Helsingin Sanomat julkaisi 8. heinäkuuta näyttävän jutun, jonka otsikko oli ”Konsultin tuplarooli ihmetyttää”.
Sitra oli tilannut konsulttiyhtiö Accenturelta selvityksen siitä, mikä olisi paras vaihtoehto suomalaiseksi potilastietojärjestelmäksi. Yllättäen Accenture oli päätynyt ohjelmistoon, jota se itse myy.
Juttu oli mielestäni hupaisa siksi, että Hesarilla on aivan vastaava rooliongelma. Se on harrastanut tuotteensa järjestelmällistä piilomainontaa jo pitkään.
Lehden tiedesivulla on julkaistu keväästä saakka otteita sveitsiläisen Rolf Dobellin kirjasta Selkeän ajattelun taito.
Hassua asiassa on se, että Dobellin teoksen suomenkielinen versio on Hesarin itsensä kustantama. Juttusarjan – tai täsmällisemmin sanottuna tekstimainossarjan – otsikko onkin tilanteeseen sopivasti Harhaa vain!
Journalistin ohjeet toteavat asian mielestäni riittävän selkeästi:
” Ilmoitusten ja toimituksellisen aineiston raja on pidettävä selvänä. Piilomainonta on torjuttava.”
Mitkä mahtavat olla ne journalistiset perusteet, jotka oikeuttavat moiset tuotenäytteet? Se ei mielestäni muuta asiaa, että kunkin otteen loppuun on painettu maininta kytköksestä.
Tekstit näyttävät joka tapauksessa ilmiselvästi toimitukselliselta aineistolta.
Mikään muu kirjankustantaja ei saisi vastaavaa juttusarjaansa Helsingin Sanomien sivuille – ei ilmaiseksi, eikä maksullisena ilmoituksena.
Lehtihenkilö heristelee herkästi sormea muille, muttei näe malkaa omassa silmässään.
