Jari Parantainen
Jari Parantainen
Olen Suomen kokenein tuotteistaja. Koulutan & konsultoin. Aiheina tuotteistaminen ja hinnoittelu. Palkittu Pölli tästä -blogi & bisneskirjoja. [email protected] ✆ 050 5229 529

Maito on maitoa. Sillä olisi vaikea erottua kilpailijoista. Niinpä hinta on mitä on. Isännät ja emännät vääntelevät vuodesta toiseen käsiään ja valittavat.

Mutta jo kymmenen vuotta sitten sveitsiläinen maitotilallinen Paul Wyler näytti esimerkkiä, miten bulkkituote muuttui palveluksi. Hän alkoi vuokrata tavallisille kaupunkilaisperheille omia lehmiä.

Yllättäen asiakkaita alkoi ilmestyä kaikkialta maailmasta Japania, Etelä-Afrikkaa ja USA:ta myöten.

Asiakas saa raataa maatilalla puoli päivää ja maksaa 380 frangia (n. 250 euroa) kesässä siitä, että hän saa aivan liikaa oman nautansa maidosta valmistettua juustoa.

Yksi lehmä tuottaa 70–120 kiloa juustoa, jonka omistaja voi noutaa syksyllä omakseen 17 frangin kilohintaan.

Minimiostos on 30 kiloa. Asiakas voi tietenkin myös myydä voimakkaasti tuoksuvat tuotteensa tai lahjoittaa ne ystävilleen.

Wyler omisti alun perin 15 lehmää, joita hän oli vuokrannut satunnaisesti paikallisille ravintoloille. Kun hän hoksasi laajentaa palvelua myös kuluttajiin, bisnes laajeni nopeasti. Pian hän joutui turvautumaan alihankkijoihin ja vuokraamaan naapureidenkin lehmät käyttöönsä.

Kukaan ei ole muistanut kommentoida, miltä Wylerin tilan edam maistuu. Riittää, että se on yhtä hyvää kuin muillakin. Tuote ei ole tärkeä, koska ostaja maksaa konseptista.

Valio hoi, idea on jo 10 vuotta vanha! Koska voin tilata oman suomalaisen lehmäni maitoa tai juustoa?

4 vastausta

  1. Uraudummekohan me suomalaisina vanhoihin uriin? ”Valiolaisuus” toimi aikansa. Maatalouspolitiikan koukeroista huolimatta tili oli taattu. Nyt ei enää – maataloudessa eikä useimmilla muillakaan aloilla.

    Olet, Jari, (taas kerran) oikeassa. Liian monta kertaa kuljemme 10 (tai enemmänkin) vuotta jäljessä – ja pelkäämme (etenkin maaseudulla 🙁 ) yritteliästä kylähulluutta ja väistämme lahjakkaasti luovat, eurojakin tuovat, ratkaisut.

    1. Pauliina, kiitos kommentistasi!

      Pohdiskelin aikanaan, voisiko Valio välittää minulle oman lehmäni maitoa. Olisihan se aika hienoa, jos saisin ostaa Nivalassa märehtivän Kyllikkini tuotantoa suoraan marketista.

      Toisaalta isojen keskusliikkeiden logistiikka on hiottu aivan toisenlaisiin tarpeisiin. Todennäköisempää on siis se, että joku suomalainen maitotilan tai juustolan omistaja ottaa jonain päivänä homman haltuunsa.

      1. Toivottavasti ottaa… Tosin Suomessa(kin) on kantona kaskessa myös pykäläviidakko – vieläpä usein niin tulkittuna, että jos jotakin ei ole ennen tehty, ennentekemättömän tekeminen ei välttämättä aina ole helppoa.

        Olen pikkuisen ylpeä työnantajastani ja kotiseurakunnastani Haminan seurakunnasta. Meillä ”myydään” nimikkourkupillejä.

        https://www.haminanseurakunta.fi/915-urkupilli-omaksi

        1. Kiitos Pauliina, tuo nimikkopillien myynti-idea on kieltämättä mainio!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Aiheeseen liittyvät muut kirjoitukset

Asiakaspoistuman vähentäminen
Tommi Elomaa

Voisiko asiakkaan lähdön estää psykologialla?

Asiakkaita ei tietenkään kannata estää lähtemästä väkisin. Mutta fiksulla suunnittelulla asiakas lähdön sijaan voi ostaa jopa lisää. Törmäsin nerokkaaseen manipulaatioon, joka käytti onnistuneesti mestarimyyjien kahta psykologista vipua. Oma lähtöni pysähtyi kuin seinään.

Sakkojen tuotteistaminen
Tommi Elomaa

Kannattaisiko sakot tuotteistaa?

Matkailijan matka katkesi koneesta poistamiseen Pariisissa. Avoimeksi jää, millainen lasku tuosta lankeaa – jos lankeaa. Olisiko sakkojen tuotteistuksella mitään vaikutusta?

Palvelun tuotteistaminen

Pakerratko insinöörien esimiehenä?

Tämä 120-sivuinen e-kirja neuvoo vaihe vaiheelta, miten puserrat asiantuntijoittesi osaamisesta enemmän kate-euroja tuotteistamisen keinoin.

Teoksen vinkit perustuvat Suomen kokeneimman tuotteistajan käytännön kokemuksiin sadoista insinööritalojen tuotteistusprojekteista 17 vuoden aikana.