Pölli tästä -blogi on ideavarkaan apaja

Hyvä strategia kehittää kitkaa

Share on twitter
Share on linkedin
Share on facebook
Share on whatsapp
Jari Parantainen
Jari Parantainen
Tavoitteeni on lihottaa suomalaisen insinöörin lompakkoa niin, että hän saa osaamisestaan enemmän rahaa. Olen Suomen kokenein tuotteistaja. Palkittu Pölli tästä -blogi & bisneskirjoja. ✆ 050 5229 529

New call-to-action

Tilaa hälytys

Vaani sinäkin Pölli tästä -blogia. Saat tiedon Jarin uusista kirjoituksista sähköpostiisi.

Alennusmyynti kielletty -hinnoittelukoulutus 9.3.2020 Helsingissä + striiminä
Helsingin seudun kauppakamari järjestää hinnoittelukoulutuksen, jossa et joudu tuijottamaan tylsiä hintajoustokäyriä niin, että silmäsi kuivuvat päähän. Pian kampeat katteesi kohdalleen neljässä vaiheessa.
KOULUTUS

Olipa veikeä artikkeli Kauppalehdessä eilen (9.9.2013). Otsikko kuvasi pelin henkeä oivasti: ”Tornivaara puolustaa Dansken digistrategiaa.”

Huomaa siis sana ”puolustaa”.

Strategia vaikuttaa heti lupaavalta, jos se pakottaa puolustusasemiin. Maailma on täynnä niin mitättömiä strategioita, ettei kukaan edes huomaa niitä.

Kauppalehden juttu vilisee havainnollisia virkkeitä:

”Syyskuun alussa Danske Bank Oyj:n toimitusjohtajana aloittanut Risto Tornivaara on niitannut itsensä tiukasti kiinni tanskalaiskonsernin uuteen digistrategiaan.”

Niitannut-sana on vain kiertoilmaus. Toimittaja olisi selvästi halunnut käyttää termiä ”hirttäytynyt”. Itse olisin ehkä käyttänyt sitoutunut-verbiä.

”Keskellä suurta murrosta Danske lopettaa paljon konttoreitaan.”

Että kehtaavatkin! Kaikki me haluaisimme piipahdella pankkikonttoreissa alvariinsa. Siis ainakin gallupvastauksiemme perusteella. Käytäntö on sitten jotain ihan muuta.

”Dansken orkesteri soittaa niin nopeasti, että kaikki eivät pysy parketilla tahdissa.”

Pitäisikö uusi strategia viedä käytäntöön hyyyviiiin hiiitaaassti? Mitä järkeä siinä olisi, jos uusi strategia on parempi kuin vanha? Parempi kertarytinä kuin ainainen kitinä.

”Joistakin kaupungeista Danske on poistunut kokonaan. Esimerkiksi haja-asutusalueilla Pohjois-Karjalassa pienet Lieksa ja Nurmes on jätetty kilpailijoille.”

Kerrankin joku tekee jotain järkevää. Jos pari köyhää haluaa väkisin kökkiä keskellä korpea, mitä ihmettä se pankille kuuluu?

”Pääkaupungissa sulkemiset ovat ärsyttäneet asiakkaita, jotka odottavat konttoreiden pitkissä jonoissa vuoroaan. On syntynyt epäilys, etteivät Dansken systeemit toimi niin kuin pitäisi.”

Sikäli kuin ymmärsin, ongelma on pikapikaa poistumassa. Kohta ei kenenkään tarvitse hikoilla pomppa päällä konttorissa, koska hommat hoituvat kätevästi mobiililaitteilla. Loistavaa!

”Pankin jyrkät liikkeet ovat nostaneet arvailuja siitä, valmisteleeko se vetäytymistä Suomen markkinoilta.”

Mainio reaktio. Juuri tällaiset hätäparkaisut kertovat, että joku etenee ripeästi. Loivat liikkeet sopivat nössöille luusereille.

Dansken konttoreissa käy keskimäärin 5 600 asiakasta päivässä. Mobiililaitteilla ja tableteilla kirjautuu kymmenkertainen määrä väkeä. Sen lisäksi tulevat vielä verkkopankin käyttäjät.

Tornivaara toteaakin hienosti näin:

”On pakko miettiä, miten pysymme hengissä ja miten tärkeimmät asiakkuudet hoidetaan.”

Juuri tuollaista puhetta haluaisin kuulla myös omiltani asiakkailtani useammin. Siis esimerkiksi strategista pohdintaa nimenomaan parhaiden asiakkaiden tarpeista. Tuskin juuri he parveilevat siellä Dansken konttoreissa jonotuslaput lapasessa.

En ole ikinä käsittänyt, miksi yritysjohtajan pitäisi hetkeäkään välittää huonojen asiakkaiden marmatuksesta. Mitä nopeammin sellaiset painuvat kilpailijoiden riesaksi, sitä parempi.

Hyvän strategian tunnistat siitä, että se tuottaa älämölöä, rutinaa ja kapinaa.

Palvelun tuotteistaminen -opas, Jari Parantainen
Palvelun tuotteistaminen -käsikirja
Tämä e-kirja neuvoo, miten tuotteistat insinöörisi osaamisen helposti ostettavaksi sisäänheittopaketiksi.
Maksuton

6 kommenttia

  1. Mutta vielä parempi strategia on sellainen, joka myydään niin hyvin ettei sitä tarvitse puolustella. Vaan asiakas ajattelee tämän olevan omaa keksintöään. Pahan mielen aiheuttaminen ei ole suoraan hyvä strategia.

    1. Kaikki hyvät ideat herättävät tunteita. Silloin osa ihmisistä väistämättä kannustaa ja osa vastustaa.

      Kuten joku viisas on joskus sanonut, rakkauden vastakohta ei ole viha. Se on välinpitämättömyys. Jos ostajat jäävät välinpitämättömiksi, strategia tuskin on mistään kotoisin.

      1. Veikkaan että Tomi puhuu nyt Täydellisestä Ideasta. Itse uskon, että sellaisia on olemassa. Ne vain ovat niinkuin Joulupukki – tokihan sellainen on, mutta niitä on yksi miljoonasta. Ja jos sellaisen keksii, joku muu luultavasti on keksinyt sen jo ja toteuttaa sitä jo.

        Yksinkertaisesti ei ole järkevää jäädä odottelemaan sitä Täydellistä Innovaatiota, jota rakastavat kaikki mutta kukaan ei vihaa. On vain niin paljon helpompaa ja fiksumpaa ottaa idea, joka jakaa ihmisiä ja perustaa bisnes sen pohjalle.

        Noissa mielipiteitä jakavissa ideoissa kun on vieläpä se hyvä puoli, että vaikka joku olisi sen aiemmin keksinytkin, ei tätä ole läheskään varmasti toteutettu, koska… jokuhan voisi pahoittaa mielensä!

        Ts. ei tarvitse sitä täydellistä, kaikkien rakastamaa ideaa, kun tarpeeksi hyvä eli mielipiteitä jakava idea on täysin riittävä.

  2. Niinhän se yksi pankkimies totesi, että tavallinen pankkiasiakas tuo vain hiekkaa lattialle. Tuskin on kovin väärässä.

  3. Kuulostaa todella hyvältä! Tuo strategiahan tarkoittaa juuri sitä, että konttoriin ei tarvitse raahautua kuin poikkeustilanteessa. Danske olikin ainoa pankki, jolle saimme suhteellisen nopeasti ja näppärästi (eli käymättä konttorissa) perustettua yritystilin. Nettipankkitunnukset saadakseen piti kuitenkin käydä näyttämässä pärstävärkkiään.

    1. Ilmeisesti jotkin rahanpesuun liittyvät pykälät pakottavat pankit siihen, että asiakkaan on joissain tilanteissa käytävä näyttäytymässä konttorissa. Kuulostaa kyllä järjettömältä, mutta näin esimerkiksi Nordea perusteli asiaa. Eivät suostuneet avaamaan tiliä muuten.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Aiheeseen liittyvät muut kirjoitukset

Vesihana solmussa
Jari Parantainen

Tieteilijät vinkuvat kuin viljelijät

Tunnustan, etten ymmärrä tieteellisestä julkaisutoiminnasta tuon taivaallista. Mutta se saattaa olla pelkästään hyvä asia. Nimittäin tieteilijöille aihe saattaa olla liiankin läheinen. Ainakin sellainen vaikutelma syntyy,

Mitä brändi tarkoittaa käytännössä?
Jari Parantainen

Mitä brändi tarkoittaa käytännössä?

Jokainen myyjä oppii tunnistamaan vaaran merkit. Itse pelkään erityisesti sellaisia asiakasehdokkaita, jotka viljelevät brändi-sanaa. Brändin määritelmää voi jokainen käydä tankkaamassa vaikkapa Wikipediasta. Luultavasti et tule

Palvelun tuotteistaminen -opas, Jari Parantainen

Palvelun tuotteistaminen

Pakerratko insinöörien esimiehenä?

Tämä 120-sivuinen e-kirja neuvoo vaihe vaiheelta, miten puserrat asiantuntijoittesi osaamisesta enemmän kate-euroja tuotteistamisen keinoin.

Teoksen vinkit perustuvat Suomen kokeneimman tuotteistajan käytännön kokemuksiin sadoista insinööritalojen tuotteistusprojekteista 17 vuoden aikana.

New call-to-action