Kävin pärisemässä hinnoittelusta Tampereella kaksi viikkoa sitten. TuplaamoLive-työleirille osallistui parin päivän ajan innokkaita yrittäjiä, jotka remppasivat markkinointiaan yötä päivää.
Joukkoon kuului tomera nuori siivousyrittäjä Jenni Parpala Vaasasta. Hän oli selvästi hoksannut jotain äärimmäisen harvinaista.
Moni meistä haluaisi ostaa kotiinsa hyvää siivouspalvelua.
Useimmat siivousliikkeethän kilpailevat verisesti siitä, kuka halvimmalla ei tee mitään kunnolla.
Jennin asenteesta kertonee jotain se, että hän voitti parhaan myyjän ja hänen yrityksensä Kiffel parhaan palvelun palkinnon valtakunnallisessa Nuori yrittäjyys -kilpailussa.
Yrittäjämme pohti Tampereella pää punaisena, miten hän hinnoittelisi Kiffelin palvelut.
Jennin kohderyhmää ovat hyvin toimeentulevat perheet, jotka tuskin juoksevat ensisijaisesti halvimman hinnan perässä.
Kaikki siivoojat ovat kuitenkin jotenkin maagisesti päätyneet siihen, että jokainen suomalainen perhe on valmis maksamaan palvelusta 36 tai 37 euroa tunnilta. Ehkä siinä tosiaan napottaa jokin hintapiste, joka tuottaa keskimäärin eniten.
Toisaalta luulen, että monilla meistä ei ole harmaata aavistusta, paljonko siivoojan pitäisi maksaa. Etenkin, kun vielä kotitalousvähennys hämmentää asiaa niin, että lopullista summaa pitäisi tosissaan laskea.
Alkuviikosta sainkin Jennin uuden hinnastoluonnoksensa kommentoitavakseni. Ehdotin, että kenties joukkoistamme pohdinnan miljoonille fiksuille Pölli tästä -blogin lukijoille.
Tavallinen suomalainen yrittäjä tietysti keksisi heti kolme tusinaa syytä, miksi ajatus on aivan älytön.
Emmehän me nyt voi julkaista liikesalaisuuksia ja diiba daaba duu.
Jenni sen sijaan ei epäröinyt. Tässä hänen alustava versionsa:
Mitä sanot? Miten ja miksi kenties muuttaisit Jennin tulevaa hinnastoa?
Tyypillistä suomalaista yrittäjää riivaa sisäsyntyinen pakko myydä halpaa köyhille. Jenni sen sijaan haluaa myydä huippupalvelua hyvin toimeentuleville.
