Lähetä viesti
Pölli tästä -blogi on ideavarkaan apaja

Hei rikollinen, haluatko turpaan?

Share on twitter
Share on linkedin
Share on facebook
Share on whatsapp
Jari Parantainen
Jari Parantainen
Olen Suomen kokenein tuotteistaja. Koulutan & konsultoin. Aiheina tuotteistaminen ja hinnoittelu. Palkittu Pölli tästä -blogi & bisneskirjoja. [email protected] ✆ 050 5229 529
New call-to-action
Tilaa hälytys

Vaani sinäkin Pölli tästä -blogia. Saat tiedon Jarin uusista kirjoituksista sähköpostiisi.

Palvelun tuotteistaminen -koulutus 20.4.2020 Turussa
Tuotteistamisen idea on tehdä ostamisesta helpompaa ja palvelun toimittamisesta kannattavaa. Samalla se tarkoittaa, että työstä tulee paljon mukavampaa. Koulutuksen järjestää Intoo.
KOULUTUS

Luultavasti sinunkin sähköpostiisi putoilee pläjäyksiä, joissa on omituinen häntä. Tässä katkelma sanomasta, jonka sain hiljattain:

Tämä viesti ei ole tarkoitettu julkaistavaksi. Tämä viesti sisältää tietoa, joka on tarkoitettu ainoastaan  vastaanottajan käyttöön.

Jos tätä sähköpostiviestiä ei ole tarkoitettu Sinulle, sen lukeminen, käyttö, kopiointi, tulostaminen, muuttaminen tai hallussapito on kiellettyä.

Jos Sinulla on syytä uskoa, että tätä viestiä ei ole tarkoitettu Sinulle, ole hyvä ja poista se ja kaikki sen kopiot laitteistostasi.

Muista, että olet lain mukaan vaitiolovelvollinen, etkä saa myöskään käyttää viestiä hyväksesi (Laki yksityisyyden suojasta televiestinnässä ja teletoiminnan tietoturvasta (565/1999) 4 § ja Rikoslaki 38. luku).

Olipa itse sähköpostin aihe mikä hyvänsä, mieleeni jää vain kielteisiä sanoja:

    • kielletty
    • vaitiolovelvollinen
    • hyväksikäyttö
    • rikoslaki

Näennäisen kohteliaasti kirjoitetusta jorinasta syntyy vaikutelma, että juttelen kihdistä kärsivän yleisen syyttäjän kanssa. Lähettäjä haluaa uhkailla.

En kuitenkaan ole haastanut hänen kanssaan riitaa. Saati, että olisin jäänyt itse kiinni jostain rikoksesta.

Teksti lienee juristin tekeleitä alun perin. Lakihenkilöt jakautuvat kahteen ryhmään:

    1. Perinteinen porukka uskoo, että tiukat pykälät auttavat selvittämään kahinoita, kun tavara on jo osunut tuulettimeen.
    2. Edistynyt joukkio ajattelee, että sopimukset ovat viestintää tai jopa markkinointia. Tavoite on tehdä bisnestä ja välttää ongelmat etukäteen.

Ikävä kyllä monet maallikot omaksuvat juuri tuon ensimmäisen, eli perinteisen koulukunnan puhetyylin.

Jos tilaat muutaman tonnin hintaisen asiantuntijapalvelun, saatat saada allekirjoitettavaksi hyvin hyökkäävän sopimuksen. Siitä näkee heti, että joku asiakas on joskus pettänyt. Myyjä on päättänyt, ettei vastaava toistu enää ikinä.

Niinpä liitteiden uumenista kumpuaa selkeä viesti:

Joo, tilaa vain. Mutta vaikutat siltä, että kusetat kuitenkin. Meillä on pesäpallomailat ja nyrkkiraudat jo valmiina.

Ei noin masentava eetos tietenkään houkuta ostamaan. Kuka nyt haluaisi tilata myyjältä, joka aikoo käydä kurkkuun.

Tosin sopimus täyttää tehtävänsä. Ei varmasti tule riesaa riidoista, kun ei tule tilauksiakaan.

Älä kylvä viesteihisi juristilatinaa. Siihen liittyy aina syyttävä sivumaku.

Palvelun tuotteistaminen -opas, Jari Parantainen
Palvelun tuotteistaminen -käsikirja
Tämä e-kirja neuvoo, miten tuotteistat insinöörisi osaamisen helposti ostettavaksi.
New call-to-action
Lataa Palvelun tuotteistaminen -käsikirja
New call-to-action

6 kommenttia

  1. En ole perillä siitä, kuinka pätevä tuo lakitekstiläpinä on minkään meilin alussa. Maalaisjärki sen sijaan sanoo, että sähköpostia ei koske samat lait kuin etanapostia.

    Sähköpostiviestistä et näe avaamatta, onko se lähetetty sinulle (todennäköisesti on, koska se on postilaatikossasi). Etanapostin osoitetiedoista näkee, onko se vahingossa tullut väärään lootaan. Ja silloin sen jättää avaamatta ja kiikuttaa naapurille kiltisti.

    Sähköpostia vaivaa myös spammi kaikissa eri muodoissaan. Yksi ongelmista on automaattisesti generoidut mukamas sinulle osoitetut viestit. Niitä perustallaaja klikkailee helposti auki palkinnon tai alennuksen toivossa. Entä jos niissä olisi sama lakilatina?

    ”Siitä näkee heti, että joku asiakas on joskus pettänyt. Myyjä on päättänyt, ettei vastaava toistu enää ikinä.”

    Tämä on itselläkin käynyt mielessä. Miten kertoa kohteliaasti, että kaikki maailman vastuu ei ole toimittajalla? Ja että myös asiakkaalta vaaditaan jotain?

    1. Hiljattain keskustelimme erään asiakkaani sopimuksen viivästyskorkoa koskevasta pykälästä. Alun perin paperissa luki oma ehdotukseni, jonka mukaan viivästyskorko on ”suurin korkolain sallima”.

      Muutimme pykälän lopulta muotoon ”viivästyskorko on korkolain mukainen”.

      Uusi versio ei ole täsmälleen sama asia kuin vanha. Mutta asiakkaani ei halunnut viestiä, että tarkoitus olisi nyhtää asiakkaalta aina suurin mahdollinen rangaistusmaksu.

      Olen itse sitä mieltä, että sopimus jalostui. Toki esimerkki oli aika vähäisestä asiasta. Mutta tällaisista pienistä säädöistä on kuitenkin kyse. Usein törmään paljon hyökkäävämpiin sanavalintoihin.

  2. Kyllä minä nyt niin mieleni pahoitin kun tällä tavalla taas kunniakasta ammattikuntaani solvataan! Käräjillä nähdään.

    Eikun, juristit ovat hassuja otuksia. Useimmissa järjenvastaisilta vaikuttavissa toimissa on takana jokin ennakkotapaus, jota parhaimmassa tapauksessa ei kukaan muista. Tai jos mennään oikein absurdeiksi, ennakkotapaus voi olla jenkeistä kotoisin eikä täällä sovellettavissa lainsäädännön erojen vuoksi.

    Valistunut arvaukseni on, että tuollaiset ”disclaimerit” ovat peräisin nimenomaan Yhdysvalloista, jossa jossain tapauksessa on mennyt sähköposti väärään osoitteeseen ja keissi sen vuoksi mennyt reisille. Tuomioistuimessa lienee sittemmin todettu, että koska lakimies ei ole käyttökiellosta selvästi maininnut, on viesti ollut vapaata riistaa, ja lakimiehelle mätkähtänyt melkoinen summa korvattavaksi. Tämä on siis veikkaukseni, kukaan tuskin tietää totuutta.

    Ko. viestiin liittyen muuten, lakia yksityisyyden suojasta televiestinnässä ja teletoiminnan tietoturvasta ei ole enää olemassa, eli viesti on siinäkin mielessä vanhentunut ja harhaanjohtava…

    Mutta nyt kun olen kommentoinut sormea, voisin kommentoida myös kuuta.

    Eli näinhän se on – juristit ovat riskinpoisto-otuksia. Kaikki riskit pitää poistaa, erityisesti päämiehen kannalta. Usein tulos voi sitten olla sitä, että kampitetaan bisnesmahdollisuuksia. Näinhän asian ei pitäisi olla.

    Itse asiassa Juha Karhu (os. Pöyhönen) on Uusi Varallisuusoikeus -kirjassaan kirjoittanut sen suuntaisesti, että juristien pitäisi paremmin ymmärtää bisnesmaailman realiteetteja ja sitä, että lähes poikkeuksetta kyse on yhteistoiminnasta (en käytä sanaa yhteistyö :-)).

    Karhu näkee bisneksen siis yhteen hiileen puhaltamisena, ei sellaisena, että yritettäisin kampittaa toista, puukottaa selkään ja vetää välistä jokaisessa mahdollisessa tilanteessa. Valitettavasti tätä ei vielä ole kovin laajalti juristikunnassa ymmärretty.

    1. Arvasin, että sieltä ärhäkkä juristi paiskoo haasteella saman tien!

      Mutta asiaan: hyviä kommentteja taas kerran! Spekulointisi disclaimereiden alkuperästä osunee aika hyvin maaliinsa. Jotenkin noin asiat ovat varmaan menneet.

      Karhun näkemys kuulostaa järkevältä. Olen vain havainnut, että yhteistoimintaa korostava näkökulma on (onneksi) monien maallikoiden mielestä itsestään selvä. Mutta nämä tavallaan hyväuskoiset hölmöt eivät lainkaan tajua, että osa juristeista miettii asiaa paljon kyynisemmin.

      Sitten on ihan oma joukkonsa ne ihmiset, jotka oikein lietsovat kovanaama-juristeja. Ikään kuin uhkailu edistäisi bisnestä – tai poistaisi sopimusriidat.

  3. Kovin hyvää kuvaa tuollaisen disclaimerin asettavasta firmasta ei saa. Menemättä siihen, että käsittääseni suomalaisen lainsäädännönmukaan tuollaisen yksipuolisen ilmoituksen merkitys on aika kyseenlainen, niin erityisen hassuksi asian tekee se, että vedotaan lakiin, joka on kumottu. ”Tämä laki on kumottu L:lla 516/2004, joka tulee voimaan 1.9.2004.”

    https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/kumotut/1999/19990565

    1. Kiitos tarkkasilmäisyydestäsi!

      Oli laki voimassa tai ei, se kuulostaa pelottavalta joka tapauksessa. Sitä voimme vain arvailla, oliko se tosiaan lähettäjän tarkoitus.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Aiheeseen liittyvät muut kirjoitukset

Koulutuspalautetta:
Jari Parantainen

Koulutuspalautetta: ”Tutut liikaa äänessä”

Tiistaina Vantaalle kokoontui kanssani seitsemäntoista innokasta ammattilaista pähkimään napakan myyntiesityksen anatomiaa. Tilaisuuden järjesti jo tuttuun tapaan Ratekoulutus. Mitä tarkoitan napakalla? Kurssin nimi toivottavasti kertoo olennaisen:

Palvelun tuotteistaminen -opas, Jari Parantainen

Palvelun tuotteistaminen

Pakerratko insinöörien esimiehenä?

Tämä 120-sivuinen e-kirja neuvoo vaihe vaiheelta, miten puserrat asiantuntijoittesi osaamisesta enemmän kate-euroja tuotteistamisen keinoin.

Teoksen vinkit perustuvat Suomen kokeneimman tuotteistajan käytännön kokemuksiin sadoista insinööritalojen tuotteistusprojekteista 17 vuoden aikana.

New call-to-action