Kolme neuvoa yrittäjäksi aikovalle

Share on twitter
Share on linkedin
Share on facebook
Share on whatsapp
Jari Parantainen
Jari Parantainen
Autan insinöörejä tuotteistamaan osaamisensa helposti ostettaviksi palvelupaketeiksi. Olen Suomen kokenein tuotteistaja. Palkittu Pölli tästä -blogi & bisneskirjoja. ✆ 050 5229 529

Pekka (nimi on ehkä muutettu) on aikeissa jättää turhauttavan palkkatyönsä. Hän haluaa yrittäjäksi. Miekkonen lähetti muutaman kysymyksen:

1. Lähipiiristä löytyisi hyvä myyjä. Mutta hän käy kalliiksi, etenkin kun aluksi kassa on kuiva. Pitäisikö silti palkata ammattilainen –  vai opetella itse myymään?

Rakas Pekka, ensinnäkin toivoisin vastaisuudessa helpompia kysymyksiä.

Sinänsä on hienoa, että pohdit heti aluksi myyjän palkkaamista. Liian usein me yrittäjät kuvittelemme osaavamme kaiken itse. Se koituu monen nuoren bisneksen kohtaloksi.

Muistan elävästi, miten hienolta tuntui, kun ulkoistin kirjanpitoni joskus 1990-luvun puolivälissä. Sitä ennen pyöritin tilikirjojani itse yli 10 vuotta. Se oli aivan järjetöntä.

Ei vaadi kummoista laskutaitoa havaita, että jonkin erikoisalan osaaja ja/tai alihankkija on lopulta paljon tehokkaampi – ja siksi edullisempi. Siis jos omilla työtunneilla on mitään arvoa.

Myyjä on kuitenkin hiukan erikoistapaus.

Se johtuu siitä, että omistajayrittäjä on aina firmansa ykkösmyyjä. Niin asiakas ainakin ajattelee.

Opettelisin siis myymään itse joka tapauksessa. Joudut kauppaamaan ideoitasi myös firmasi työntekijöille, alihankkijoille ja kumppaneille.

Kiinteästä kuukausipalkasta nauttivaa myyjää välttäisin viimeiseen saakka. Jos siis värväät myyjän, sido hänen liksansa tiukasti myyntituloksiin. Muista, että sääli on sairautta. Muuten ei hyvä heilu.

2. Pitäisikö yrittäjäksi heittäytyä saman tien kokonaan? Vai olisiko fiksua edetä varovasti työn ohessa?

Valitse molemmat vaihtoehdot. Ensin rakennat firmasi kuntoon iltapuhteina.

Mieti putiikkisi nimi ja perusta toiminimi (tai yhtiö). Hanki sille pankkitili. Rakenna mini-infra, jonka varassa voit jo pyörittää bisnestäsi kotona tai autotallissa.

Lopulta joudut valitsemaan. Oletko yrittäjä vai palkkatyöntekijä? Ne syövät taatusti toisiaan.

Varsinaista järkevää tai ilmeistä hetkeä tuskin siunaantuu. Excelisi ei rääkäise jonain päivänä, että lukujen perusteella nyt olisi aika.

Sen sijaan hyppäät rotkon reunalta. Sitten räpyttelet niin perkeleesti.

Sitä se heittäytyminen ja yrittäjäksi ryhtyminen aina tarkoittaa.

3. Kumpi kannattaisi perustaa, toiminimi vai osakeyhtiö? Oy olisi tietysti vakuuttava, mutta siihen täytyy satsata 2500 euroa.

Jos 2500 euroa tuntuu isolta rahalta, saattaa olla, ettet ole vielä valmis yrittäjäksi.

Toisaalta summa on yhtiösi pääomaa, jonka voit käyttää firmasi kuluihin. Rahan täytyy vain pyörähtää firmasi tilillä perustamisvaiheessa.

Todellisuudessa osakepääomasi kohtaloa alkaa kysellä vasta tilintarkastaja* ensimmäisen tilinpäätöksesi yhteydessä. Siihen saattaa kulua jopa pari vuotta siitä, kun aloitit hommat.

Jos et ole ensimmäisen vuoden aikana saanut haalituksi osakepääomaa takaisin, firmasi taitaa olla fiasko joka tapauksessa.

Jos myyjäsi haluaa osakkaaksi, tarvitset osakeyhtiön. Mutta silloin kannattaa ehdottomasti hankkia apua osakassopimuksen laatimiseksi.

Älä missään tapauksessa myy firmasi osakkeita kenellekään, joka ei ole allekirjoittanut osakassopimusta!

Kuten itsekin toteat, osakeyhtiö on myös viesti asiakkaille. Se vaikuttaa uskottavammalta kuin toiminimi.

(Joku viisas osaa varmasti kertoa, miksi toiminimi on joissain tilanteissa myös verotuksen kannalta edullisempi.)

Itse tekisin niin, että pyörittäisin toiminimeä niin kauan kuin homma pysyy pienimuotoisena sivutoimena. Päivitä toiminimi osakeyhtiöksi vasta, kun olet lähtemässä kokopäiväiseksi yrittäjäksi.

Harjoittele yrittämistä sivutoimisesti. Mutta älä vahingossakaan kilpaile työnantajasi kanssa.

* Paitsi että tilintarkastajasi noudattaa yhtiölain pykäliä, hän myös murehtii, pystytkö maksamaan hänen laskunsa.

Palvelun tuotteistaminen opas, Jari Parantainen
Palvelun tuotteistaminen -käsikirja
Tämä e-kirja neuvoo, miten tuotteistat insinöörisi osaamisen helposti ostettavaksi sisäänheittopaketiksi.
Maksuton

20 kommenttia

  1. Aloittamista voi helpottaa myös starttiraha ja muut tukiaiset kylkeen. Pitää olla aika kova bisnes, että rahaa alkaa tulemaan heti ekana päivänä ovista ja ikkunoista.

    1. Puhumattakaan yrittäjän omista säästöistä, joita hän on kerännyt alun kuivaa kautta varten jopa vuosikausia!

      Vakavasti sanottuna: ihmettelen sitä aina, miksi autoon, matkaan tai asuntoon on mahdollista säästää. Mutta ehkä kaikkein tuottavimpaan investointiin – eli yritykseen – rahat täytyy löytyä jostain lainaksi tai tukiaisina.

    2. Starttiraha auttaa ponnistamaan työttömyydestä yrittäjäksi, muuhun siitä ei ole. Jos yrityksen keskeinen tavoite ei ole tukien hakeminen, rajallinen energia kannattaa keskittää yrityksen liikeidean toteuttamiseen.

      Kassavirran saamiseksi bisneksen ei tarvitse olla kova, mutta sen pitää olla elinkelpoinen. Kokeilla voi pienesti, jopa ilman omaa yritystä osakunta/laskutuspalveluiden kautta.

  2. Alkavista yrityksistä noin 70% menee konkurssiin alle vuoden kuluttua aloittamisesta. Yritystoiminta on (liian) usein sellaista, että olisi parempi, jos sitä ei olisi koskaan aloitettukaan.

    Blogistin suosittelema Kahnemanin Thinking Fast and Slow -kirja alleviivasi samaa asiaa. Yrittäjäksi ei puhtaasti todennäköisyyksien valossa kannattaisi alkaa kenenkään.

    Eli lopetahan Pekka se haihattelu ja tule tänne konttoriin omiesi joukkoon. Turhauttavaa, mutta turvallista.

    1. Ei voi mitään, mutta olet oikeassa. Kahneman totesi myös sen tosiasian, että yrittäjäksi aikovat yliarvioivat kykynsä ja mahdollisuutensa.

      Tosin vaimoni on paljasti vastaavan empiirisen havaintonsa jo kymmenen vuotta sitten, kun kysyin häneltä yrittäjän tunnusmerkkejä.

  3. Jos nyt itse lähtisin miettimään yrittäjyyttä, panostaisin kaiken mahdollisen fiksujen verkkosivujen synnyttämiseen. Siihen ei vaadita yhtään työntekijää, vaan hyviä yhteistyökumppaneita. Mahdollisimman paljon automaatiota ja mahdollisimman paljon eväitä (sisältöä) potentiaalisten asiakkaiden itsensä suorittamaan ostoprosessiin. Kumppanit voi sitouttaa tai lahjoa jakamalla prosentuaalisia osuuksia tulevasta kassavirrasta – riihikuivaa siis. Verkkosivut eivät tarvitse taakseen yritystä ja kun sivut alkavat toimia eli myydä, voit hakea Starttirahaa ja lykätä sivujen taakse yrityksen. Kaikki ylläoleva on tietty riippuvainen busineksen luonteesta – maatalouslomittaja ei välttämättä istu tähän.

    Myyjän palkkaaminen on niitti arkkuun samantien. Lainaus: ”Verojen takia työnantajan bruttokustannus työstä on paljon suurempi kuin palkansaajan nettotulo, mikä vaikeuttaa työllistämistä. Iso verokiila vähentää sekä työnantajan mahdollisuuksia työn tarjoamiseen että palkansaajan halukkuutta työn vastaanottamiseen.” Sixten Korkman

    Työn voi laskuttaa osuuskunnan kautta, esim Eezy. Osuuskunta Eezy sanoo näin: ”Voit myös toimia myyntiedustajana myyden tuotteita tai palveluita toimeksiantajasi (asiakkaan) lukuun, tällöin voit laskuttaa myyntipalkkiosi Eezyn kautta. Bruttopalkkasi on 71 – 73% arvonlisäverottomasta (alv 0%) laskutushinnastasi. Kaikki maksamamme palkat ovat ”lopullisia” palkkoja, eli sisältävät lomakorvauksen sekä muut mahdolliset varsinaisen palkan lisäksi maksettavat erät.” Näin siis Osuuskunta. Eiköhän verottaja laita stopin tuollekin – liian hyvää ollakseen totta.

    Summasummarum. Kannattaa Googlata vastaavalla alalla operoivia yrityksiä ja analysoida eritoten näiden verkkopresenssiä ja tehdä paremmin. Ja pitää samalla kiinni nykyisestä työpaikasta jos pystyy. On todennäköistä, että joutuu joka tapauksessa siirtymään yrittäjän penkille – työnantajat ehkä sitä itse tulevat ehdottamaan. En pidä sitä huonona ajatuksena ollenkaan.

    1. Demareiden kaupunginvaltuutettu Pentti Arajärvi vastustaa kuntien palvelualoitetta mielipidekirjoituksessaan tämän päivän Hesarissa näin:

      ”Tu­lok­se­na to­sin oli­si kun­nan ja sen pal­ve­luk­ses­sa ole­vien jat­ku­va epä­var­muus.”

      Vastaavaa tuntuu moni pohtivan yksityisellä puolen. Palkkatyöntekijöitä ei saisi vaivata epävarmuudella, kun se ei ole heistä kivaa.

      Ihmettelen vain, että vieläkin joku jaksaa uskoa ns. turvattuihin työpaikkoihin. Enkä ymmärrä, kenen vastuulla on taata jonkun toisen turvallinen oleilu hamaan tappiin saakka.

      Herätys nyt, se aika meni ohi jo 1990-luvun alussa! Silloin esimerkiksi ”elinikäisistä” työpaikoista nauttinut pankkiväki sai huomata illuusionsa murenevan.

  4. Muutaman kerran on tullut tarinoitua yleisölle ”tutkimuksesta liiketoimintaan” -tapahtumissa. Näissä tilaisuuksissa olen sanonut, että paras hetki aloittaa sivutoimi-yrittäjänä on yliopisto-opintojen alussa. Tähtää siihen, että valmistumisen jälkeen siirryt kokopäiväiseksi omaan yritykseen.

    Perusteluna olen sanonut, että opiskeluaikana yrittäminen on taloudellisesti lähes riskitöntä. Silloin ei voi mennä enää taloudellisesti huonommin. Lisäksi se on ainoa hetki Suomessa, jolloin yrittäjästatuksella saa tulosiirtoja Kelalta – eli opintotukea ja lainaa.

    Opiskeluaika toimii myös ”sotaharjoitus-stressi-simulaattorina”. Jos selviät opinnoista (= valmistut aikataulussa), osa-aikatöistä ja omasta firmasta kunnialla, erittäin todennäköisesti pärjäät myös omassa firmassa 24/7 🙂

    1. Siinähän tuli monta hyvää vinkkiä. Sitä paitsi voin itse vahvistaa, että asia menee juuri noin.

      • Perustin ensimmäisen toiminimeni 1983, kun aloittelin 2. vuoden opintojani.
      • Olin niin rahaton kuin ihminen voi olla, joten mitään hävittävää ei ollut.
      • Valmistuin juuri keskiarvoajassa (6,5 vuotta siihen aikaan).
      • Tein aluksi osapäivätöitä tietokonemyymälässä myyntihommissa.
      • Lopputyöni naputtelin kokopäivätyön ohessa iltapuhteina.

      Ilmeisesti läpäisin stressitestin, sillä nyt on menossa 31. vuosi joko sivu- tai päätoimisena yrittäjänä.

    2. Hyvin vahvaa tukea tälle. Perustin oman yritykseni 2. vuoden keväällä amkissa (teen verkkosivuja yrityksille) ja se on ollut fiksuin päätös koko opiskeluaikana. Ennen tätä olin noin vuoden Eezy-laskutuksella ja nyt olen vajaan vuoden ollut opiskelija/yrittäjä.
      Tohon listaan lisään vielä suhteet. Opiskelemaan tulin vieraalle paikkakunnalle, josta en tuntenut juuri ketään. Nyt yrittäjänä suhteita on synytynyt asiakasyrityksiin ja maine kiirii aina edelle suosituksien kautta. Kesätöitäkin tarjottiin ihan soittamalla. Ansioluetteloon saa mukavasti suosittelijoita ja oikeasti hyödyllisiä projekteja (jos valmistumisen jälkeen siirtyy palkkatöihin).
      Toinen asia on oppiminen. Yritys on opettanut ja pakottanut oppimaan valtavasti oman alan asioita sekä markkinointia. Valtaosa osaamisesta on tullut oikeissa asiakasprojekteista ja joitain perusteita vain koulun kautta. Vaikka kaiken aikansa olisikin käyttänyt kouluun niin aika tyhjin eväin sieltä lähtisi ellei tekisi oikeita hommia sivussa.
      Kiitos Jari blogista ja kirjoista! Laitoin aiemmin linkkiä blogiisi ja Tuotteistaminen-kirjaasi omaan blogiini kun kirjoitin verkkosivujen myyvyydestä.

  5. 1. Yrittäminen on myyntiä. Jos heti PALKKAAT myyjän, et tiedä myynnistäsi itse mitään koska sinulla ei ole ollut siihen kosketuspintaa etkä näin ollen myöskään luultavasti tiedä, mitä sinun tuotteessasi & yrityksessäsi & toimialalla myyjältä vaaditaan menestymiseen eli millaisen myyjän haluat palkata.

    Kun teet myyntiä ensin itse, opit mitä tarvitaan.

    2. Aseta ennalta jokin tavoite asiakas- tai myyntimäärälle, jonka saavutettuasi hyppäät ulos päivätyöstäsi.

    3. Et tarvitse useimmissa tapauksissa sekä lain mukaan että käytännössäkään tilintarkastajaa toiminnan alussa ja säästät näin rahaa. 2 500 € ei katoa minnekään, voit käyttää sitä toiminnan kuluihin ihan tavallisesti. Äläkä ole tyhmä ja laita osakepääomaan yli 2 500 euroa, koska siinä ei ole järkeä. Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto tai (pääoma)laina ovat avainsanat, jos panostat yli 2 500 €.

    1. Kiitos Markus, hyviä neuvoja!

      Itse ehkä palkkaisin tilintarkastajan, vaikkei pakko olisikaan. Hyvän tilkkarin neuvot saattavat olla aloittavalle yrittäjälle erittäin arvokkaita. Niiden avulla moni on välttänyt esimerkiksi ikävyydet ensimmäisessä verotarkastuksessa.

      Edullisimmillaan tilintarkastaja saattaa hoitaa pientä firmaa koskevat hommansa muutamalla satasella. Toki on hyvä kysymys, onko tässäkään asiassa mahdollista ostaa hyvää halvalla.

      Usein tilitoimisto osaa suositella tilintarkastajaa. Kannattaa muistaa, että vaikka tilitoimistossa olisikin joku tilintarkastuksia tekevä henkilö, hän käsittääkseni joutuu jääväämään itsensä.

      Toisin sanottuna hän ei voi toimia oman kirjanpitotoimistonsa asiakkaiden tilintarkastajana. Eikä se olisi ehkä muutenkaan järkevää, koska yksi tilintarkastajan tehtävistä on arvioida ja korjata myös tilitoimiston tekemiä kirjanpitoratkaisuja.

  6. Hyviä neuvoja, yhteen niistä kuitenkin toisin kokemukseen perustuvan vaihtoehtoisen näkökulman. Itse perustin ensin toiminimen ajatuksella ”katsotaan miten lähtee kulkemaan” ja sitten vuoden päästä osakeyhtiön. Tuo toiminimi-aloitus oli jälkeenpäin ajatellen ihan turha kuvio, jossa tuli vain ylimääräistä paperisotaa, kuluja ja vaivaa: mm. y-tunnus ja fiman virallinen nimi vaihtuu jos noin tekee ja niitä sitten ilmoitellaan ja korjataan moniin paikkoihin. Rohkeasti siis suoraan osakeyhtiöksi!

    Tilintarkastajankin alussa valitsin, sittemmin siitä luovuin, kun tilitoimistosta sain niin hyvät neuvot. Hyvä tilitoimisto on yrittäjän paras ystävä.

    1. Kiitos Ritva, osut sikäli oikeaan, että firmaa koskevat viralliset muutokset ovat usein paljon mutkikkaampia kuin sen perustaminen.

      Myös tuo nimiasia on kiusallinen. Alkuperäinen versio jää tosi helposti kummittelemaan joka paikkaan. Se putkahtaa esiin jopa tietoliikennelaitteiden asetuksista vielä vuosia myöhemmin.

      Kaikkein karmeinta on lopettaa ja purkaa turhaksi käynyt osakeyhtiö. Se vasta kallis ja pitkäpiimäinen projekti onkin. Alle puolen vuoden se ei näytä onnistuvan millään.

      1. …ja PRH:n käsittelymaksut ovat pienyrittäjälle sairaan suuria. Esim osakepääoman korottaminen (=merkintä tietokantaan) maksaa 240 €.

  7. Onko meillä saatavilla tilastoa miten nopeasti / moni suomalainen Oy menee nurin? Yleensä viittaukset on aina ’muricaan.

    1. Suomen Uusiyrityskeskusten hallitus tiedotti näin pari vuotta sitten (2012):

      ”Uusyrityskeskusten neuvonnan kautta syntyneet yritykset ovat keskimääräistä selvästi elinvoimaisempia, sillä kahden vuoden kuluttua perustamisesta 90 prosenttia yrityksistä on vielä toiminnassa ja viiden vuoden kuluttua 80 prosenttia. Merkittävintä on se, että vain alle 4 prosenttia aloittaneista yrittäjistä lopettaa toimintansa konkurssin vuoksi viiden ensimmäisen vuoden kuluessa.”

      Kannattaa kuitenkin ottaa huomioon, että tuossa puhutaan selvästi jo valikoidusta joukosta yrityksiä. Muilla on taatusti paljon suurempi epäonnistumisen todennäköisyys.

  8. Muistan nähneeni sellaisen luvun, että kaikista perustetuista yrityksistä joka toinen ei saavuta kolmen vuoden elinikää. Lienee aika lähellä reaalimaailmaa.

  9. Keväällä yrityksen ensimmäistä myyjää palkatessa tuli pohdittua myyjän palkkausta ja päädyin kiinteään kuukausipalkkaan. Kyseessä ohjelmistoratkaisun B2B myynti. Alkuvaiheessa kun tuote, markkinasegmentti, hinnoittelu tai kaikki nämä vielä hakevat osin paikkaansa, on erittäin vaikeaa asettaa mittareita myynnin tulospalkkaukseen. Tässä vaiheessa myyjällä on tärkeä rooli yrityksen kehityksessä ja myyjän tekemistä pitäisi ohjata sisäinen motivaatio sekä yrityksen pitkän tähtäimen etu. Jos samalla joutuu pohtimaan tulospalkkauksen mittareiden järkevyyttä ja varmistelemaan itselleen kelvollista kuukausipalkkaa, niin yrityksen ja yksilön tavoitteet eivät ole samansuuntaiset.
    Tiukka tulospalkkaus lienee perusteltua kun työ on suoraviivaista ja voidaan asettaa hyvin selkeät mittarit ja tavoitteet. Jos joku on löytänyt toimivan mallin aloittavaan asiantuntijayritykseen niin olisi mukava kuulla.
    Aiheeseen liittyen Dan Pinkin mielenkiintoinen esitys sisäinen vs. ulkoinen motivaatio ja palkitseminen.
    https://www.ted.com/talks/dan_pink_on_motivation?language=en

  10. Hienoja neuvoja sekä Jarilta itseltään että monilta kommentoijilta!

    Itse suosittelen joka tapauksessa ensin hyödyntämään erilaisten ”virallisten tahojen” tarjoamaa ilmaista neuvontaa. Itse sain nuorena miehenä Espoon uusyritysputkessa paljon kullanarvoisia neuvoja – ja itse asiassa silloin päätin olla aloittamatta vielä toimintaani koska asiantuntijatapaamisten jälkeen en nähnyt riittäviä menestymisen mahdollisuuksia. Sain myönteisen starttirahapäätöksen mutta jätin sen nostamatta.

    Tilintarkastajan käyttöä komppaan. Kun meillä oli pieni kahden mainostoimisto saimme sekä tilitoimistolta että tilintarkastajalta heidän palkkioihinsa verrattuna todella arvokkaita vinkkejä mm. verotuksen suhteen.

    Yhtiömuodoista sen verran, että itselläni on ”vain” toiminimi ja se riittää hyvin. Yhden ihmisen asiantuntijayritys on joka tapauksessa yhden asiantuntijan yritys – siinä myydään henkilöä, ei yritysmuotoa. Tässä tietysti auttaa ikä ja kokemus, nuorella ensimmäistä yritystään perustavalla Oy:stä voi tosiaan olla mielikuvahyötyä. Ja tietysti jos ajatuksissa on alunperinkin kasvaa niin ehdottomasti kannattaa ottaa heti joku muu kuin toiminimi.

    Lopuksi haluaisin painottaa äitivainaani minulle useita kertoja sanomaa viisautta. Hän tarkoitti sitä mainonnan suunnittelijan näkökulmasta, mutta mielestäni se soveltuu enemmän kuin hyvin myös aloittavalle yrittäjälle: ”Älä rakastu omiin ideoihisi”.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Aiheeseen liittyvät muut kirjoitukset

Koulutuspalautetta:
Jari Parantainen

Koulutuspalautetta: ”Tutut liikaa äänessä”

Tiistaina Vantaalle kokoontui kanssani seitsemäntoista innokasta ammattilaista pähkimään napakan myyntiesityksen anatomiaa. Tilaisuuden järjesti jo tuttuun tapaan Ratekoulutus. Mitä tarkoitan napakalla? Kurssin nimi toivottavasti kertoo olennaisen:

Palvelun tuotteistaminen opas, Jari Parantainen

Palvelun tuotteistaminen

Pakerratko insinöörien esimiehenä?

Tämä yli 100-sivuinen e-kirja neuvoo vaihe vaiheelta, miten puserrat asiantuntijoittesi osaamisesta enemmän kate-euroja tuotteistamisen keinoin.

Teoksen vinkit perustuvat Suomen kokeneimman tuotteistajan käytännön kokemuksiin sadoista insinööritalojen tuotteistusprojekteista 17 vuoden aikana.