Onko paha poliisi hyvä poliisi?

Share on twitter
Share on linkedin
Share on facebook
Share on whatsapp
Jari Parantainen
Jari Parantainen
Autan insinöörejä tuotteistamaan osaamisensa helposti ostettaviksi palvelupaketeiksi. Olen Suomen kokenein tuotteistaja. Palkittu Pölli tästä -blogi & bisneskirjoja. ✆ 050 5229 529

Pikku-uutinen viime viikolla kertoi poliisien mainetta koskevasta tutkimuksesta. Poliisiammattikorkeakoulu* oli selvittänyt, luottavatko suomalaiset yhä virkavaltaan. Tiedotusvälineet raportoivat, että hyvältä näytti.

Tutkintavankeudessa istuvan Helsingin huumepoliisin päällikön Jari Aarnion seikkailut tai  kohu tietolähteiden rekisteröinnistä ei näyttänyt horujuttaneen luottamusta. Suunta oli jopa päinvastainen.

Tulokset olivat peräisin Taloustutkimukselta. Firma kysyi asiaa puhelimitse vuodenvaihteessa 2013–2014 neljään otteeseen viikon välein. Vastaajia oli eri kierroksilla satunnaisesti VRK:n rekisteristä poimittuna joko 501 tai 1004. Ammattimaisesti hoidettu keikka siis.

Kaikissa tällaisissa kyselyissä piilee tietysti sama ongelma: vaihtoehtoa ei ole mahdollista selvittää. Kukaan ei voi tietää, miltä tulokset näyttäisivät, jos Aarnio ei olisi kärähtänyt.

Luultavasti juuri siksi vertailukohdaksi oli haettu eurooppalainen vastaava kysely. Ajatuksena lienee, että näin on voitu sulkea pois jokin yleinen poliisin luottamukseen vaikuttanut trendi.

Selvityksen lopusta löytyy aika veikeä kommentti:

”Tulosten valossa Aarnion tapaus jää tapahtumasarjan toisen piirteen varjoon. Kansalaiset eivät nähtävästi pitäneet siitä, että poliisia arvosteltiin tietolähdetoiminnan rekisteröinnin puutteista. Tältä osin kritiikki näyttää kääntyneen esittäjiään vastaan.”

Me suomalaiset olemme siis loukkaantuneet poliisin puolesta, koska sisäministeri Päivi Räsänen oli ilkeä poliisiylijohtaja Mikko Paaterolle. Uskokoon ken haluaa. Ministerihän näpäytti Paateroa siitä, että huumepoliisi ei ollut rekisteröinyt tietolähteitään sääntöjen mukaisesti.

Mutta miksi olin kiinnostunut tutkimuksesta? Miten se liittyy tuotteistamiseen tai bisneksiin yleensä?

Se johtuu juuri siitä, että suomalaiset tuntuvat pitävän poliisia niin puhtoisena ja moitteettomana. Kaikkeen täydelliseen liittyy kuitenkin sama ongelma: se ei ole kovin uskottava.

Väitän, että ihmiset epäilevät kaikkea täydellistä alitajuisesti. Täydellisyys viittaa kaunisteluun, peittelyyn, sensuuriin ja kulisseihin.

Kuitenkin viime vuosina on käynyt hyvin ilmi, että ihmisiä poliisitkin ovat. Kun hiihtäjä Mika Myllylä teki itsemurhan, poliisit ja muut virkamiehet syöksyivät työasemilleen urkkimaan tapauksen tietoja lainvastaisesti. Syytteitä napsahti lähes sadalle.

Oletetaan, että Taloustutkimuksen selvitys pitää paikkansa.

Jos poliisi on suomalaisten mielestä yhä luotettavampi, kenties se johtuu nimenomaan julkisuuteen putkahtaneista ongelmista.

Ongelmat kertovat, että poliisit ovat epätäydellisiä. He joutuvat nöyrtymään samoihin sääntöihin kuin me muutkin. Sehän tekee virkamiehestä aidomman ja uskottavamman.

Täydellinen firma, tuote tai ammattilainen on epäuskottava.

* Olisiko Poliisiopisto kuitenkin rehellisempi nimi? Houkuttaisiko esimerkiksi elokuva ”Poliisiammattikorkeakoulu 3” yleisöä?

 

 

 

Palvelun tuotteistaminen opas, Jari Parantainen
Palvelun tuotteistaminen -käsikirja
Tämä e-kirja neuvoo, miten tuotteistat insinöörisi osaamisen helposti ostettavaksi sisäänheittopaketiksi.
Maksuton

2 kommenttia

  1. Suomea pidetään yleisesti vähän korruptoituneena maana. Väite ilmeisesti perustuu siihen että korruptiosta paljastuneita ja tuomittuja on vähän. Mutta sehän ei kuitenkaan tarkoita että korruptiota itsessään olisi vähän, vaan joko sitä ei tunnisteta ja pidetään vallitsevia käytäntöjä normaalina tai sitten tekijät ovat sen verran taitavia että eivät paljastu. Vähän sama juttu kuin tuon poliisin puhtoisen julkikuvan kanssa.

    1. Tuo korruptiotutkimusten periaate on veikeä. Nehän ovat tyypillisesti kyselytutkimuksia. Toisin sanottuna suomalaisilta udellaan, onko Suomi heidän mielestään korruptoitunut. Näin syntyy esimerkiksi Euroopan komission barometri.

      Koska suomalaiset eivät ole mielestään korruptoituneita, he tietenkin vastaavat sen mukaisesti. Tulos kertoo siis vain yleisestä mielipiteestä ja myytistä. Todellisesta tilanteesta se ei todista mitään.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Aiheeseen liittyvät muut kirjoitukset

lehdon-kirittaja-koulutus
Jari Parantainen

Kirittäjä-palvelun tuotteistaminen johti 100-kertaiseen nopeuteen

Lehdon Kirittäjä-palvelun tuotteistaminen on vuoden tärkein projektini. Hankkeen tuloksena syntyi projektimalli, jonka ansiosta toimitilan suunnitelutyö nopeutuu jopa satakertaiseksi perinteiseen tapaan verrattuna. Rakennus ehtii tuottaa jopa

Palvelun tuotteistaminen opas, Jari Parantainen

Palvelun tuotteistaminen

Pakerratko insinöörien esimiehenä?

Tämä yli 100-sivuinen e-kirja neuvoo vaihe vaiheelta, miten puserrat asiantuntijoittesi osaamisesta enemmän kate-euroja tuotteistamisen keinoin.

Teoksen vinkit perustuvat Suomen kokeneimman tuotteistajan käytännön kokemuksiin sadoista insinööritalojen tuotteistusprojekteista 17 vuoden aikana.