Lauantain aviisi julkaisi laajan jutun maaseudun kunnista, jotka vokottelevat paluumuuttajia (HS 20.5.2017: Asukkaita houkutellaan tonteilla ja työpaikoilla).
Stoori oli hauska. Se käsitteli jos jonkinlaisia vaikuttimia, jotka saattaisivat innostaa etenkin lapsiperheitä pois kasvukeskuksista. Kuitenkin kaikkein tärkein syy jäi kokonaan mainitsematta.
Mutta mitä tekemistä tällä aiheella on Pölli tästä -blogissa?
No, Hesarin juttu kertoo hienosti siitä, miten ihmisillä on aina piilomotiiveja. Ne ovat yleensä sen verran noloja, että asiakkaat eivät kerro niistä ääneen. Mutta siellä taustalla ne joka tapauksessa vaanivat.
Usein hittituotteen takana on fiksu tuotekehittäjä, tuotteistaja tai markkinoija, jolle on valjennut jonkin asiakasryhmän yksityinen motiivi. Siitä syntyy kilpailuetu, koska muut keskittyvät vain ostajien julkisiiin vaikuttimiin.
Tässä tapauksessa toimittaja oli listannut paluumuuttajien julkisia motiiveja näin:
- Sujuvat työmatkat, liikenneruuhkassa ei tarvitse kökkiä
- Maaseutukunnat tarjoavat halpoja tontteja ja/tai hienoja rantapaikkoja
- Asuminen maksaa vähemmän kuin kasvukeskuksissa
- Nopeat laajakaistayhteydet
- Pienet, homeettomat koulut ja päiväkodit
- Ilmaista päivähoitoa viisivuotiaille
- Lukio tarjoaa oppilaille ilmaiset läppärit
- Stipendit opiskelijoille
- Jopa kymppitonnin lastentehtailupalkkiot
Vaikuttava lista, eikö niin? Epäilemättä hyödyillä on vaikutusta. Mutta kuten sanottu, tärkein yksittäinen asia listalta puuttuu.
Toimittaja on kirjoittanut juttunsa sisäänheitoksi ja lopetukseksi henkilönäkökulman, kuten tapana on. Hän kertoo Huiskosen perheestä:
”Kehäteiden ruuhkiin kyllästynyt Sami Huiskonen mieltyi Mikkeliin aikoinaan siellä asuessaan. Kun perheen toinen lapsi syntyi, Huiskonen alkoi vakavasti pohtia vaihtoehtoa Porvoon kodin ja pääkaupunkiseudun työpaikan väliselle pendelöinnille. Porvoolaissyntyinen puoliso suhtautui ajatukseen myönteisesti, joten Huiskonen alkoi etsiä työpaikkaa Mikkelistä.”
Stoorin päättyy onnellisesti. Huiskosten muuttokuorma saapui Mikkeliin toukokuun alussa. Sami Huiskonen toteaa vielä lopuksi:
”Savo ja savolaiset ihmiset ovat minun sielunmaisemaani. Täältä löytyy kaikki, mitä tarvitsemme.”
Tässä vaiheessa hekotin jo ääneen – vaikka en voikaan tietää Huiskosten yksityisiä motiiveja. Siksi niitä kutsutaankin yksityisiksi. Eikä tällä yksittäistapauksella sinänsä ole merkitystä.
Mutta jos olisin itse markkinoimassa vaikkapa Mikkeliä, valitsisin kohderyhmäkseni vain tietyntyyppisiä ehdokkaita. Vinkiksi vielä jutusta löytyvä kuvateksti:
”Porvoosta synnyinseudulleen Etelä-Savoon kaivannut Sami Huiskonen (vas.) kantaa isänsä Leo Huiskosen kanssa keittiön pöytää uuteen kotiinsa Mikkelissä. Ikkunassa Samin äiti Maija Huiskonen pojantyttärensä Pihlan kanssa.”
Veikkaan yleisen elämänkokemukseni perusteella, että tuossa toimittaja (ehkä tietämättään) paljasti Huiskosten todellisen motiivin.
Selvitä asiakkaasi yksityinen motiivi. Saat edun verrattuna kilpailijaasi, joka keskittyy vain ostajien julkisiin motiiveihin.
Toukokuun lukupiiri on vuorossa perjantaina 26.5. klo 9:15. Webinaari on maksuton. Se kestää 45 minuuttia.
Ruodittava kirja on nimeltään Zero to One: Notes on Start Ups, or How to Build the Future.
Teoksen on kirjoittanut miljardööri Peter Thiel, joka on yksi PayPalin perustajista. Thiel on kiinnostava heppu, sillä hän selvästi näkee monia asioita toisin kuin enemmistö.
Lisäkseni Thielin ajatuksista tulee juttelemaan tuotteistaja Antti Apunen, joka on kova poika lukemaan itsekin.
Lukupiiriin kannattaa osallistua, vaikket ehtisi lukea teosta etukäteen. Saat nopeasti käsityksen sisällöstä. Voit jopa sujuvasti teeskennellä, että olet ahminut koko pläjäyksen alusta loppuun.
Ilmoittaudu toukokuun Pölli tästä -lukupiiriin
Lisää lukupiirin ajankohta kalenteriisi suoraan tästä:
Google-kalenteri ∣ Apple-kalenteri ∣ Microsoft Outlook
Tiesithän, että saat esimerkiksi iPadillesi tai puhelimeesi Kindle-lukusovelluksen maksutta?
Sitten voit ostaa Zero to One -kirjan Kindle-version Amazonista. Se maksaa vain noin 13 taalaa. Pääset lukemaan teosta muutamassa minuutissa tilauksestasi.
Kindle Applen laitteille ∣ Kindle Android-laitteille ∣ Kindle PC:lle tai Mäkille
Olen näitä kaveripiirissäni seurannut. Paluumuuttoliike kohti Pudasjärveä, jos vain mahdollista. Nollasummapeliä, joutuu tinkimään monesta mutta saa tilalle jotain jota arvottaa korkeammalle.
Aikoinaan törmäsin maakunnissa etenkin paikallisten kehitysyhtiöiden tai -hankkeiden puuhanaisiin ja -miehiin. Yllättävän monet heistä olivat paluumuuttajia, joita vanha kotipaikkakunta oli vetänyt puoleensa (jopa ulkomailta saakka) aina samasta syystä.
Nuo syrjäkylät houkuttelevat tosiaan pääasiassa paluumuuttajia, en usko että paljasjalkainen statilainen lähtee pienelle paikkakunnalle ilman verkostoa.
Verkosto-sanassakin on hiukan kiertoilmaisun makua. Tarkoitit varmaan sanoa, että vanhemmista olisi niiiin mukavaa, jos heillä olisi käytössään maksuttomia, joustavia lastenvahteja aina tarvittaessa.
Hehheh, motiivin voisi kuvailla nätimmin että ”vanhemmista olisi niiiin mukavaa, jos heillä olisi käytössään lastenvahteja jotka oikeasti välittävät kyseisistä vekaroista”. Niin ainakin itselleni olen perustellut isovanhempien hyödyntämisen hoitoapuna, mutta toki joustavuus ja edullisuus löytyyvät jostakin mielen sopukoista salattuina motiiveina.
Toki täytyy muistaa, että jos isoäideistä ei olisi lisääntymisen kannalta hyötyä, luultavasti ihmisnaaraat olisivat paljon lyhytikäisempiä. Evoluution kannaltahan he olisivat vain taistelemassa niukasta ravinnosta hedelmällisen ikänsä jälkeen.
Tuo on muuten mielenkiintoinen havainto.
Isoäiti on jostakin syystä evoluutiossa osoittautunut todella hyödylliseksi. Ilmeisesti mummo on ollut ihmiskunnan historiassa tarpeellisempi kuin isoisä sillä naiset elävät keskimäärin vanhemmaksi kuin miehet.
Eli ei ole ihme jos tänäkin päivänä isovanhemmat ovat tärkeä (piilo)motiivi palata kotiseudulle.
Perinteellä on juurensa luultavasti miljoonien vuosien takaa sikäli, että isoäitejä on myös eläinkunnassa. Tosin aika harvassa:
Lainaus on Turun Sanomien artikkelista, jonka ällistyttävän huonoa otsikkoa olisi joku saanut miettiä toisenkin kerran: Pitkään elävät isoäidit edesauttavat lastensa perhekoon kasvua
Heimoni ja sukuni pariin paluumuuttaneena totean, että noinhan se asia on. Olen myös tolkuttanut, että uusien asukkaiden houkuttelussa kannattaa keskittyä paluumuuttajiin. Se on realismia.
Tämän saman asian voi myös kääntää toisin päin: niin kauan kun todellista motiivia paluumuuttaa ei ole, niin (teko)syitä kyllä löytyy, miksi EI voisi paluumuuttaa. Esimerkkinä omani, joka on myös monien muiden suosikki: ”siellä ei ole töitä”. Eli aikana, jolloin paluumuutto ei voinut vähempää kiinnostaa, tällä sai sukulaisten utelut paluumuutosta helposti torpattua. Hyväksyttävä ja ymmärrettävä syy. Mutta sitten kun se todellinen motiivi syntyi (=lapset), niin löytyi kas kummaa molemmille työpaikatkin. Tiettyjä uhrauksia paluumuutto on työurien kannalta vaatinut, mutta tilalle saatu kompensoi sen monin verroin. Ennen olin kova tyttö haikailemaan, nyt kuuden vuoden ajan ei ole tarvinnut haikailla mitään eikä mihinkään. Elämä on täyttä.
Aihe on kiinnostanut toimittajia jo kauan. Esimerkiksi Hesari 27.4.2011 kertoo Elina Roukalasta, joka oli muuttanut takaisin kotikonnuilleen Espooseen.
Jälleen toimittaja oli listannut paluumuuttajien motiiveiksi mm. sosiaaliset verkostot, liikenneyhteydet ja hyvät lähipalvelut jne. Mutta itse leipäteksti mainitsee sivumennen näin:
Roukala puolisoineen oli siis muuttanut kymmenisen kilometriä Espoon Leppävaarasta Latokaskeen. Asiaan vaikuttivat kuulemma toiveet omasta pihasta, hyväksi havaitut lenkkimaastot ja rauhallisuus.
Luin tuon saman jutun ja ajattelin, että ”onpas hienoa ja rohkeaa”, kunnes luin kuvatekstin… Vähän lässähti eikä tuntunut enää niin hienolta ja rohkealta 🙂
Tämä blogiteksti ei nyt ole enää ihan tuoreinta – joskaan ei vanhentunutta –
kamaa, mutta tuli mieleen, kun luin tänään tämän https://yle.fi/uutiset/3-10103641 Ja ajattelin tulla linkkaamaan sen tänne, kun sopii niin hyvin noiden muiden samanlaisten tapausten sarjaan.
Tässähän motiivit oltiin laitettu erittäin hyvin näkyviin! Joskin muistettakoon että harva maaseudulle muuttaja kuuluu pörssifirman johtoryhmään..
Johanna, pitikin kiittää linkistäsi. Se oli mainio esimerkki jälleen, miten (mahdollisesti) tärkein motiivi tuli sivumennen mainituksi vain yhtenä monien joukossa.