Lähetä viesti
Pölli tästä -blogi on ideavarkaan apaja

Asiakkaani on tosikko

Share on twitter
Share on linkedin
Share on facebook
Share on whatsapp
Jari Parantainen
Jari Parantainen
Olen Suomen kokenein tuotteistaja. Koulutan & konsultoin. Aiheina tuotteistaminen ja hinnoittelu. Palkittu Pölli tästä -blogi & bisneskirjoja. [email protected] ✆ 050 5229 529

New call-to-action

Tilaa hälytys

Vaani sinäkin Pölli tästä -blogia. Saat tiedon Jarin uusista kirjoituksista sähköpostiisi.

Palvelun tuotteistaminen -koulutus 20.4.2020 Turussa
Tuotteistamisen idea on tehdä ostamisesta helpompaa ja palvelun toimittamisesta kannattavaa. Samalla se tarkoittaa, että työstä tulee paljon mukavampaa. Koulutuksen järjestää Intoo.
KOULUTUS

Kaikki me pidämme itseämme ainutlaatuisina luomakunnan helminä. Niin ajattelevat myös asiantuntijat.

Silti muutamat merkilliset logiikan kukkaset toistuvat vähän väliä. Ne yhdistävät nimenomaan akateemisesti koulutettua ihmiskunnan eliittiä.

Lisäksi olen varma, ettei kyseisiä ajatuskulkuja ole koskaan opetettu yliopistossa. Niiden on pakko poikia jostain tohtoreita, maistereita ja insinöörejä yhdistävästä perimästä.

Yksi näistä usein toistuvista, kuolemattomista tokaisuista putkahti asiakkaani suusta jälleen tällä viikolla:

”Meidän asiakkaillamme ei ole tarpeeksi huumorintajua.”

Näin käy tasan joka kerta, kun olen ujuttanut esitteeseen tai strategiaan epäasiallisen sanan. Se saattaa olla vaikkapa ”prosessihumppa”.

Tyypillinen jatkokommentti on pudottava sekin:

”Sitä paitsi tämä vähättelee lukijan ammattitaitoa.”

On se vain merkillistä, että kaikki tapaamani asiantuntijat ovat mielestään huumorintajuisia. Kuitenkin heille on ajautunut asiakkaiksi vain täystosikoita ruttuturpia ja petolinnun perseitä.

Luulenkin, että virkkeet ovat salakieltä ja hätäreaktion merkki. Mitä parkaisut oikeasti tarkoittavat?

”Itsetuntoni on kuralla. Peitän sen pönöttämällä. Hymy hanuriin. Lumeauktoriteettini ei saa kärsiä.”

Mokailun täytyy pelottaa aivan helkkaristi. Mahtaa se olla ankea vankila. Kakku kestää helposti 40 vuotta. Ehkä aikanaan eläkkeellä voi vähän löysätä kravattia.

Sitä paitsi eikö ole vain hyvä, jos markkinointi häätää huumorintajuttomat möllit muiden riesaksi? Todellinen tosikko on sietämätön urpo. Hänen nupistaan puuttuu jotain oleellista.

Teatterikoululainen opettelee ensin häpäisemään itsensä. Vasta sitten hän voi oppia jotain muuta.

Palvelun tuotteistaminen -opas, Jari Parantainen
Palvelun tuotteistaminen -käsikirja
Tämä e-kirja neuvoo, miten tuotteistat insinöörisi osaamisen helposti ostettavaksi sisäänheittopaketiksi.
Maksuton

10 kommenttia

  1. Myyntityö muuttui kertaluokkaa mukavammaksi sinä päivänä, kun opin luopumaan (tarpeettomasta) itsesensuurista asiakastapaamisissa. Ero oli merkittävä: tapaamisten ilmapiiri muuttui, asiakkaiden suhtautuminen muuttui ja asioiden sanominen suoraan helpottui. Pönöttävä myyjä tai asiantuntija tekee asiakkaastakin pönöttäjän. Mehän mukaudumme automaattisesti keskustelukumppaniemme mukaan. Niinpä sinunkin asiakkaasi ovat varmasti oikeassa: heidän seurassaan huumorintajuinen ja leppoisa asiakas voi muuttua kuivaksi tosikoksi. Ratkaisu löytyy omasta käytöksestä.

    1. Kiitos Pär, osut naulan kantaan!

      Olen huomannut, että pönöttely johtaa tosi helposti kisaan siitä, kuka huoneessa on viisain ja mahtavin.

      Sitä turnausta myyjä voittaa harvoin. Tai jos voittaa, hän lähtee kotiin ilman tilausta.

      1. Eikö kuitenkin pitäisi käsitellä erikseen myyjän kasvotusten käymä vuorovaikutteinen keskustelu ja aineistomateriaalilla tapahtuva yksipuolinen viestintä?

        Jälkimmäisessä viestin vastaanottajan tulkintaa ei voi valvoa eikä siihen voi vaikuttaa. Väärintulkintaa ei voi heti korjata, toisin kuin kasvotusten.

        Sitähän sanotaan, että jos väärintulkitsemisen mahdollisuus on niin se tapahtuu.

  2. Itse olen yrittänyt pitää vuosikaudet tuollaista poliittisesti siistien vitsien linjaa, koska rentoutunut asiakas kuuntelee paljon paremmin. Tamperelaisia saa pilkata, turkulaisia (itse) ainakin saa pilkata ja samaan väliin sitten saa ujutettua sitä asiaakin.

    Tuloksena olen saanut (palautteista opittuna) yhdet haukut, joissa todettiin, että asiassa pitäisi pysyä ja että työaikana pitäisi olla vitsailematta. Tosin vastapainona kauppaa on tehty yli 200 yrityksen kanssa, eli jatkossakin suihkutan itseni täyteen pönötyksenestoainetta, työkin on paljon kivempaa näin.

    1. Toistan itseäni, mutta tässäkin kommentissa puhutaan asiakkaan kohtaamisesta myyntitilanteessa kasvokkain, ei esitepaperin tekstistä kuten jutussa. Ne ovat eri viestintätilanteita.

      1. Olet tietysti oikeassa siinä, että vaikkapa ironia ei tahdo mennä perille kirjoitetussa muodossa sitten millään. Jokainen sitä sähköpostitse yrittänyt on varmasti huomannut, että pieleen meni.

        Myös Twitterissä on helppo nähdä, että kaikki ironiseksi tarkoitetut heitot epäonnistuvat. Tässä esimerkki eilen kirjoittamastani, pieleen menneestä twiitistä:

        ”Kieltämättä IUM on paljon parempi firman nimi kuin PMI. Mutta putkahti mieleeni vielä yksi napakka vaihtoehto. Se olisi JNE.”

        Olen tietenkin sitä mieltä, että PMI on tasan yhtä älytön firman nimi kuin IUM. Mutta mistä vastaanottaja sen voisi tietää?

        On siis totta, että on aivan eri asia pohtia kohtaamista kasvokkain kuin esitettä tai muuten yksisuuntaista viestiä.

  3. Tyypillinen jatkokommentti on pudottava sekin:

    ”Sitä paitsi tämä vähättelee lukijan ammattitaitoa.”

    Menee aiheesta ohi, mutta juttelen itse silloin tällöin oman alan ammattilaisten kanssa ja siellä tulee vastaan ns. akronyymibrassailu. Eli pitää pystyä käyttämään ja muistamaan mahdollisimman paljon erilaisia lyhenteitä, joilla vakuutetaan omasta ammattitaidosta. Ja siellä kun menee mainitsemaan, että jätetääs akronyymit pois ja puhutaan asiaa, niin saa joko hullun, yksinkertaisen tai idiootin viitan. Ja siellä saa sitten selittää, ettei tärkeintä ole miten asia on nimetty vaan mihin akronyymin kuvaamaa asiaa käytetään.

    Tämä sama asia näkyy liian usein teknisessä myyntimateriaalissa eli asiat on kirjoitettu liian monimutkaisesti. Ei loppuasiakasta kiinnosta se, että esim. kaksi järjestelmää kommunikoi keskenään hyödyntäen RESTiä, jossa sanomat ovat XML- tyyppisiä ja joiden avulla voidaan suorittaa kaikki CRUD- toiminnot. Vaan se, että järjestelmät keskustelevat keskenään sanomilla, joiden avulla suorittaa tietojen lisääminen, poistaminen , muokkaaminen ja hakeminen. Eli esim. kahden eri järjestelmän välillä voidaan pitää taloustiedot ajan tasalla.

    Tuo on se asia, jota suomalainen asiantuntija ei osaa eli puhua vastapuolen ymmärtämällä kielellä. Ja ei edes halua, vaan haluaa pönöttää oman ammattislanginsa takana vahvistaen muuria normaaleihin ihmisiin.Kathleena on määritellyt asian hyvin omassa blogissaan eli huippuasiantuntija on se, joka tuntee asian läpikohtaisin ja osaa selittää sen ymmärrettävästi.

    1. Tässä on samasta aiheesta tarinaa muutaman vuoden takaa: Lyhyt vai pitkä myyntipuhe, osa 3

      Luin joskus tutkimuksen, joka osoitti monien asiantuntijoiden sitkeän uskomuksen vääräksi. Ihmiset pitivät selkokielistä asiantuntijaa fiksumpana kuin mutkikasta jargonia jorisevaa vaihtoehtoa.

      Copywritereiden salaisen veljeskunnan sääntö sanookin, että käytä 12-vuotiaan sanoja.

      1. Mites se yksikin sääntö nyt meni….”Kirjoitan pitkästi, koska minulla ei ole nyt aikaa kertoa asiaa lyhyesti”…..

        Itse pidän kovasti vertauksista, koska ne avaa aivoja kivasti. Esimerkiksi nuo Karin järjestelmät menisi näin: Nämä 2 järjestelmää yhdistyvät toisiinsa kuin kaksi legopalikkaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Aiheeseen liittyvät muut kirjoitukset

Syntyvyys saattaa romahtaa sitä nopeammin, mitä ahkerammin toimittajat jaksavat taivastella asiaa.
Jari Parantainen

Jos syntyvyys sakkaa lisää, se saattaa olla toimittajan vika

Syntyvyys Suomessa on syöksykierteessä. Se on saanut toimittajat keulimaan. Esimerkiksi Helsingin Sanomat uhrasi taas aiheelle kolme aukeamaa. Mutta jokainen psykologiaan perehtynyt tajuaa, miten älämölö kannustaa entistä useampia lapsettomiksi.

Pölli tästä -blogi on ideavarkaan apaja
Jari Parantainen

Muistatko ennustaneesi Trumpin voiton?

Ensi viikolla ainakin yksi tuttavasi alkaa väittää, että hän aavisti Donald Trumpin voiton etukäteen. Kuitenkin muistat aivan hyvin, miten hän nimenomaan löi vetoa Hillary Clintonin

Pölli tästä -blogi on ideavarkaan apaja
Jari Parantainen

Selkopuhe voitti asiantuntijan jorinan

Rooger Doodley pohti Neuromarketing-blogissaan jo kauan sitten, miksi Donald Trumpin viesti tuntuu uppoavan äänestäjiin. Uusimmassa tekstissään (Trump Surprise: Four Neuromarketing Takeaways from the 2016 Election) hän käy läpi muutamia

Palvelun tuotteistaminen -opas, Jari Parantainen

Palvelun tuotteistaminen

Pakerratko insinöörien esimiehenä?

Tämä 120-sivuinen e-kirja neuvoo vaihe vaiheelta, miten puserrat asiantuntijoittesi osaamisesta enemmän kate-euroja tuotteistamisen keinoin.

Teoksen vinkit perustuvat Suomen kokeneimman tuotteistajan käytännön kokemuksiin sadoista insinööritalojen tuotteistusprojekteista 17 vuoden aikana.

New call-to-action