Mikko-Pekka Heikkinen oli kirjoittanut mainion artikkelin Hesarin heinäkuun 2013 Kuukausiliitteeseen. Kuningas Koukkuleuka -jutun aiheena oli lohi, joka on ”Suomen kaloista suurin, kaunein ja halutuin”.
Heikkinen yritti arvioida lohikilon hintaa. Hän päätyi kahteen hyvin erilaiseen taksaan:
- Jos ammattikalastaja kiskoo lohen Itämerestä, hän saa siitä keskimäärin 3,50 euroa kilolta.
- Jos keskimääräinen lohituristi nappaa 10-kiloisen lohen Tornionjoesta, hän maksaa siitä 37 euroa kilolta.
Riista- ja kalataulouden tutkimuslaitos Rktl on laskenut, että lohituristi kulutti Tornionjoelle tekemällään matkalla keskimäärin 370 euroa vuonna 2012.
Tietysti moni käyttää reissuunsa jopa tuhansia euroja. Iso osa siitä jää Länsi-Lapissa toimivien yrittäjien kassaan.
Tosin aika harva loppujen lopuksi saa saalista lainkaan. Kolme neljästä lohen narraajasta joutuu palaamaan kotiin tyhjin repuin.
Jutun juoni on jo monista yhteyksistä tuttu. Ammattikalastajilla on lupa pyytää Itämerestä 35 000 lohta vuodessa. He karsivat ison osan vonkaleista, jotka eivät siis koskaan pääse vaeltamaan takaisin kotijokeensa.
Jos taas lohien määrä Tornionjoessa kasvaisi nykyisestä, tuloksena saattaisi olla varsinen turistirysä. Seudusta rakentuisi ehkä jopa maailmanluokan matkailukohde.
Kuulun itse siihen joukkoon, jonka mielestä muutaman ammattikalastajan sivubisnes on vähemmän tärkeä kuin suomalainen matkailuelinkeino. Merialueilla harjoitettava lohen ryöstökalastus pitäisikin kieltää.
Professori ja tutkija Hannu Lehtonen on laskenut mielenkiintoisia lukuja:
- Lohisaaliin arvo suomalaisille ammattikalastajille oli noin miljoona euroa vuonna 2012. Tornionjoella vieraili noin 8 000 turistia, jotka kuluttivat rahaa yhteensä 3,2 miljoonaa euroa.
- Tornion- ja Simojoen vapaa-ajankalastus työllisti yli kaksinkertaisen määrän väkeä ammattikalastukseen verrattuna vuonna 2008.
Maa- ja metsätalousministeriön kalastusneuvos Markku Aro pitää kuitenkin tällaista vertailua ”hieman lapsellisena”. Noin vastaa vain ihminen, joka ei keksi mitään järkevää sanottavaa.
Itse pidän jopa lohituristin maksamaa 37 euron kilohintaa todella alhaisena. Varsin yksinkertaisin keinoin taksa olisi vielä kymmenkertaistettavissa. Silloin se olisi jo satakertainen ammattikalastajan tienestiin verrattuna.
Hinnoittelijalle suomalainen lohibisnes tarjoaa erinomaisen esimerkin siitä, ettei omakustannushinta määrää tuotteen loppuhintaa. Näillä kahdella asialla on erittäin vähän tekemistä keskenään.
Kustannuspohjainen hinnoittelu ei ota huomioon tuotteen arvoa asiakkaalle.
