Pölli tästä -blogi on ideavarkaan apaja

Kuin jääkarhu Mustallamerellä

Share on twitter
Share on linkedin
Share on facebook
Share on whatsapp
Jari Parantainen
Jari Parantainen
Tavoitteeni on lihottaa suomalaisen insinöörin lompakkoa niin, että hän saa osaamisestaan enemmän rahaa. Olen Suomen kokenein tuotteistaja. Palkittu Pölli tästä -blogi & bisneskirjoja. ✆ 050 5229 529

New call-to-action

Tilaa hälytys

Vaani sinäkin Pölli tästä -blogia. Saat tiedon Jarin uusista kirjoituksista sähköpostiisi.

Alennusmyynti kielletty -hinnoittelukoulutus 9.3.2020 Helsingissä + striiminä
Helsingin seudun kauppakamari järjestää hinnoittelukoulutuksen, jossa et joudu tuijottamaan tylsiä hintajoustokäyriä niin, että silmäsi kuivuvat päähän. Pian kampeat katteesi kohdalleen neljässä vaiheessa.
KOULUTUS

Joskus sissi pääsee iskemään paikkaan, jossa aika on pysähtynyt. Lehtien työpaikkasivut ovat sellaisia. Siellä on lapsellisen helppo erottua.

Kirjoitin joulukuussa 2007 Pölli tästä -blogiin (Viikkokausia täydellistä pimeyttä), miten munattomista räpellyksistä sanomalehtien työpaikkasivut täyttyvät viikosta ja vuodesta toiseen.

Tilanne ei ole muuttunut miksikään. Jos joku vain haluaa kilpailla lukijoiden huomiosta, hänen ilmoituksensa erottuu helposti kuin jääkarhu Mustallamerellä. Se on tietenkin sissimarkkinoijan kannalta onnellista.

Tyypillinen työnantaja kuvittelee, että hänen on vedottava hakijan järkeen. Työpaikasta on kerrottava tosiasiat. Niitä ryydittävät vain hymistelevät faktat yrityksen taustoista. Lisäksi mainokseen on pakko laittaa täytteeksi kiva kuva hymyilevistä, kauniista ihmisistä tai komeasta toimitalosta.

Mutta mitä siitä pitäisi päätellä, että jokainen armeija saa suhteettoman paljon hakemuksia kaikkein ankeimpiin tehtäviinsä?

Suomessa rannikko- tai laskuvarjojääkäriksi pääsee vain murto-osa halukkaista. Jokainen tietää, että koulutus on superraskas. Silti hakijoita riittää moninkertaisesti aloituspaikkoihin nähden vuodesta toiseen.

Samoin käy parhaille opinahjoille. Kaikki tietävät, että luvassa on verta, hikeä ja kyyneliä. Kuitenkin masokistinen tunku vain yltyy vuosi vuodelta.

Kyse on tietenkin niukkuudesta. Meistä ei kukaan pysty vastustamaan sitä. Mitä niukempaa tarjonta on, sitä houkuttavammaksi se muuttuu.

Jämerä yrittäjä-toimitusjohtaja Vesa Halonen ja hänen yhtiökumppaninsa Jukka Lauhia perustivat Trusteq Oy:n vuonna 2003. Kuudessa vuodessa he ovat kasvattaneet sen liikevaihdon nollasta kolmeen miljoonaan.

Vesa kertoi muutamia viikkoja sitten, että hän haluaisi vaihtaa viestikapulaa. Yhtiölle pitäisi etsiä uusi toimitusjohtaja, joka vie tulevina vuosina yhtiön seuraavaan vaiheeseen. Olisi suunniteltava rekrytointikampanja vielä ennen kesää.

Vaikka Trusteq on erittäin kannattava, se on kuitenkin pieni firma. Rahaa ei ole haaskattavaksi. Mikä olisi se keino, jolla saisimme kertarysäyksellä johtajaehdokkaiden huomion?

Vastaus on ilmeinen:

  1. Täytyy erottua. Mustameri kutsuu, iskemme siis Hesarin työpaikkasivuille sunnuntaina.
  2. Myymme niukkuutta. Väärä valinta käy kalliiksi kaikille. Sanotaan se suoraan.

Sunnuntai-Hesarin työpaikkaliitteestä löytyy yksi mainospaikka, joka nököttää ylhäisessä yksinäisyydessään. Se on heti ensimmäisen taloussivun alareunassa. Tila on koko sivun levyinen ja aika matala (130 mm). Veroton hinta on karmivat 9 427 euroa. Mutta siihen mahtuu paljon asiaa.

Työpaikkailmoitukset ovat lähes aina hyvin etäännyttäviä. Koskaan ei käy ilmi, kuka oikeastaan puhuu. Kasvoton organisaatio vain etsii itselleen tykinruokaa. 

Siksi Trusteqin viestille oli helppo valita näkökulma. Yrittäjä itse panee itsensä likoon. Hän esiintyy omalla naamallaan ja puhuu epämuodollisesti omalla tavallaan. Vesa ei yritä mielistellä, vaan toteaa asiat niin kuin ne ovat. Hän tarjoaa niukkuutta. Paikkoja on vain yksi. Se sopii harvoille.

Ilmoitus putkahti ulos tänään 17.5.2009 Hesarissa:

Trusteqin rekrytointi-ilmoitus / HS 17.5.2009
Trusteqin rekrytointi-ilmoitus / HS 17.5.2009

Kuuluisa mainoskonkari David Ogilvy totesi aikanaan, että jos otsikko on huono, asiakkaan rahoista 80 prosenttia on mennyt hukkaan. Otsikon on pakko pysäyttää lukija hetkeksi, jotta ilmoitus saisi edes jonkinlaisen tilaisuuden esittää asiansa.

Lasten vanhemmat tietävät, että jos vekaraa kieltää kiipeämästä koivuun, hän rimpuilee latvustossa pää alaspäin jo muutamaa minuuttia myöhemmin. Koska olemme kaikki isoja lapsia, otsikossa kannattaa toisinaan kokeilla lukukieltoa.

Tietenkin ilmoituksen otsikossa on myös Marko Mulkvist -nimi, joka erottaa sen tavallisista sisäsiisteistä ”haluatko haastavia tehtäviä” -lurautuksista. Tosin sekin on kiertoilmaus. Nimittäin kun haastattelin Vesaa etukäteen, hän sanoi asian hiukan suorempaan: ”En sitten halua tänne toimitusjohtajaksi mitään kusipäätä.”

Ehkä olen tulossa vanhaksi, mutta ”kusipää” näytti otsikkoon kirjoitettuna liian ärhäkältä.

Myönnän myös pelkääväni Hesarin sensoreita. Lehti ei tietääkseni hyväksy sivuilleen ihan mitä tahansa.

Koska Vesa itse puhuu ilmoituksessa (ja ihmisen kasvot pysäyttävät lukijan katseen), mukaan oli ehdottamasti saatava hänen valokuvansa. Potretin kävi nappaamassa taitava graafinen suunnittelija Topi Saari, jonka kanssa olen tehnyt yhteistyötä vuosikausia.

Kuten ilmoitustekstistä huomaat, se on lähes kirjemäistä puhetta. Kenellekään ei (toivottavasti) jää epäselväksi, että yrittäjä Vesa Halonen juttelee suoraan sinulle, rakas toimitusjohtajaehdokas.

Teksti ei mainitse yrityksen toimialaa, tuotteita tai lukuja oikeastaan lainkaan. Tarkoitus onkin houkuttaa kiinnostuneet liikkeelle. Heitä varten tekstissä on toimintakehoitus: ”Naputtele selaimeesi osoite trusteq.kasvaa.fi”.

Linkistä lukija päätyy tätä tarkoitusta varten erikseen pystyttämällemme suppealle verkkosivustolle. Sieltä lukija löytää aivan riittävästi faktaa itse firmasta.

Entä miten ilmoitus toimi käytännössä? Lehti putosi aamulla postilaatikkooni kello 6:15. Miltä tilanne näyttää nyt 14 tuntia myöhemmin?

Rekrytointisivustolla on käynyt tähän mennessä 233 vierailijaa. He ovat ladanneet yhteensä 845 sivua. Sutinaa on siis riittänyt. Mutta todennäköisesti iso osa siitä on vain satunnaisten uteliaiden haahuilua.

Vesan väliraportti kertoo kuitenkin, että kampanja toimii hienosti:

  1. Lupaavia työpaikkahakemuksia on tullut kymmenkunta, joista kaksi suorastaan erinomaisilta ehdokkailta.
  2. Kiinnostuneiden puheluja on tullut hiukan toistakymmentä.  
  3. Tällaisiin kampanjoihin tyypillisesti reagoivat hörhöt ja kylähullut jäivät vain muutamiin.

Lisäksi monet olivat ottaneet yhteyttä Vesaan vain siksi, että he halusivat onnitella häntä erottuvasta ilmoituksesta.

Lopulliset tulokset tiedämme tietenkin vasta sitten, jos Trusteqin hallitus löytää hakijoiden joukosta pitkäaikaisen toimitusjohtajan.

Etsi jämähtänyt markkinapaikka, jossa kaikki kopioivat toisiaan vuodesta toiseen. Siellä on kaikkein helpointa erottua kilpailijoista.

PS. Lataa tästä Trusteqin työpaikkailmoitus pdf-tiedostona (242 kilotavua).

Palvelun tuotteistaminen -opas, Jari Parantainen
Palvelun tuotteistaminen -käsikirja
Tämä e-kirja neuvoo, miten tuotteistat insinöörisi osaamisen helposti ostettavaksi sisäänheittopaketiksi.
Maksuton

22 kommenttia

  1. Ilmoitus oli erinomainen. Luin sen alusta loppuun, vaikka en ole potentiaalinen hakija.

    😀
    Yrityksen sivuilla on siis varmasti vieraillut niin uteliaita kuin ihastuneitakin.

  2. Kun rupesin lukemaan tekstiä, niin heti arvasin, että kyse on juuri siitä Hesarin rekryilmoituksesta, josta tänään vaimon kanssa juteltiin.

    Eli ilmoitus huomattu, vaikken toki sen kohderyhmää olekaan.

    1. MN & jeejee,

      Kiitos kommenteistanne! Löydätte ilmoituksesta useita pieniä juttuja, jotka erottavat sen suurten yritysten virkamiesversioista. Yksi niistä on se, että Vesa päivysti puhelintaan ja sähköpostiaan jo heti tänään sunnuntaina. Se kertoo yrittäjäasenteesta, jota myös uudelta toimitusjohtajalta on löydyttävä.

      Toisaalta jokainen myyjä tietää, että asiakasta kannattaa palvella heti silloin, kun hän ensimmäisen kerran innostuu. Tässä tapauksessa Vesa myy työpaikkaa ja hakijat ostavat sitä. Jos juttuyhteys syntyisi vasta joskus päivien päästä, muutama hyväkin ehdokas olisi siihen mennessä ehtinyt kylmetä ja unohtaa koko asian.

  3. Otin Hesarin talousosan vasta nyt illalla kaveriksi täysistunnolle mukavuushuoneeseen. Tuli sitten tämäkin ilmoitus luettua – kiitos renotutumishetken posliinipytyllä. Aamupalapöydässä olisin tämä ilmo jäänyt vähemällä huomiolle.

    Ilmoituksen tekstiä lukiessa tuli mieleen, että tsekataanpa netistä, josko Mr. Parantainen olisi ehtinyt tämän ottaa esimerkiksi blogiinsa ja niinhän siinä oli päässyt käymään. Enpä sitä kuitenkaan arvannut, että sissi oli omatkin näppinsä tahrannut musteeseen.

    Spekuloinnin varaan kuitenkin jää, olisiko ilmoitus ollut vielä tehokkaampi, jos se olisi ollut visuaalisesti huomiota herättävämpi. Graafisessa ulkoasussa kun oli sitä kopionnin makua. Voipi olla, että monikin potentiaalinen toimariehdokas on ohittanut ilmoituksen otsikkoa lukematta ja keskittynyt sumpin ryystämiseen, varsinkaan jos työpaikkailmoitusten selailu ei nykyisen mukavan pestin takia ole tarpeellista.

  4. Voihan marjat 😉

    Ajattelin aivan samaa kuin Perttu ja mietinkin, että joku on ymmärtänyt
    suorapuheisuuden jalon taidon, mutta isäntähän se itse oli taas homman taustoissa.

    Kolme asiaa saivat minut lukemaan koko jutun; erilainen sanakäyttö ”tolkku”, negaatiot ”Marko Mulkvist” ja ”älä lue..” , ja Vesan kuva, joka erottautui jollain tavalla perinteisistä mainosmalleista.

    Mielestäni kuvan ei tarvinnut olla mitenkään visuaalisesti erilainen,
    tietenkin kuristettu kuutti, ja teksti ”Tuntuukö tältä” tms. – saa varmasti huomiota, mutta tällöin rehellinen ote, olisi saattanut hieman haaleta.

    En epäile yhtään, etteikö Vesalle löytyisi potentiaalista Toimaria tuon perusteella, itsekin teki mieli hakea, tuohon rehelliseltä tuntuvaan firmaan ja pestiin, vaikka ei pätevyyttä tehtävään välttämättä löytyisikään.

    Siis todella rock!

  5. On vuosi 2009. Ei yrityksellä ole markkinoinnissaan mitään muuta järkevää keinoa kuin värikäs totuus. Kaikki muu on puuhastelua. Harmi vain että tuota markkinarakoa käyttää promillemäärä yrityksistä. Ajatelkaas kuinka paljon mielenkiintoisempi olisi suurikin yritys, jos se myöntäisi olevansa pulassa juuri nyt?
    Vaan ei, ollaan selkä suorassa edelleen dynaamisia, luovia, ja innovatiivisia.

    Hyvä ilmo kaima. Makuuni olisi voinut olla vielä askeleen erikoisempi ja lämpimämpi. Nyt minulle jäi kuitenkin mieleen (toimen)kuva, jossa saa antaa kaikkensa ja enemmänkin, mutta entäs sitten? Miten se ydinviesti eroaa muista?

    1. Sani & Jari,

      Hyviä kommentteja! Nuo ”dynaamiset, luovat ja innovatiiviset” yritykset ovat yleensä paskahousuisten pelkureiden johtamia.

      Vesa on harvinainen poikkeus jo siksi, että hän uskaltaa esiintyä omalla nimellään ja kasvoillaan. Voin todistaa kokemuksesta, että ylivoimainen enemmistö pomoista olisi kieltäytynyt kunniasta. Olisin taas kerran saanut kuunnella lapsellista kitinää, että ”sittenhän joku niistä työpaikanhakijoista saattaa soittaa mulle!”.

      Kuormitankin säännöllisesti erikoislääkäreitä, jotka yrittävät sovittaa lattialle pudonnutta alaleukaani takaisin paikalleen.

      Ilmoituksen ”lämpötilaa” tuli mietityksi paljon. Rekrytointiprojekteissa kaikkein kalleimmaksi käyvät haihattelijat, jotka eivät tiedä, mitä he haluavat. Siksi sävy on tarkoituksellisesti aika tyly niin, etteivät toivottomat romantikot ja unelmoijat vaivautuisi liikkeelle lainkaan.

      En saa mielestäni muutaman vuoden takaista englantilaista merijalkaväen rekrytointi-ilmoitusta, jossa likainen ja läpimärkä sotilas oksentaa oikein kunnolla silkasta väsymyksestä jonkin kuraisen ohjan pohjalla. Sikäli kuin tiedän, se sai aikaan melkoisen ryntäyksen armeijan leipiin. Eivät todelliset ammattilaiset kavahda vaikeita juttuja tai torjuntaa. Hehän vain innostuvat sellaisesta! Parhaat myyjät ovat usein juuri tuota heimoa.

      Samaa suodatusta tai esikarsintaa varten joka paikassa (lehdessä + verkossa) mainitaan pakolliset kaksi suosittelijaa. Niiden avulla a) hakija voi itse testata kelpoisuuttaan etukäteen ja b) Vesa joukkoineen selvittää jopa jo ennen ensimmäistä haastattelua näppärästi, onko ehdokkaasta aidosti johtajaksi.

      Sani, mainio tuo kommenttisi valokuvasta! Vaikka se saattaa näyttää ensiksi vain summittaiselta laukaukselta, sitähän se ei ole. Toivoin Topilta otosta, jossa ei ole häivääkään pönötystä. Eikä potretti saa näyttää liian viralliselta muutenkaan. Ihmiset osaavat arvioida kuvia nykyisin tosi tarkasti, joskin pääosin tietämättään. Lavastukset sun muut pistävät silmään armotta. No, joka tapauksessa rentojen kuvien ottaminen on vaikeampi laji kuin puusta katsoen luulisi. Toki tulos on paljon kiinni kuvattavasta, sillä jotkut eivät tartu ”filmille” sitten millään. Mutta ehkä vielä enemmän kyse on kuvaajan kyvystä saada malli rennoksi.

      Sitä en epäile sekuntiakaan, etteikö jokainen hakija rakastu Vesaan saman tien. Äijä on livenä(kin) tosi sympaattinen. En yhtään ihmettele, että johtamis- ja myyntihommat ovat sujuneet niin hyvin.

      1. Parikin tuttua on kysynyt, onko runsaat 300 ilmoituksen innoittamaa verkkovierailua paljon vai vähän.

        Ei ole mitenkään harvinaista, että rekrytointi-ilmoitus tuottaa nollatuloksen. Se tietysti riippuu suhdanteista, työnantajan maineesta, tehtävän vaativuudesta ja vaikka mistä. Mutta useimmiten se johtuu mitättömästä ilmoituksesta, joka ei saa ketään toimimaan.

        Sikäli yli 300 kävijää jo sunnuntain aikana on hyvä saavutus. Täytyy vain muistaa, että joukossa on aina niitä, jotka ovat vain uteliaita – eivät varsinaisia ehdokkaita. Vasta järjellisten hakemusten määrä alkaa kertoa todellisesta onnistumisesta.

        Rekrytointihommat ovat aina tasapainottelua. Liian houkutteleva ilmoitus ei ole hyvä sekään. Ideaali tulos olisi se, että hakijoita olisi vain 2-3 ja he kaikki olisivat aivan loistavia. Käytännössä hakijoita on saatava liikkeelle enemmän, jotta joukkoon sattuisi myös helmiä.

  6. Tämähän on kirjallisessa muodossa se kaikkein tavallisin ”Tuo asiakkaasi meidän firmaamme”-mainos. Mainostoimistot ovat käyttänyt tämäntapaisia omasta mielestäni arveluttavia hakuja jo useita vuosia.

    Huomioarvo itse ilmoituksessa on loistava, harmi vain että sama liito ei kanna itse weppisivuilla. Kandidaattia ikäänkuin valmistellaan nöyräksi, työskenetelemään mulkvistin hallituksen pj:n sormen mukaan.

    Kampanja tuottaa varmasti halutun tuloksen, mutta väistämättä jossain kohtaa egot kohtaavat ja jo tässä vaiheessa kandidaatin kannattaa kysyä itseltään: Kumpi lähtee, palkkajätkä vai omistaja.

    1. Moi Teesaa,

      Isoista firmoista tulee yllättävän usein hakijoita, joille tuntuu olevan tärkeintä toimitusjohtajan titteli. Palkkajohtajan todellisuutta he eivät ymmärrä ollenkaan.

      Toimari on käytännössä hallituksen pj:n alainen. TJ:n tehtävä on pyörittää firman arkea, mikä ei aina ole kovin hohdokasta. Tämän luulisi olevan selvää, muttei se näytä sitä käytännössä olevan. Siksi verkkosivuilla kerrotaan johtajalle mietityt vaatimukset suoraan ja kakistelematta.

      En kuitenkaan sekoittaisi vaativaa mulkvistia ja vaativaa keskenään. Päinvastoin, lepsu tai välinpitämätön hallituksen puheenjohtaja on palkkajohtajan painajainen. Silloin hänen pitäisi toimia arvaamalla. Se on todella ankeaa haparointia sumussa.

      Ilmoitus on purrut hyvin. Hakijoita on tullut tähän mennessä 20 kappaletta, joista viisi on jo buukattu haastateltavaksi.

      Heittoasi mainostoimistojen tavasta kalastella asiakkaita en ymmärrä lainkaan. Mitä tekemistä sillä on Trusteqin kanssa?

  7. Tällaisia ”henkilökohtaisia” ilmoituksia, joissa yrityksen joku työntekijöistä puhuu lukijalle, on viime aikoina alkanut putkahdella vähän siellä sun täällä, mutta ne ovat aina jääneet vähän puolivillaisiksi.

    Tuntuu vähän siltä, että onko usein tällainen tapa asiakkaan mielestä jotenkin liian henkilökohtainen, jolloin se pitää vesittää samanlaiseksi kuin kaikki muutkin mainokset? Onko jälleen kerran oikealla paikalla se ihminen, joka saa pidettyä asiakkaan aisoissa ja kerrottua hänelle, että jos mennään vesittämään tällainen ilmoitus etäännyttämisellä, niin samaa roskaa siitä tulee kuin muillakin.

    Hienoa Jari sekä sinun että Vesan kannalta, että olette onnistuneet tekemään tällaisesta potentiaalisesti helposti epäonnistuvasta ja tylsästä ilmoituksesta toimivan (olen hieman samaa mieltä Pertun kanssa siitä, että visu olisi voinut olla hieman elävämpi, mutta kuitekin tämä toimii). Olen itse nähnyt läheltä, kuinka tällainen on pilattu asiakkaan puolesta juuri sillä, ettei ymmärretä tätä henkilökohtaisuusaspektia tarpeeksi hyvin.

    Ja tuo Marko Mulkvistkin toimii heti aika mukavasti herättelijänä. 😛

  8. Luin tämän postauksen jo aiemmin tänään mutta unohdin kommentoida koska rupesin surffailemaan ko. yrityksen nettisivuilla. Yllä olevissa kommenteissa on tullut paljon argumentteja myös siitä mikä tässä mainoksessa on vikana, vaikka tämä oli myös osaltaan erittäin hyvä.

    —–

    Tässä ilmoituksessa on eräs ristiriita, jonka uskon vielä koituvan (pieneksi) ongelmaksi valintatilanteessa. Se on juurikin tuo tiukkuuden ja rentouden välinen kontrasti yhdistettynä siihen että teksti ei anna yrittäjästä kovinkaan fiksua kuvaa (!).

    Ilmaukset: ”tolkun toimitusjohtajan” ja ”Marko Mulkvist”, kuulostavat väliinputoajilta: Toisaalta on yritetty olla nokkelia, mutta toisaalta ei olla ihan onnistuttu – ollaan muka puhumassa suoraan, mutta ei sitten kuitenkaan uskalleta. Lopulta ei olla muuta kuin pikkuisen törkeitä. Mikä pahinta, näyttäisi siltä että tällaiset ilmaukset kuuluvat ko. johtajan normaaliin työkieleen (kysehän on työpaikkailmoituksesta)!

    Mulle jää tuosta ilmoituksesta päällimmäiseksi mielikuva ihmisestä, joka ärhentelee ja kiroilee työpaikalla, suhtautuu ihmisiin pelkkinä resursseina ja on sosiaalisilta taidoiltaan hieman yksinkertainen tyyppi. Tästä taas tulee vaikutelma että hyvä ihmistuntija vie miestä kuin pässiä narussa, joka ei (varmastikaan) ole totta.

    Ennustan silti että parikin ”erinomaista ehdokasta” paljastuu huijariksi ja että pestiä tullaan hakemaan runsaasti myös ilman mitään näyttöjä, pelkästään ”mulla on hyvä asenne” -argumenteilla. Se mitä tuossa ilmossa olisi ehkä ollut syytä enemmän korostaa on juurikin ne aiemmat näytöt.

    Okei… myönnentään. Paljon näistä negaatioista syntyy myös yksinkertaisesti siitä että jotain on tehty niin eri tavalla ettei siihen osaa välttämälttä suhtautua ”oikein”. Toisaalta, jos lukija ymmärtää väärin, onko vika viestissä vai vastaanottajassa? Ehkä ei kummassakaan, sillä viesti voi olla yksinkertaisesti kohdistettu jollekin toiselle lukijalle 😉

    Kysymys kuuluukin; olisiko haluttu efekti saatu kohderyhmässä aikaiseksi ilman että muut lukijat pitävät yrittäjää mulkvistina? Moni varmaan tuumaa että: ”Se joka haukkuu on ite!” 😀

  9. Loistava ilmoitus!

    Oletteko lukeneet koskaan liiketoiminnan temposta? Harvoja asioita kannattaa/voi tehdä täydellisesti ilman että vauhti hyytyy. Jos tämä yrittäjä olisi viilannut pilkkua liikaa, ei sunnuntain lehteen olisi tarvinnut laittaa työpaikkaa auki. Yritys ei olisi vielä noin iso! Ei olisi tarvetta toimitusjohtajalle, tarvittaisiin eturivin tyttö pilkkuja hoitamaan.

    Itseäni ärsyttää ikuiset mainosten ”paremmaksi” hieromiset, tärkeämpää on saada mainokset käyttöön ja jotakin aikaiseksi.

    Nämä miehet saavat aikaiseksi jotain, myös sen uuden TJ:n ja 20 miljoonan liikevaihdon.

  10. Kiitos Jari hyvästä mainoksesta, tekstistä ym.

    Niille, jotka itkevät taas sitä että ”jos omistajan ja johdon sukset menevät ristiin, kumpi lähtee”, suosittelisin esim. merkonomiopintoja tai muuta yleissivistävää alle.

    Maailmankuva on niin kovin erilainen heillä. Kuka saa tehdä mitäkin? Pitäisikö jotain työtekijää pitää hommissa jos yhteistyö ei suju?

  11. joku tuolla murehti että teksti antaa toimarista jonkin kuvan (mielestäni paljon enemmän hyvän kuin minkään muun kuvan). Eiköhän moni lukija hoksaa että tuota tekstiä on sorvannut joku muukin kuin vain toimari. Vaikka onkin toki järkevää yrittää istuttaa tyyli ja ajatukset sellaiseksi, että ne sopivat toimarin todellisten ajatusten ja tyylin kanssa riittävästi yksiin.

    1. Joo, jokaiselle kokeneelle palkkajohtajalle on pelin henki aivan selvä. Irtisanomisaikaa on yksi sekunti. Hallituksen ei tarvitse perustella päätöksiään. Juuri siksi firman omistajat maksavat toimarille vaarallisen työn lisää (hyvää palkkaa) + usein läksiäisrahat päälle.

  12. Hieno ilmoitus. Siinä ei peitellä, että meillä on oltu ja tullaan olemaan töissä viikon jokaisena päivänä aamusta iltaan.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Aiheeseen liittyvät muut kirjoitukset

Mitä sissimarkkinointi tarkoittaa?
Jari Parantainen

Sissimarkkinointi tarkoittaa muutakin kuin oivaltavia mainoksia

Sissimarkkinoinnin määritelmä näyttää riippuvan täysin siitä, keneltä sitä kysyy. Tämä näkyi selvästi, kun pyysin Twitter-kansalta vinkkejä tuoreista sissimarkkinoinnin esimerkeistä. Mutta käsitteen isän Jay Conrad Levinsonin

Sivistyneen konsultin sissimarkkinointi
Jari Parantainen

Sivistyneen konsultin sissimarkkinointi

Lotta on toimittaja. Hän aikoo kirjoittaa jutun, jonka aiheena on sissimarkkinointi – tai niin ainakin päättelin hänen listaamistaan esimerkeistä. Lupasin jatkaa luetteloa muutamalla näytteellä. Sissin keinot näyttävät usein

Pölli tästä -blogi on ideavarkaan apaja
Jari Parantainen

Noste-energiapakkaus aiheuttaa riippuvuutta

Tiedemiehet selvittivät tuomareiden puolueettomuutta. Koehenkilöiden työ oli arvioida vankien ehdonalaista vankeutta koskevia hakemuksia. Tuomari käytti kunkin tapauksen tutkimiseen keskimäärin 6 minuuttia. Tyypillinen ratkaisu oli kieltävä.

Palvelun tuotteistaminen -opas, Jari Parantainen

Palvelun tuotteistaminen

Pakerratko insinöörien esimiehenä?

Tämä 120-sivuinen e-kirja neuvoo vaihe vaiheelta, miten puserrat asiantuntijoittesi osaamisesta enemmän kate-euroja tuotteistamisen keinoin.

Teoksen vinkit perustuvat Suomen kokeneimman tuotteistajan käytännön kokemuksiin sadoista insinööritalojen tuotteistusprojekteista 17 vuoden aikana.

New call-to-action