Etsi kirjoituksia
Close this search box.
Pölli tästä -blogi on ideavarkaan apaja

Sijoitusneuvoja tyhmille naisille

Jari Parantainen
Jari Parantainen
Olen Suomen kokenein tuotteistaja. Koulutan & konsultoin. Aiheina tuotteistaminen ja hinnoittelu. Palkittu Pölli tästä -blogi & bisneskirjoja. [email protected] ✆ 050 5229 529

Eilinen Kauppalehti (30.8.2012) kirjoitti siitä, miten suomalaisten naisten ja miesten sijoitustoiminta poikkeaa toisistaan.

Koko sijoitusbisneshän muistuttaa uskontoja. Monet vakiintuneet käytännöt perustuvat silkkaan taikauskoon.

Jutusta pisti jälleen kerran silmään yksi yleisimmistä hokemista, joka tuskin perustuu yhtään mihinkään.

Toimittaja Antti Mustonen oli haastatellut osake- ja rahastovälittäjä Nordnetin talousvalmentajaa Kirsi Saloa.

”Kirsi Salo muistuttaa sijoittamisen perussäännöstä, jonka mukaan kannattaa ostaa yhtiöitä, joiden toiminnan voi ymmärtää.”

Tämä lienee miljardööri Warren Buffetin alun perin lanseeraama ajatus. Päättely on sitten edennyt niin, että koska Buffet on rikastunut osakkeilla, totta kai muidenkin sijoittajien kannattaisi ymmärtää kohteitaan.

Näin insinöörijärjellä on kuitenkin vaikea käsittää, miten jonkin yksittäisen sijoittajan älykkyysosamäärä tai elämänkokemus saa jonkin pörssiyhtiön menestymään paremmin tai huonommin.

Esimerkiksi Google menestyy vuodesta toiseen oikein hyvin, vaikkei yksikään siihen sijoittanut ymmärtäisi putiikin AdWords-mainosmekanismista tuon taivaallista.

Kirsi Salon mukaan naiset ovat viisaita. He ovat sijoittaneet Stockmanniin, Elisaan ja Orioniin. Ne kun ovat kuulemma tuttuja arkielämän tuotteita tarjoavia yrityksiä.

Ilmeisesti kännykät eivät sitten ole naisille tuttuja arkielämän tuotteita? Ainakin Nokian matkapuhelinbisnes ylittää bimbon blondin käsityskyvyn. Muuten firman osakekurssi tuskin matelisi jossain kellarissa.

Sitäkään en aivan hahmota, miksei Nokian tuotteet täydellisesti hallitsevien miesten käsityskyky riitä kääntämään kursseja nousuun. Luulisi fiksujen insinöörihenkisten sijoittajien kumoavan tyhmien naisten vaikutukset.

Joka tapauksessa ehdotan, että kaikki vähän yksinkertaiset sijoittajanaiset pitäisi lähettää radio- ja ohjelmistotekniikan pikakurssille. Kun he sitten alkavat ymmärtää Nokian toimintaa, kohta yhtiön osakekurssi ampaisee ainakin 50 euroon.

Kun koivujen lehdet kellastuvat, sääkeiju tietää vääntää termostaattinsa pakkasasentoon.

15 vastausta

  1. Toinen uskomushan on että kannattaa ostaa yhtiöitä joilla on hyvä maine.

    Mutta mikä on hyvä maine? Applen tuotteethan ovat tunnetusti ylihinnoiteltuja, itse yritys isomman oikeudella jyräävä pahis ja fanijoukot muistuttavat sokeaa, fanaattista henkilönpalvontakulttia.

    Applen osakekurssi on kuitenkin oikein mukavalla mallilla. Ehkä yritysten on tarkoituskin tehdä voittoa, jolloin Apple selvästi tekee jotain oikein.

    Ehkä ostan osakkeet jatkossakin tikkaa heittämällä, tehden itse omat virheeni ja joskus harvoin jotain oppienkin.

    1. Kiitos Tommi, hyvä täydennys!

      Luulen sitä paitsi, että Buffetin puheita toistelevat ”sijoittajat” ovat unohtaneet kokonaan, mihin miljardöörin puheenparsi liittyi.

      Hänhän voi käytännössä ostaa tai myydä isonkin firman. Hän voi istuttaa edustajansa sen hallitukseen. Jopa vain tieto hänen sijoituksistaan vaikuttaa pörssikursseihin.

      On siis selvää, että Buffetin ei kannata ohjata hallituksesta käsin firmaa, jonka bisneslogiikkaa hän ei (muka) ymmärrä. Mutta ei sillä on aika vähän tekemistä sen kanssa, miten suomalaisen piensijoittajan kannattaisi toimia.

      Itse olen tulkinnut Buffetin kommentin jopa niin, että hän vain piikittelee esim. it-kuplan aikoihin nähdyistä puhalluksista, joista jokainen täyspäinen / kylmäpäinen sjoittaja ymmärsi pysyä kaukana.

  2. Hyvä mainehan tarkoittaa tietysti sitä, että firmalla on äärimmäisen fanaattinen kannattajajoukko SEKÄ lähes yhtä suuri fanaattinen vastustajajoukko, joka ei ”ikipäivänä osta moisen epäeettisen kusettajafirman tuotteita”.

    Usein kuullun hokeman mukaan kaikkea ei voi mitata rahassa tai pelkkää osakekurssia tuijottamalla. Ehkä ei, mutta osakekaupassa voi – eli kaikki teot, jotka nostavat osakekurssia, ovat oikein.

    Mistä tulikin mieleeni Facebookissa kiertänyt kuva ”Onko Apple ikinä keksinyt mitään omaa”, missä on listattu erilaisia ”Applen keksimiä” innovaatioita, kuten ikoneista koostuva kotiruutu, näppäinlukon avaus liu’uttamalla, etc. jotka ovat kaikki muilta napattuja.

    Itse katselin kuvaa hetken ja mietin, onko sillä mitään väliä kuka ne jutut _keksi_ – ideat ovat vapaata riistaa ja joka tapauksessa Apple oli ensimmäinen, joka teki niistä toimivan kokonaisuuden, jonka ihmiset haluavat ostaa.

  3. Olisikohan nyt kuitenkin niin että tuon ”perussäännön” katsantokantana on puhtaasti sijoittajan riski. Jos ymmärrät yrityksen toimintaa, saatat arvata miten johdon uusimmat linjaukset tulevat vaikuttamaan pörssikurssiin.

    Itsellä ei liikaa kokemusta sijoittamisesta ole, mutta omat Huhtamäen (perintö)osakkeet myin aikoinaan heti kun Amerikan valloitusta päätettiin yrittää kolmannen kerran. Sitä ennen kun oli tullut kaksi kertaa oikein kunnolla turpaan. Näin siis edes pieni käsitys firman menosta pelasti oman sijoituksen romahdukselta.

    Ajatuksena ei siis olekaan, että sijoittaja vaikuttaisi yrityksen arvoon (tai edes sen toimintaan), vaan ainoastaan se, että sijoittaja osaisi aavistaa arvon muutokset ajoissa.

    Tämä ei kylläkään toteudu siten, että ostetaan osakkeita yrityksestä, jonka tuotteet ovat arkipäiväisiä. Tuotteen ymmärtäminen kun sittenkin on hieman eri asia kuin yrityksen toiminnan ymmärtäminen. Näitä ei tulisi sekoittaa edes Nokian tai Googlen kohdalla.

    Yleisesti olen kyllä sitä mieltä, että pörssisijoittaminen on arpapeliä, jossa ei ole asiantuntemusta tai ammattitaitoa sen enempää kuin muussakaan uhkapelissä.

    1. Sami, kiitos loogisesta pohdinnastasi!

      Itse pidän tuota yrityksen ymmärtämisneuvoa sikäli valuvikaisena, että jos yksi keskivertoihminen ymmärtää jotain, silloin sen ymmärtää aika moni muukin. Siitä taas seuraa, että yleinen näkemys tulee leivotuksi pörssikurssiin saman tien.

      Kommenttisi arpapelistä on niiiiin oikea. Ajattelinkin palata siihen aiheeseen vielä lähiaikoina. Ja juuri siitä syystä kaikki tässä postauksessani mainitsemani kaltaiset sijoitusneuvot johtavat ihmisiä harhaan vuodesta toiseen.

  4. Itse ymmärrän ”kannattaa ostaa yhtiöitä, joiden toiminnan voi ymmärtää” periaatteen kyllä myös tuotteisiin liittyväksi, ja miellän se osaltaan kuplasegmentteien välttämisstrategiaksi. Muistaakseni monet toimialasidonnaiset pörssikuplat ovat muodostuneet uusille kasvaville segmenteille, joiden hinnoitteluun on rakentunut sisään liian paljon odotusarvoa tulevaisuuden mahdollisuuksista. Tämä on ollut mahdollista, koska segmentin tuotteet ovat olleet suurelle osallle kuplaan mukaan lähteneistä niin vieraita, että tuotteiden todellisia mahdollisuuksia liioitteleva massapsykoosi on vienyt mukanaan.

    Toisin sanoen kysymys olisi myös arvosijoittamisen puolestapuheesta kasvusijoittamiseen nähden. Tuotteiden ymmärtäminen yhdistettynä yrityksen tilinpäätös yms. markkinadataan tuottaa jalat maassa sijoituspäätöksiä, joista pahimpiin uusien markkinoiden (joiden tuotteet ovat myös sijoittajelle uusia) kupliin mukaanlähdöt puuttuvat.

    Toki tällöin myös menettää mahdollisuuden surffata jättipotteja kasvuhuumien nousueuforioissa. Mutta ehkä arvosijoittaminen on sittenkin kasvusijoittamista tuottavampi strategia. Näin se on ainakin ollut USA:n, Japanin, Singaporen ja Euroopan keskeisillä markkinoilla 1975-1995. Lähde: https://sijoituspaivakirja.wordpress.com/2009/07/27/arvosijoittaminen-osa-1/

    1. Jouni, näkökulmasi on epäilemättä oikea – siis, että tuo kuplan välttely saattaisi olla yksi perustelu sijoitusneuvon taustalla.

      Mutta mitä sitten pitäisi ajatella hollantilaisesta Tulppaanimaniasta? Eivätkö sijoittajat silloin ymmärtäneet, mikä kukkasipuli on?

      Mielestäni kuplat kumpuavat paljon enemmän joukkopsykologiasta. Tarvitaanko lauman paineesta syntyvän joukkohysterian lietsomiseen jotain vaikeasti ymmärrettävää tuotetta tai liiketoimintamallia?

      Entä missä on ylipäätään todistettu, että jotenkin poikkeuksellisen yksinkertaiset yritysmallit olisivat olleet tuottavampia – tai turvallisempia – kuin mutkikkaat? Kuten sanottu, koko idea lienee Warren Buffetin tokaisusta peräisin.

  5. Lainaus Jarin linkaamasta artikkelista: ”vastikään markkinoille tulleiden” – eli tulppaanisipuleiden kaupallisesta potentiaalista ei ollut aiempaa kokemusta, eikä niin ollen sijoittajien ymmärrystä. Ja markkinoilla niiden kaupallinen merkitys siis arvioitiin aivan liian suureksi. Itselleni ei ainakaan tule mieleen yhtään lypsylehmävaiheen tuotesegmentiin liittyvää kuplaa, vaan säännönmukaisesti kyseessä on tainnut ollut sijoittajille uuteen asiaan liittyvä euforia.

    1. Kokeilen sitten toista vaihtoehtoa. Kyseessä on taatusti jokaiselle tuttu ja ymmärrettävä tuote. Bisnesmalli on erittäin yksinkertainen. Toimiala lienee maailman vanhimpia.

      Silti kupla pääsee poksahtamaan aina muutaman vuoden välein jossain päin maailmaa. Viimeaikaiset esimerkit löytyvät esimerkiksi USA:sta ja Espanjasta.

      Kyse on tietenkin kiinteistöistä.

  6. Aivan totta tuo kiinteistökuplien toistuvuus ja ko. tuotteen ymmärrettävyys & tuttuus. Ehkä kysymys kuuluukin, voisiko kuitenkin FIKSU tuotteet tunteva tehdä parempia sijoitusratkaisuja, kuin keskimääräinen sijoittaja. Erotuksena siis siihen, että se sama FIKSU sijoittaisi toimialalla, jonka tuotteista ei ymmärrä mitään tai hyvin vähän.

    Itse en usko markkinoiden erinomaiseen hinnoittelukykyyn kaikissa osakkeissa (tai kiinteistöissä tai tulppaanifutuureissa) kaikkina aikoina vaan siihen, että sijoittamisessa voi onnistua hyvin ihan keskittymällä siihen, missä oman (myös tuotteisiin liittyvän) analyysin mukaan sjoituskohteilla arvioi olevan hyvän menestys-potentiaalin.

    Esim: jos oma kuluttajakokemus Elisan ja sen tytärbrändien asiakaspalvelusta on, että ne ovat huonoja, niin eikö minulla silloin ehkä ole ripauksen etulyöntiasema ameriikkalaista eläsijoitusyhtiöön nähden informaatiossa, joka voi vaikuttaa kyseisen yhtiön pörssiarvoon tulevaisuudessa? Sillä jos minun kokemukseni on edelläkuvattu, en usko olevani ainoa joka kokee samalla tavoin, ja sen taas uskon vaikuttavan tuloksetekokykyyn tulevaisuudessa. Ameriikkalaisella eläkevakuutusyhtiöllä (joka osaltaan vaikuttaa yrityksen pörssiarvoon) ei välttämättä ole välitöntä palautekanavaa kyseisen yhtiön kuluttajatyytyväisyydestä.

    1. Olemme näköjään eri mieltä sijoittamisen perusteista. Olen lukenut liian monta tutkimusta siitä, miten osakkeita sijoitussalkkuihin valikoivat ammattilaiset häviävät indeksille vuodesta toiseen.

      Siksi en ihmetellyt lainkaan, että Nordean hallituksen puheenjohtaja Björn Walhroos hiljattain käytännössä totesi, ettei hän usko oman pankkinsa tuotteisiin. Hän puhui nimenomaan perinteisistä sijoitusammattilaisten hoitamista, osakepoimintaan perustuvista osakerahastoista.

      Toimittaja kysyi, miksi Nordea sitten tarjoaa sellaisia palveluja. Koska asiakkaat haluavat niitä, Wahlroos vastasi.

  7. OK 🙂 olkaamme rakentavasti eri mieltä. Muistelen kyllä havainneeni muutamissa yksittäisissä sijoitusrahastoissa kyseisten rahastojen pärjänneen omille vertailuindekseilleen suht’ pitkiäkin ajanjaksoja, vaikka rahasto on syönyt itseään samalla omalla veloitusosuudellaan.

    Osin tämän keskustelumme innoittamana näpersin sijoitusnäkemyksistäni omaan blogiinikin pätkän: https://jounimartikainen.wordpress.com/2012/09/02/pieni-piensijoitusopas/

    1. Näin teemme!

      Mitä tulee noihin muutamiin menestyneisiin sijoitusrahastoihin, niihin pätee sama logiikka kuin lottovoittoihin. Monikin on tosiaan voittanut lotossa miljoonia. Muttei se silti tarkoita, että sinä tai minä voittaisimme koskaan.

      Kun sijoitusrahastoja on tuhansia ja tuhansia, väkisinkin niistä aina joku pärjää jollain aikavälillä.

  8. Hyvää keskustelua pojat! Pikku hiljaa sieltä nousi myös kuningasajatus rahastojen (indeksien) keskimääräisestä tehokkuudesta yksittäisiin osakkeisiin verrattuna. Hajauttamalla selviää pitkällä aikavälillä väljemmille vesille varsinkin, jos ymmärtää tehdä hajautuksen kustannustehokkaasti. Vaikka ETF:ien kautta.

    Jos ja kun valitettavasti suomalaiset edelleen valitsevat yleensä ne alle viisi osaketta joiden varaan laskevat eläkerahansa, olen sitä mieltä, että on syytä ymmärtää omistamansa yrityksen toimintaa jollain tasolla. Kuulostaa hiukkasen pelottavalta jos sijoituskohde on ostajalle pelkkä nimi ilman mitään tietoa markkinoista tai näkymistä. Se vähentää myös unettomia öitä, kun voi edes suurin piirtein hahmottaa, missä oma omaisuus on kiinni. Osakkeen nousuun se ei tietenkään vaikuta, syy ja seuraussuhde olisi erikoinen.
    Tai sitten voi sokkona luottaa pankin, sukulaisen tai taksikuskin antamiin sijoitusvihjeisiin. Onhan se sika säkissä joskus luomupossu.

    1. Morjens Kirsi! Mukavaa, että päätit osallistua keskusteluumme.

      Vaikkapa Enronin esimerkki muutaman vuoden takaa osoitti hienosti, miten ihmiset tuplaavat tai triplaavat sijoitusriskinsä. Se tapahtuu näin:

      1. Duunari värväytyy Enronin työntekijäksi. Hänen palkkansa riippuu kyseisen yhtiön menestyksestä.

      2. Sama duunari ostaa Enronin osakkeita. Näin hänen osakesijoituksensa tuotto on täysin kiinni oman työnantajan tuloksista.

      3. Duunari liittyy eläkekassaan, joka on jopa Enronin oma. Jos Enron menee nurin, eläkerahat ovat mennyttä.

      Esimerkiksi Nokiaa ostavat suomalaiset ovat toimineet likimain samoin.

      1. Nokia on vaikuttanut koko Suomen elintasoon. Siitä syntyy jo maariski. Tai jopa paikkakuntariski, kuten Salossa.

      2. Suomalaiset eläkerahastot sijoittivat/sijoittavat Nokiaan. Riski lisääntyy, koska eläke on kiinni Nokiasta.

      3. Lisäksi suomalaiset ovat sijoittaneet suoraan Nokian osakkeisiin. Riski kasvaa edelleen.

      4. Kaiken kukkuraksi aika moni näistä suhareista on itse Nokialla töissä. Tai ainakin monen puoliso on.

      Itse olenkin miettinyt asiaa niin, että suurin osa omista (sinänsä hyvin vaatimattomista) sijoituksistani on EFT:n avulla hajautettu Yhdysvaltoihin ja Kaukoitään vastapainoksi jo luonnostaan syntyvälle Suomi-riskilleni.

      Eurooppalaisiinkin osakkeisiin olen sijoittanut, mutta jo paljon vähemmän, koska esimerkiksi työpaikkani / firmani sattuvat jo sijaitsemaan Euroopassa nekin.

      Suomalaisiin osakkeisiin olen sijoittanut kaikkein vähiten (edelleen EFT:n kautta) tästä samasta syystä.

      Lisäksi olen hajauttanut ostot ajallisesti niin, että ostan EFT-osuuksia rauhallisesti muutaman kuukauden välein. Näin pyrin vähentämään suhdanneriskiä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Aiheeseen liittyvät muut kirjoitukset

shutterstock_52067119
Jari Parantainen

Prompteri auttaa, koska haluat katsoa silmiin

Prompteri on läpinäkyvä näyttö, jonka avulla voit pitää katseesi kamerassa. Siitä on hyötyä sekä videoneuvotteluissa että webinaareissa. Pääset eroon häiritsevästä vaikutelmasta, että vilkuilet jatkuvasti jonnekin katsojan ohitse.

Syntyvyys saattaa romahtaa sitä nopeammin, mitä ahkerammin toimittajat jaksavat taivastella asiaa.
Jari Parantainen

Jos syntyvyys sakkaa lisää, se saattaa olla toimittajan vika

Syntyvyys Suomessa on syöksykierteessä. Se on saanut toimittajat keulimaan. Esimerkiksi Helsingin Sanomat uhrasi taas aiheelle kolme aukeamaa. Mutta jokainen psykologiaan perehtynyt tajuaa, miten älämölö kannustaa entistä useampia lapsettomiksi.

Palvelun tuotteistaminen

Pakerratko insinöörien esimiehenä?

Tämä 120-sivuinen e-kirja neuvoo vaihe vaiheelta, miten puserrat asiantuntijoittesi osaamisesta enemmän kate-euroja tuotteistamisen keinoin.

Teoksen vinkit perustuvat Suomen kokeneimman tuotteistajan käytännön kokemuksiin sadoista insinööritalojen tuotteistusprojekteista 17 vuoden aikana.

Tuotepäällikön pelastuspakkaus

Pärähtävätkö päiväsi tulipalojen sammutteluun? Näperteletkö oikeastaan yksityiskohtien parissa? 

Tämä 73-sivuinen opas kertoo, miten pääset kiireestä eroon lopullisesti. 

 

Tilaa uutiskirjeemme!

Saat vinkit tuotteistukseen sekä uusimmat blogikirjoitukset ja asiakastarinamme. Lähetämme korkeintaan kaksi sähköpostia kuukaudessa.