Suomen Kuvalehti kertoo tuoreessa jutussaan (44/2016), miten saksalainen putkiremppa valmistuu yli kymmenen kertaa nopeammin kuin suomalainen.
Jutusta näkyy karusti reaktio, johon olen törmännyt urani aikana lukemattomia kertoja:
”Tätä työtä ei voi tehdä yhtään nykyistä nopeammin. Turha tulla meitä neuvomaan, olemme harjoitelleet tätä kymmeniä vuosia.”
Lisäksi asiantuntijat tempaisevat jostain alitajunnastaan aina saman vastaväitteen. Nopeus tarkoittaa muka tunarointia ja sähellystä.
Totuushan on juuri päinvastainen. Nopea prosessi on pakko miettiä ja suunnitella huolellisesti. Se tuottaa parempaa laatua kuin perinteinen haahuilu ja ihmettely.
Vaikka SK:n tarina käsittelee remppabisnestä, täsmälleen sama turaaminen riivaa suomalaista julkista terveydenhuoltoa.
Sairastunut työntekijä saattaa odottaa kotonaan 2–3 kuukautta pelkästään sitä, että hän pääsisi ensimmäisen kerran erikoislääkärin vastaanotolle. Kustannukset meille veronmaksajille nousevat kymppitonneihin.
Jokaisen asiantuntijaorganisaation johtajan pitäisikin kiireesti lukea Sari Torkkolan tuore Lean-teos. Se on mielestäni vuoden 2016 tärkein kotimainen bisneskirja.
Sarin kirja on sikäli poikkeuksellinen, että se kertoo avoimesti tositarinan suomalaisesta organisaatiosta. Tulokset ovat aivan omaa luokkaansa.
Suomalainen putkiremontti on sikahidas tasan niin kauan, kun suomalainen johtaja kieltäytyy opiskelemasta lean-ajattelua.
