Pölli tästä -blogi on ideavarkaan apaja

Valta viihtyy yläkerrassa

Share on twitter
Share on linkedin
Share on facebook
Share on whatsapp
Jari Parantainen
Jari Parantainen
Autan insinöörejä tuotteistamaan osaamisensa helposti ostettaviksi palvelupaketeiksi. Olen Suomen kokenein tuotteistaja. Palkittu Pölli tästä -blogi & bisneskirjoja. ✆ 050 5229 529

Vuosi sitten pohdin vaimoni kanssa, ostaisimmeko uuden talon. Löysimme lupaavan kohteen, jonka rakennustyöt olivat vasta alkamassa.

Pyörimme tontilla moneen kertaan. Periaatteessa kaikki vaikutti hyvältä. Mutta jokin kuitenkin kaihersi mieltäni. En ensin tajunnut, mistä homma kiikasti.

Aloin pohtia korkeuseroja. Kodin tuleva paikka nökötti koko tienoon alimmassa kuopassa. Se oli vanhaa suota ja vielä vanhempaa merenpohjaa. Tosin monttuun oli tarkoitus ajaa hillittömästi täyttömaata, mutta kuitenkin.

Kaikki naapuruston talot olivat vähintään metrejä ylempänä. Monet olivat kalliorinteessä jopa 10–20 metriä korkeammalla.

Totta kai paikka oli huono jo rakennusteknisesti. Vedellä on taipumusta valua alaspäin. Ei ole vaikea arvata, minne lähiseudun rinteet tulvisivat.

Luulen kuitenkin, ettei ongelma liittynyt niinkään fysiikkaan. Kyse oli henkisestä vaivasta.

Kenties egoni ei kestänyt ajatusta, että asuisimme muiden alapuolella.

Siitä vain, kärpäsen kokoiselle itsetunnolleni sopii naureskella. Mutta oletko ihan varma, ettei vastaava ajattelu ohjaisi omia toimiasi? Tai meitä kaikkia?

Valta ja asema tuntuu aina viihtyvän yläkerrassa. Sinne on tunkua.

Jo ammoisista ajoista asti valtaistuin on aina nostettu lattiatason yläpuolelle. Hallitsijat puhuvat kansalle palatsiensa parvekkeilta. Pappi saarnaa korkealta yläviistosta. Urheilukilpailun voittaja pääsee tuulettamaan korkeimmalle korokkeelle.

Jumalat asuvat tietenkin ylimmässä mahdollisessa paikassa, eli taivaassa. Tai ainakin Olympos-vuorella, jonka huippu nousee lähes kolmeen kilometriin.

Myös hallitsijan linna sijaitsee kylän yläpuolella. Puhe kukkulan kuninkaasta ei ole peräisin lasten leikeistä.

Jokainen Kahden kerroksen väkeä -tv-sarjaa katsonut tietää, että palvelusväen paikka alakerrassa. Titanicin turmassa kuoli köyhiä suhteellisen paljon, koska rahvaalle tarkoitetut kolmannen luokan hytit olivat laivan alakansilla.

Nykyaikaisissa loistohotelleissa yläkerrosten huoneista on maksettava ekstraa, vaikka ne olisivat täsmälleen samanlaisia kuin kaikki muut tilat. Kerrostalojen kattohuoneistot ovat kalleimpia.

Yrityksissä johtajien huoneet ovat perinteisesti olleet yläkerroksissa. Ylennys on tarkoittanut konkreettisesti sitä, että uusi pomo on päässyt matkustamaan herrahissillä. Organisaatiokaaviossa johtoporras on tapana piirtää arkin yläosaan.

Pidämme vaistomaisesti pitkiä ihmisiä muita parempina johtajina. Veikkaan, että se on yksi konkreettinen naisjohtajien ongelma. He ovat keskimäärin 5 senttiä mieskollegojaan lyhyempiä.

Eipä siis ihme, jos naisjohtaja ostaa pituutta kenkäkaupasta. Mikäli amerikkalaiseen tutkimukseen on uskominen, kymmenen senttiä lisäpituutta kasvattaa vuosipalkkaa 4 000 dollarilla.

Pitkät miehet saavat enemmän lapsia, he ovat terveempiä ja elävät pidempään kuin lyhyet. Pitkät voittavat vaalit keskimääräistä useammin. Toisaalta valta vaikuttaa niin, että mitä tärkeämpi ihminen on, sitä pidemmäksi muut hänet arvioivat.

Jos haluat korostaa auktoriteettiasi, esiinny seisten. Se kertoo muille siitä, että pidät tilannetta ja tilaa hallussasi. Asetelma on tuttu myös television poliisisarjoista. Kuulustelijat seisovat tai kumartuvat pöydän ylitse. Hangoitteleva rikollinen joutuu istumaan aloillaan.

Monet autoilijat ovat huomanneet, että korkeasta katumaaturista on hyvä näkyvyys. Epäilen vain, ettei autotyypin suosio perustu pelkästään turvallisuuteen tai kuskin kankeaan selkään.

Mahtaisiko yläkerran valta liittyä jo vuosimiljoonia sitten kehittyneeseen viestintään?

Koira ei pidä siitä, että ihminen kumartuu sen yläpuolelle. Kun kaksi hurttaa kohtaa toisensa, toinen niistä menee matalaksi. Se on alistumisen merkki.

Käytös on tuttua meille ihmisillekin. Alamaiset kumartelevat ja niiailevat johtajien edessä. Samasta syystä mies ottaa hattunsa pois, kun hän tervehtii. Näin hän pyrkii näyttämään lyhyemmältä kuin onkaan.

Katselin viikko sitten, miten Kauppalehden valokuvaaja ikuisti haastateltavan asiantuntijan. Hän nappasi potretit polvillaan alaviistosta niin, että kamera oli välillä vain muutamia senttejä lattian yläpuolella. Se on kuvaajien vanha kikka, jolla he korostavat kohteensa auktoriteettia.

Jos myyt asiantuntijapalvelua, varo istumasta matalimmalle jakkaralle.

Palvelun tuotteistaminen opas, Jari Parantainen
Palvelun tuotteistaminen -käsikirja
Tämä e-kirja neuvoo, miten tuotteistat insinöörisi osaamisen helposti ostettavaksi sisäänheittopaketiksi.
Maksuton

9 kommenttia

  1. Tuo on hauska juttu, miten ihmiset arvioivat tärkeinä pitämänsä ihmiset pidemmäksi kuin muut. Mutta toimiikohan kuvio toisinkin päin?

    Armeija-aikoinani kiinnitin alokkaana huomiota siihen, miten olin joukkueemme sotureista keskiarvoa pidempää päätä. Tämä ei sinällään yllättänyt, koska 179-senttisenä olen sentin – pari keskiarvoista suomalaismiestä pidempi.

    Haminan hyisessä talvessa Reserviupseerikoulussa homma kuitenkin muuttui, sillä olin pituuteni puolesta selvästi lyhintä neljännestä!

    Väistämättäkin mielessä kävi, onko kyseessä jokin primitiivinen kuvio – isoin uroshan on perinteisesti ollut alfauros, lauman johtaja. Mieleeni tuli, voisiko olla niin, että pitkät ihmiset myös haluavat helpommin johtotehtäviin?

    1. Monet lähteet väittävät, että pitkät miehet ovat saaneet syntymälahjaksi muita isomman annoksen testosteronia. Se taas tarkoittaa, että he ovat jo hormonitasojensa vuoksi luonteeltaan muita aggressiivisempia ja kilpailuhenkisempiä. On siis todennäköistä, että pitkät miehet suorastaan ajautuvat johtajiksi ja esimiehiksi.

    2. Tuosta tulee mieleen oma inttiaika ja yksi vääpeleistämme. Hänen lyhyenläntä olemus muuttui harvinaisen paljon alfamaisemmaksi fyysisen voiman ansioista. Eli hän kompensoi lyhyyttä fyysisyydellä.

      Eli tuosta pienen analogian jälkeen pääsee tuonne amerikkalaiseen malliin eli hyvän ulkonäön sekä fyysisyyden puolelle. Eli paradoksit täydentävät toisiaan eli fyysisesti hyväkuntoinen ja samalla älykäs on ideaalinen johtaja.

      Eli kyllä tuossa Jarin ajatuksessa on ideaa eli pelkällä osaamisella ei pärjää vaan kyllä sitä sitä pitää ulkokullata, jotta olisi vakuuttava.

      Kari…

      P.S. Joskus nousukauden aikaan Houstonissa kylläkin johtoportaat muutti alakerroksiin käytännön syistä. Eli palopäällikkö piti paljon harjoituksia ja johto kyllästyi juoksemaan portaissa. Juttu taitaa löytyä jostain Edward De Bonon kirjasta 🙂

      1. Olen aivan saletti, että naisten uran katkaiseva lasikatto johtuu osittain tuosta ”ulkokultaamisesta” – tai siis sen puutteesta.

        Ihmiset ajattelevat vaistomaisesti, että pitkä mies on parempi johtaja. Syyt lienevät kaukana evoluution historiassa. Niitä ei sivistys niin vain pysty hävittämään.

        Monet naisjohtajat alkavatkin omaksua miesten tapoja, jotta saisivat tasoitusta. Mistä muusta syystä he esimerkiksi yhtäkkiä alkavat harrastaa metsästystä?

        1. Aina silloin tällöin tulee vastaan itsevarmoja pomoja, joiden osaamistaso on aika alhaalla. Mutta itsevarmuudella ja käytöksellä he uskottelevat olevansa hyviä. Monella fiksulla naisella realistinen osanne omaan osaamiseen tulee esteeksi. Eli parempi ja osaavampi ei osaa tuoda esille omaa erinomaisuuttaan.

          Tämä on yksi omistakin ongelmistani, olen aivan liian kiltti. Epäilen osaavani, mutten ole tuotteistanut osaamista oikeisiin mittoihin 🙂

          1. Törmään vastaavaan tilanteeseen viikoittain. Asiantuntijoilla (sukupuolesta riippumatta) olisi osaamista vaikka kuinka, mutta vaatimaton suomalainen ei haluaisi tuoda sitä esiin.

            Mutta joo, naiset ovat vielä vaatimattomampia kuin miehet. Sen näkee jo hinta-ankkuri-testistä, jonka järjestän jokaisessa koulutuksessani. Miehet arvioivat vastauksensa osumatarkkuuden säännöllisesti yläkanttiin. Naiset toimivat juuri päinvastoin.

  2. Tais olla joku Prismastudio, jossa testasivat (ei kovin tieteellisesti tosin, mutta kuitenkin) miten pituus vaikuttaa työhaastattelussa. Rekryfirmoihin lähetettiin 2 naista, toinen selkeästi keskivertoa lyhyempi ja toinen vastaavasti pidempi (molemmat nuoria ja kauniita). Haastattelun jälkeen haastattelijalta kysyttiin ensivakutelmaa, niin pidempi naisista loi paremman ensivaikutelman haastattelijalle alussa ennenkuin oli vaihdettu sanaakaan.

  3. Allekirjoitan Jarin postauksen täysin.

    On kuitenkin keinoja, joilla voi kompensoida lyhyyttä edes hitusen. Enkä puhu nyt korkokengistä saati Karin mainitsemista lihaksista, vaan suorasta katseesta, hyvästä ryhdistä ja määrätietoisesta elekielestä. Niitä voi onneksi opetella.

    Ehkä tulevaisuudessa plastiikkakirurgin mainos ei enää myy kasvojen kiristyksiä vaan lisäsenttejä selkärankaan?

    1. Erään tutkimuksen perusteella havaittiin, että professori vaikuttaa keskimäärin 10 senttiä pidemmältä kuin opiskelija. Eron täytyy syntyä juuri auktoriteetista, joka perustuu sekin mielikuviin.

      Vaikkapa mainitsemasi määrätietoinen elekieli vaikuttaa ihan varmasti auktoriteettivaikutelmaan.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Aiheeseen liittyvät muut kirjoitukset

Koulutuspalautetta:
Jari Parantainen

Koulutuspalautetta: ”Tutut liikaa äänessä”

Tiistaina Vantaalle kokoontui kanssani seitsemäntoista innokasta ammattilaista pähkimään napakan myyntiesityksen anatomiaa. Tilaisuuden järjesti jo tuttuun tapaan Ratekoulutus. Mitä tarkoitan napakalla? Kurssin nimi toivottavasti kertoo olennaisen:

Palvelun tuotteistaminen opas, Jari Parantainen

Palvelun tuotteistaminen

Pakerratko insinöörien esimiehenä?

Tämä yli 100-sivuinen e-kirja neuvoo vaihe vaiheelta, miten puserrat asiantuntijoittesi osaamisesta enemmän kate-euroja tuotteistamisen keinoin.

Teoksen vinkit perustuvat Suomen kokeneimman tuotteistajan käytännön kokemuksiin sadoista insinööritalojen tuotteistusprojekteista 17 vuoden aikana.