Pölli tästä -blogi on ideavarkaan apaja

Tempo tappiin

Share on twitter
Share on linkedin
Share on facebook
Share on whatsapp
Jari Parantainen
Jari Parantainen
Tavoitteeni on lihottaa suomalaisen insinöörin lompakkoa niin, että hän saa osaamisestaan enemmän rahaa. Olen Suomen kokenein tuotteistaja. Palkittu Pölli tästä -blogi & bisneskirjoja. ✆ 050 5229 529

New call-to-action

Tilaa hälytys

Vaani sinäkin Pölli tästä -blogia. Saat tiedon Jarin uusista kirjoituksista sähköpostiisi.

Alennusmyynti kielletty -hinnoittelukoulutus 9.3.2020 Helsingissä + striiminä
Helsingin seudun kauppakamari järjestää hinnoittelukoulutuksen, jossa et joudu tuijottamaan tylsiä hintajoustokäyriä niin, että silmäsi kuivuvat päähän. Pian kampeat katteesi kohdalleen neljässä vaiheessa.
KOULUTUS

Firmasi tulos on kiinni paitsi tuloista ja menoista, myös bisneksen kierrosluvusta. Liian hidas tempo tekee sinänsä hyvästäkin bisneksestä kannattamattoman.

Bisneksesi tulos paranee, jos leikkaat kuluja tai kasvatat tuottoja. Tosin se tahtoo pomolta hämärtyä, ettei kuluja voi leikata yli sataa prosenttia. Mutta moni kuitenkin yrittää parhaansa – ainakin näin laman aikana.

Lisäksi on olemassa myös kolmas vipu. Se liittyy tuottoihin, mutta unohtuu helposti. Nimittäin mitä enemmän saat kierroksia koneeseesi, sitä enemmän pystyt tahkoamaan tulosta.

Jos pystyt toimittamaan 15 projektia vuodessa entisen kymmenen sijaan, liikevaihtosi kasvaa 50 prosentilla.

Tämän luulisi olevan itsestään selvää. Mutta ei se vain sitä ole. Moni kuvittelee, ettei mikään homma ole niin päivän päälle.

Kun aikanaan menin mainostoimistohommiin, opin käyttämään palvelua, joka ollut itselleni siihen saakka aika vieras. Se oli kuriiribisnes.

Vielä 1990-luvun puolivälissä pääkaupunkiseudulla singahteli päivät pääksytysten valtava määrä erilaisia papervedoksia sinne tänne.

Mainostoimisto lähetti niitä asiakkailleen. Repro toimitti tuotoksiaan mainostoimistoille. Ja joku aina jostain toimitti ne lopuksi painotaloon. Joka tapauksessa kirjeillä ja kääröillä oli tulipalokiire.

Saitana yrittäjänä ihmettelin, mitä järkeä oli käyttää kalliita pikakuriireja moiseen. Eikö posti olisi muka ehtinyt, kun se kuitenkin kulki perille seuraavaksi päiväksi?

Pomoni selitti, että kyse oli transaktiokustannuksista. Niitä tuli välttää kuin ruttoa.

Hän tarkoitti viiveitä, jotka eivät tuota asiakkaalle mitään hyödyllistä. Jos niistä pystyi puristamaan edes osan pois, bisneksen kierrosluku kasvoi oleellisesti.

Kuriirit olivat kalliita vain näennäisesti. Ilman heitä liiketoiminnan tempo olisi pudonnut ainakin 20 prosenttia, jollei enemmänkin.

Tietenkin kaikkein tehokkainta on puristaa transaktioviive nollaan. Nykyisin olen itse kieltänyt painotaloamme toimittamasta vedoksia meille. Otan mieluummin riskin kuin hidastan tahtia.

Viiveet syntyvät usein töistä, joita on muka mahdoton välttää.

Sampo-pankissa suunniteltiin Asuntolainapäätös tunnissa -kampanjaa muutamia vuosia sitten. Kuten tavallista, talon sisällä oli moni sitä mieltä, ettei lainapäätöstä kerta kaikkiaan voi tehdä tunnissa. Se ei ollut mahdollista, koska siihen oli aina kulunut ainakin viikko.

Todellisuudessa itse päätökseen ei ollut koskaan aiemminkaan mennyt kuin minuutteja. Viikko kertyi siitä, että lainahakemus seilasi pöydältä toiselle – ja makasi 99 prosenttia ajasta jonkin paperipinon puolivälissä.

Viiveet ovat juuri siksi niin petollisia, että kaikki pitävät niitä jotenkin itsestään selvinä rutiineina.

Itse olen karsinut monia töitäni aivan minimiinsä. Sellaisia ovat esimerkiksi:

  • Saatteiden kirjoittelu, kirjekuorien postittelu sekä faksaaminen.
  • Kaikki taloushallintoon liittyvät työt.
  • Kaikki henkilöstöhallintoon liittyvät työt.
  • Kaikki tietohallintoon liittyvät työt.
  • Tapaamisten buukkaus, siirtymät & matkat.
  • Satunnaiset tauot varsinaisten töiden välissä.
  • Tarjousliitteiden ja viranomaispaperien hankkiminen.
  • Raporttien pusaaminen.
  • Kaikki kertaluonteiset / ei-monistuvat rutiinit.

Näitä yhdistää se, etteivät ne suoraan tuota mitään sellaista, josta olisi asiakkailleni mitään riemua. Ne vain hidastavat tempoa niin, että lopulta tulokset romahtavat kymmeniä prosentteja.

Miksi tehdä jotain tänään, jos sen voisi tehdä huomennakin? No siksi, että muuten puolitat firmasi liikevaihdon.

Palvelun tuotteistaminen -opas, Jari Parantainen
Palvelun tuotteistaminen -käsikirja
Tämä e-kirja neuvoo, miten tuotteistat insinöörisi osaamisen helposti ostettavaksi sisäänheittopaketiksi.
Maksuton

7 kommenttia

  1. Totisinta totta. Moni vieroksuu yrittäjän ammattia, koska siinä menettää elämänsä ja vapaa-aikansa. Pitänee paikkansa, jos ei ymmärrä ulkoistaa rutiinejaan vaan jauhaa erilaisia toimistotöitä päivät pitkät. Valitettavasti sanomasi menee kuuroille korville, sillä he jotka sortuvat em. virheisiin, tuskin lukevat blogejasi tai ovat ylipäätään kiinnostuneita yritystoimintansa kehittämisestä.

  2. Itselläni eräs tempoa laskeva tekijä on, että jään lukemaan näitä Jarin blogeja.

    Ja tämäkin oivallus tuotti vain lisää jarrua, kun piti vielä ryhtyä vastaamaankin.

    🙂

    -v-

  3. Olen seurannut näitä kirjoituksia tovin aikaa ja jotkut olen ollut valmis allekirjoittamaan, mutta tästä tempotapista en kyllä löydä lopunviimein loogista järjenhäivää.

    Kommentoin noita tsuppien käyttöä ja niiden ”transaktiokustannuksia” (vaimitäneoli?)
    Ensinnäkin niiden käyttäminen johtui pääsääntöisesti kolmesta syystä:
    1. asiakkaan toimeksianto oli viimetinka, eikä senvuoksi voitu käyttää etanapostia
    2. tuotoksen tekijätoimiston aikataulut kusi nysväämisen vuoksi alleen, eikä etanapostia voitu käyttää
    3. asiakkaalle pyrittiin antamaan kuva salamatoiminnasta
    Toiseksi:
    1. en usko (todistakaa tyhmälle jos on toisin), että tsuppikulut olivat toimiston kuluja, vaan ne lisättiin pokkana kertoimen kanssa loppulaskuun. Ihan varmasti.
    2. miten ihmeessä liiketoiminnan tempo olisi pudonnut 20 prosenttia.

    Ja vielä – jos entisen 10 projektin sijasta pystyisikin tuottamaan 30, kolminkertaistuisi liikevaihto kertalaakista.
    Eikun tempo tappiin.

    1. Pasikullero,

      Olin tuohon aikaan töissä keskisuuressa mainostoimistossa, joka oli Suomen kannattavin (Markkinointi&Mainonta-lehden vuosittaisen selvityksen mukaan). Erinomaiseen tulokseen oli toki monta syytä. Mutta yksi niistä oli nopeutemme. Tuotimme kampanjoita kilpailijoihimme nähden aivan ylivoimaista vauhtia. Yhden päivän viive (postia odotellessa) kunkin projektiviikon aikana olisi riittänyt viivästyttämään laskutusta viidenneksellä.

      Meillä ei ollut mainitsemiasi syitä käyttää kuriireja. Lisäksi myimme palvelumme useimmiten kiinteään hintaan. Tsuppareiden suorilla kustannuksilla ei ollut oleellista merkitystä, heidän tuottamansa nopeus oli moninverroin arvokkaampaa.

      Samasta syystä olen puristanut firmani Nosteen saatavien kotiutusajan noin puoleen toimialan keskiarvosta (varsin yksinkertaisin keinoin). Sekin on yksi tapa, joka auttaa pitämään pääoman tuottoprosentin huippukunnossa.

  4. Artikkelin lähtökohta on oikea – viiveiden poistaminen lisää palveluyrityksen kannattavuutta. Transaktioviive on kuitenkin mielestäni kuvatulle ilmiölle väärä ja hieman väkisin tehty termi.

    Palveluprosessien viiveet synnyttävät aina kustannuksia joko palveluntuottajan tai asiakkaan päässä.

    Esimerkiksi sairaalan odotushuoneessa odottavat ihmiset kuluttavat sekä sairaalan resursseja (tarve suuremmille odotustiloille) että asiakkaan resursseja (vaihtoehtoiskustannus).

    Transaktioviiveen sijasta käyttäisin tästä ilmiöstä termiä läpimenoaikojen lyhentäminen. Tällöin ilmiötä päästään analysoimaan tehokkaammassa viitekehyksessä.

    1. Kiitos kommentistasi Markus!

      Arkinen esimerkki läpimenoajan merkityksestä on nähtävissä liikennevaloissa. Jos jokainen jättää 50 metrin turvavälin edellään ajavaan nähden, vihreät vetävät tosi huonosti.

      Risteys välittäisi tuplasti liikennettä, jos kukin pusertaisi turvavälin (kiihdytysvaiheessa aivan riittävään) 25 metriin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Aiheeseen liittyvät muut kirjoitukset

MItkä ovat delegoinnin 12 vaihetta?
Jari Parantainen

Mitkä ovat delegoinnin 12 vaihetta?

Delegoinnissa on 12 vaihetta, joista suurin osa unohtuu aina. Asiantuntija harkitsisi ylennystään toisenkin kerran, jos hän ymmärtäisi, että suurin osa hänen päivistään kuluu sitten delegointitöissä.

Jo alle kaksivuotias tajuaa, mikä on reilua
Jari Parantainen

Jo alle kaksivuotias tajuaa, mikä on reilua

Osmo Soininvaara on mielestäni terävä heppu. Seuraan hänen blogiaan tiiviisti, vaikka en aivan aina hänen päättelyketjujaan täysin ymmärräkään. Paljon olen häneltä kuitenkin oppinut. Joulukuussa 2018

Image of camel in desert Wahiba Oman
Jari Parantainen

Jahtaako Porin Jazz väärää kamelia?

Porin Jazzin toimitusjohtajaksi valittu Aki Ruotsala tuntuu uskovan, että homoudesta voi ”parantua”. Niinpä festareiden hallitus reagoi ripeästi eilen. Se hyvästeli toimarinsa, siis ennen kuin tämä

Palvelun tuotteistaminen -opas, Jari Parantainen

Palvelun tuotteistaminen

Pakerratko insinöörien esimiehenä?

Tämä 120-sivuinen e-kirja neuvoo vaihe vaiheelta, miten puserrat asiantuntijoittesi osaamisesta enemmän kate-euroja tuotteistamisen keinoin.

Teoksen vinkit perustuvat Suomen kokeneimman tuotteistajan käytännön kokemuksiin sadoista insinööritalojen tuotteistusprojekteista 17 vuoden aikana.

New call-to-action