. Edellemme menevät vain Jemen, Sveitsi ja USA.

Lataa Palvelun tuotteistaminen -käsikirja
New call-to-action

9 kommenttia

  1. Sveitsissä asuvana on pakko kommentoida, että Sveitsi lienee noissa tilastoissa kärjessä kummallisen armeijasysteeminsä vuoksi. Täällä kun rynkyn on löydyttävä jokaisen asevelvollisen kellarikomerosta. Suurimmalle osalle asevelvollisuus kestää 18-vuotiaasta 34-vuotiaaksi. Viisi vuotta sitten piti säilöä samaan pahvilaatikkoon 100 patruunaakin, mutta sittemmin niitä ei ole saanut enää kotona pitää. Lukollista kaappia ei siis vaadita, joten vapaasti saa nukkua rynkky tyynyn alla.

    On aivan tavallista, että perjantai-illan junassa tulee viisi kaveria rynkyt olalla vastaan. Silti täällä on erittäin vähän, jos lainkaan, Suomen kaltaisia koulu-, baari-, yms-ampumisia.

    Pelkäänpä pahoin, että aseiden verottaminen, määrän rajoittaminen, pommin kestävän lukon vaatiminen asekaappiin jne. eivät ole oikeita keinoja tähän. Ne ovat hidaste, eivät este.

    Syy on jossain syvemmällä, mutta koska minä olen vain vaivainen ekonomi, en osaa lähteä syitä, saatikka hoitokeinoja, perkaamaan.

    1. Petri, kiitos kommentistasi! Suomea tosiaan pidettiin kolmanneksi aseistuneimpana maana, kunnes joku äkkäsi nuo sveitsiläisten asevelvollisuusaseet. Mutta eivät ne tietenkään ole ihan sama asia.

      Nopeusrajoituskin on vain hidaste, ei este. Silti kukaan ei enää ehdota, että palaisimme vapaisiin nopeuksiin.

      Mikään realistinen ratkaisu tai idea ei ole koskaan täydellinen. Se ei silti ole syy todeta, ettei sitten tehdä mitään.

      Hidasteista: asekaappeihin pitäisi määrätä pakollinen aikaviivelukko. Esimerkiksi parin tunnin pakollinen jäähdyttely saisi aina joskus jonkun kuumana käyvän rauhoittumaan ennen kuin hän ehtisi ammuskella ihmisiä.

      Olisiko viivelukko kallis ratkaisu? Varmasti olisi. Mutta mitä sitten? Aseiden omistamisesta nimenomaan kannattaisi tehdä hyvin kallista.

  2. Ilmeisesti sitten tupakkiaskiinkin pitäisi saada aikaviivelukko? Ja kossupulloon? Ja kondomipakettiin? Näitä aivopieruideoita riittää, vaikka syy on jossain muualla

    1. Aika harva laki tai rajoitus tähtää siihen, että rötöstelyn alkuperäinen syy korjautuisi. Esimerkiksi nopeusrajoitus tuskin vaikuttaa kaaharin motiiveihin pätkän vertaa.

      Silti yhteiskunnan etu on rakentaa esteitä ja hidasteita rikollisten tielle.

      Poliitikkojen ja virkamiesten on virkansa puolesta pohdittava Hyvinkäällä ammuskelleen motiiveja. Sillä on epäilemättä terapeuttista merkitystä.

      Mutta muuten jälkiviisas itseruoskinta on enimmäkseen turhaa. Mielenvikaisten tempauksia ei tietenkään koskaan voi täysin ennustaa tai estää.

  3. Pidän tekstejäsi pääosin oivaltavina, hauskoina ja hyödyllisinä. Nyt kuitenkin vähän harmittaa varsin pieleen menneet ”faktat” ja niiden johtopäätökset. Suomessa ei ole neljänneksi eniten aseta maailmassa. Tästä osoitteesta löytyy hieman oikeamman suuntaista tilastotietoa:
    https://mikkoniskasaari.fi/node/134

    Mikään asehullu en ole, vaikka ammuntaa harrastankin. Itse asiassa minua ei haittaisi ajatus, etten välttämättä voisikaan harrastaa ammuntaa, sillä se on vain ”yksi harrastus muiden joukossa”. Harrastajana kuitenkin olen päässyt/joutunut perehtymään aseisiin liittyvään lainsäädäntöön ja yleisesti aseenomistuksen vaikutuksiin täällä ja maailmalla.

    Huomaa esimerkiksi, että Suomessa aseen hallussapitoluvan omistaja on kaksi (tai pidemmälle viedyn tulkinnan mukaan jopa kolme) kertaa lainkuuliaisempi kuin keskivertotallaaja.

    Mutta tärkeimpänä kuitenkin: luvallisilla ampuma-aseilla tapetaan häviävän pieni määrä ihmisiä Suomessa. Ampumalla tappaminen nyt vain sattuu olemaan ”mediaseksikästä”.

    Suonet anteeksi, etten kommentoi omalla nimelläni, sillä tämä aihe on liian monelle tutullenikin punainen vaate.

    1. Kiitos tilastoja* koskevasta tarkennuksestasi! En tosin tainnut niiden perusteella esittää mitään päätelmiä – vai mitä niillä tarkoitit?

      Mutta oletko siitä eri mieltä, että omistamisen hinnoittelu / haittavero ohjaisi ihmisten käytöstä suotuisaan suuntaan ja tuliaseiden määrä vähenisi?

      Entä oletko siitä eri mieltä, että mitä vähemmän tuliaseita on käytettävissä, sitä harvemmin niitä käytettäisiin ihmisten ampumiseen?

      * Jos aseluparekisterissä on runsaat 1,6 miljoonaa tuliasetta, haittaveroa kertyisi muikeat puoli miljardia euroa vuodessa. Tuliaseverolla voitaisiin siis korvata kaikkia suomalaisia (ja yrityksiä) koskeva uusi YLE-vero kokonaan. Siis jos haittavero ei (vastoin odotuksiani) vähentäisikään tuliaseiden määrää.

  4. Annat ymmärtää, että vähemmän ihmisiä kuolee, jos laillisia aseita on vähemmän (huomaa siis, että laittomat aseet eivät ainakaan vähene, jos laillisten määrä vähenee). Onhan se totta, että jos Suomessa ei olisi yhtään laillista ampuma-asetta, ei niillä pystyisi tappaa, mutta se ei tarkoita, etteikö niitä tappoja ja murhia tapahtuisi siitä huolimatta. Voit vaikka tutustua mitä Britanniassa on käynyt rikostilastoille, erityisesti ampuma-aseilla tehdyille rikoksille, kun aseille asetettiin käytännössä täyskielto.

    Suosittelisin lukemaan tuon kyseisen blogitekstin kokonaan läpi, sillä siellä otetaan kantaa myös tähän aiheeseen.

    Koska tulkitsen tekstisi tarkoituksena olevan esittää, että ampuma-aseita pitäisi Suomessa olla vähemmin, olisi järkevä tutustua vähentämisen seurauksiin (mitkä voivat olla jotain aivan muuta, kuin muutos ampumalla tappamisen useuteen).

    1. Saatan toki olla väärässä. Tähän asiaan pätee ikävä kyllä sama kuin vaikkapa kaikkeen (ideoiden, tuotteiden tai palvelujen) myyntiin ja markkinointiin:

      Spekuloimalla totuus ei selviä koskaan. Asioita täytyy testata käytännössä.

      Toisin sanoen emme voi tietää vaikutuksia ilman kokeiluja. Kannattaisiko siis testata, miten tuliaseiden saatavuus vaikuttaa?

      Käsittääkseni laittomat aseet eivät ole Suomessa erityinen ongelma. Suomalaisten saatavilla on niitä laillisestikin se reilu puolitoista miljoonaa kappaletta. Ja kuten jokainen ymmärtää, laittomien tuliaseiden määrään on vaikeampi vaikuttaa, vaikka niistä iso ongelma syntyisikin.

  5. Aika kallis testi! Miten Suomi eroaa niin radikaalisti muista, vaikkapa Euroopan maista, ettei niiden tilanteista ja kokeiluista voisi ottaa oppia? Otathan sinäkin esimerkkejä ulkomailta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Aiheeseen liittyvät muut kirjoitukset

Pelottaako hinnakorotus?
Jari Parantainen

Hinnankorotus hirvittää – 7 keinoa tunkata taksat taivaisiin

Hinnankorotus on psykologista peliä. Tarkoituksesi on nostaa hintoja niin, ettei se vaikuta kanta-asiakkaittesi näkökulmasta epäreilulta tai mielivaltaiselta. Kerron 7 erilaista strategiaa, joiden avulla hoidat asian fiksusti.

Sairaanhoitajan pieni palkka ei johdu arvostuksen puutteesta tai ilkeästä työnantajasta.
Jari Parantainen

Sairaanhoitajan palkka on hänen oma päätöksensä

Sairaanhoitajan palkka ei ole huono siksi, että hänen ammattinsa kärsisi arvostuksen puutteesta. Työnantajan tehtäviin taas ei kuulu huolehtia hoitajien sosiaaliturvasta. Sen sijaan sairaanhoitajan palkka on seurausta hänen omista päätöksistään, kuten jokaisen asiantuntijan liksa.

K-kauppiaan mahdollinen riistohinnoittelu oli houkutellut toimittajat luokseen.
Jari Parantainen

Riistohinnoittelu on mainettaan parempi asia

Ilta-Sanomien jutun aiheena oli K-kauppiaan (ehkä) harjoittama riistohinnoittelu, vaikka tuota ikävää termiä ei tekstissä mainittukaan. Mutta mitä tuo haukkumanimi oikeastaan tarkoittaa? Onko se edes paha asia?

Palvelun tuotteistaminen -opas, Jari Parantainen

Palvelun tuotteistaminen

Pakerratko insinöörien esimiehenä?

Tämä 120-sivuinen e-kirja neuvoo vaihe vaiheelta, miten puserrat asiantuntijoittesi osaamisesta enemmän kate-euroja tuotteistamisen keinoin.

Teoksen vinkit perustuvat Suomen kokeneimman tuotteistajan käytännön kokemuksiin sadoista insinööritalojen tuotteistusprojekteista 17 vuoden aikana.

New call-to-action