Pölli tästä -blogi on ideavarkaan apaja

Kuinka guru suojautuu kilpailulta, osa 3

Share on twitter
Share on linkedin
Share on facebook
Share on whatsapp
Jari Parantainen
Jari Parantainen
Autan insinöörejä tuotteistamaan osaamisensa helposti ostettaviksi palvelupaketeiksi. Olen Suomen kokenein tuotteistaja. Palkittu Pölli tästä -blogi & bisneskirjoja. ✆ 050 5229 529

Asemoinnin periaatteisiin kuuluu, että a) valitset oman käsitteesi ja b) sitten paalutat sen itsellesi. Miten se tapahtuu käytännössä?

Volvo on esimerkki yrityksestä, joka aikanaan valtasi itselleen oman sanan. Se pelkisti viestinsä jo 1960-luvulta saakka turvallisuus-käsitteeseen.

Viime vuosina Volvo on tainnut lipsua linjastaan. Kukin tietenkin päättää itse, mutta mahtaako Volvo enää tuoda turvallisuutta asiakkaidensa mieleen? Siis ainakaan heti ensimmäiseksi?

Keskittyminen yhteen sanaan on selvästi vaikeaa. Mutta se saattaisi silti kannattaa. Siitä ei nimittäin viestisi enää yksinkertaisemmaksi voi tulla.

Viestin tärkein ominaisuus on ymmärrettävyys. Yksinkertainen on ymmärrettävää.

Olen itse käyttänyt samaa tekniikkaa kahteen otteeseen. Ensin paalutin sissimarkkinointi-sanan, sitten hyökkäsin tuotteistaminen-käsitteen kimppuun.

Sanan omiminen on investointi. Maksoin esimerkiksi sissimarkkinointi.fi-verkkotunnuksesta yli 10 000 euroa.

Sanan valtaamiseen on toki monta keinoa, tässä niistä muutamia:

  1. Kirjoita kirja, jonka nimeksi valitset haluamasi sanan. Käytä nimenä nimenomaan perusmuotoa (esimerkiksi ”tuotteistaminen”). Sanasi leviää silloin nettiin juuri siinä muodossa, jota ihmiset hakkaavat hakukoneeseen useimmin.
  2. Osta verkkotunnus. Ota haltuusi ainakin fi- ja com-tunnukset. Tosin esimerkiksi net-, org-, eu-, biz- ja info-tunnusten vuosi hinta on aika marginaalinen, joten ehkä nekin kannattaa haalia talteen.
  3. Pystytä verkko-osoitteeseen blogi tai muuta asiatekstiin perustuvaa sisältöä, jota hakukone arvostaa.
  4. Rekisteröi toiminimi tai aputoiminimi, jos se on mahdollista. Suomen kielen yleisesti käytettyä sanaa et kuitenkaan voi rekisteröidä sellaisenaan yksin.
  5. Rekisteröi tavaramerkki, jos se on mahdollista. Tähän pätee sama kuin (apu)toiminimeen. Jos käsite on jo yleiskielen sana, homma ei onnistu.

Viralliset rekisterit tuovat tietenkin jonkinlaista lain suojaa. Oma kokemukseni on kuitenkin se, että etenkin iso organisaatio voi aika huoletta jyrätä ja ottaa varaamasi nimen tai sanan käyttöönsä.

Voit sitten tykönäsi pohtia, kannattaako periaatteen vuoksi haaskata rahaa asianajajien palkkioihin ja oikeudessa istuskeluun. Vai pitäisikö sekin aika käyttää bisneksen pyörittämiseen?

Siksi väittäisin, että kaikkein järkevintä on aloittaa sanan viralliset valloitustoimet verkkotunnuksista.

Ficoralta (tai operaattoriltasi) fi-tunnus irtoaa kolmeksi vuodeksi runsaalla neljälläkympillä. Uutuutena on myös viiden vuoden rekisteröinti kuudellakympillä. Sitä ei kukaan saa kammetuksi sinulta pois väkivalloin*, oli vastapuoli miten rikas tahansa.

Ja mikä parasta, ostoksesi hoituu verkossa muutamassa minuutissa. Pääset heti pystyttämään verkkosivuja tai blogia osoitteeseesi. Tavaramerkkiäsi sen sijaan saat odotella parhaassa tapauksessa vuoden.

Sitä paitsi verkkotunnuksen merkitys kasvaa koko ajan. Yhä useammin asiakasehdokkaasi lähtee ensimmäiseksi etsimään sopivaa toimittajaa hakukoneesta.

Sen sijaan tavaramerkki tai toiminimi on ja pysyy viranomaisten rekistereissä. Se ei siellä arkistojen kätköissä vielä myy itsekseen yhtään mitään.

Valitse sanasi. Omi se itsellesi. Kasvata se vähitellen käsitteeksi. Keskitä voimasi verkkoon, siellä vipusi on voimakkain.

* Paitsi tietenkin siinä tapauksessa, että menit nappaamaan jo toiselle kuuluvan sanan, kuten rekisteröidyn toiminimen.

Palvelun tuotteistaminen opas, Jari Parantainen
Palvelun tuotteistaminen -käsikirja
Tämä e-kirja neuvoo, miten tuotteistat insinöörisi osaamisen helposti ostettavaksi sisäänheittopaketiksi.
Maksuton

7 kommenttia

  1. Nyt täytyy kyllä Jari kysyä, että miten sait upotettua sissimarkkinointi.fi:n rekisteröimiseen 10 000 euroa – verkkotunnukset kun tosiaan maksavat tuon reilut 40 e / 3 vuotta? Vai oliko joku jo rekisteröinyt tuon osoitteen ja jouduit sitten sen ostamaan tältä ”käypään hintaan”?

    Mitä muuten tulee tuohon ”käsitteen omimiseen”, on tässäkin erottautuminen valttia. Vai kuinkakohan monta firmaa tulee mieleen sanasta ”asiakaslähtöisyys” tai ”dynaamisuus”…

    1. Niidel, en saanut upotetuksi verkkotunnukseen 10 000:tta euroa, vaan reilusti yli 10 000 euroa!

      Asia meni juuri niin kuin totesit. Verkkotunnus oli Louder Oy:n hallussa, jolta lunastin sen käypään markkinahintaan.

      Tämä kertokoon vain siitä, miten vankasti uskon sanan voimaan.

    1. Tuppaan kommentoida aina sivuraiteille meneviä juttuja, joten jatketaan samaa linjaa. Saa myydä, kunhan osoitetta ei ole hankkinut ”myyntitarkoituksessa”. Se miten tuon nyt käytännössä osoittaa onkin eri asia…

      1. Ficora yrittää tietenkin estää jobbareita haalimasta itselleen tunnuksia, joita sitten joidenkin firmojen olisi lähes pakko ostaa ”jälleenmyyjältä” suolaiseen hintaan.

        Esimerkiksi tässä omassa tapauksessani ei tietenkään ollut kyse mistään sellaisesta. Verkkotunnus oli hankittu Louderille aivan asiallisesta syystä, se ei tee sellaisella bisnestä. Saan syyttää vain itseäni, etten tajunnut rekisteröidä sitä aikanaan itselleni.

  2. Hei Jari, tämä ei varsinaisesti liity tähän kyseiseen artikkeliin, mutta pohdin että mistä ammennat inspiraation kirjoituksiisi? Mistä keksit aiheita yhtä uudelleen ja uudelleen ja löydät niihin näkökulmia? Luetko jatkuvasti lisää kirjoja ja artikkeleita vai tuleeko työssäsi vastaan uusia tilanteita joita pysähdyt pohtimaan? Entä mitä teet kun et millään keksi mitään kirjoitettavaa?

    Kiitos jo etukäteen vastauksestasi.

    1. Tomi, kiitos hyvästä kysymyksestä!

      Kuulen tätä pohdintaa usein silloin, kun yritän patistella asiakkaitani kirjoittamaan blogeja. Silloin yleensä herää heti ahdistus, mistä niitä juttuja sitten revitään.

      Samaa kysyi kustannustoimittajani aikanaan, kun olin kirjoittanut ekan Pölli tästä -kirjan. Hän ihmetteli, vieläkö jostain voisi löytyä riittävästi aineistoa toiseenkin opukseen!

      Totuus on se, että jutunaiheista on ihan mahdoton ylitarjonta.

      Tietenkin helmiä löytyy harvoin, mutta silti. Toisaalta turhan valikoivaksi ei kannata heittäytyä – vaikka joku aina tietysti aina välillä edellyttää, että tason olisi oltava parempi. Mutta ainakin itse yllätyn usein, mitkä aiheet lopulta kiinnostavat lukijoita eniten. En siis edes yritä enää arvata reaktioita loputtomasti etukäteen.

      Jos pitäisi valita yleisimmät insipiraation lähteet, ne ovat tässä järjestyksessä:
      1. Asiakkaideni arki
      2. Netti
      3. Sanomalehdet
      4. Kirjat
      5. Aikakauslehdet

      Etenkin kirjoista riittäisi ammennettavaa ihan loputtomasti. Hyllyssäni on nytkin kymmeniä kiinnostavia opuksia, jotka vain pitäisi ehtiä kahlata läpi. Vaikka kolme neljästä teoksesta on yleensä aika onnetonta kamaa, se yksi on sitten sitäkin arvokkaampi.

      Pidänkin ammattiani pitkälti esilukijan ja jonkinlaisen toimittajan duunina. Tehtäväni on etsiä, lyhentää, yhdistellä ja soveltaa mielenkiintoisia tarinoita, näkökulmia ja ideoita niin, että niistä olisi hyötyä asiakkailleni.

      Tietenkin aina joskus inspiraatiot ovat vähissä, kuten kenellä tahansa. Mutta sellaista tilannetta, etten keksisi mitään kirjoitettavaa, on nykyisin aika vaikea kuvitella. Jonossa on aina valmiina kymmeniä aiheita, joista aloittaa. Ja uusia tulee vastaan joka päivä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Aiheeseen liittyvät muut kirjoitukset

Pölli tästä -blogi on ideavarkaan apaja
Jari Parantainen

Selkopuhe voitti asiantuntijan jorinan

Rooger Doodley pohti Neuromarketing-blogissaan jo kauan sitten, miksi Donald Trumpin viesti tuntuu uppoavan äänestäjiin. Uusimmassa tekstissään (Trump Surprise: Four Neuromarketing Takeaways from the 2016 Election) hän käy läpi muutamia

Pölli tästä -blogi on ideavarkaan apaja
Jari Parantainen

Koulutuspalaute: Pyyhepino jäi ihmetyttämään

Kävin toissailtana vetämässä kolmituntisen sissimarkkinointikoulutuksen Tuusulan Onnelassa. Käsiäänestyksen perusteella selvä enemmistö yleisöstä oli yrittäjiä. Tilaisuuden järjestäjä Keuke tietää luultavasti tarkan pääluvun. Mutta veikkaisin, että se osui johonkin 150–200

Pölli tästä -blogi on ideavarkaan apaja
Jari Parantainen

Karisma kumpuaa vikkelyydestä

Harvard Business Review (3/2016) kirjoitti Queenslandin yliopiston professori William von Hippelin tutkimuksesta (juu ei, nimi ei ole aprillipilaa). Tulokset kertoivat, että mitä vikkelämmin koehenkilön pää toimii,

Palvelun tuotteistaminen opas, Jari Parantainen

Palvelun tuotteistaminen

Pakerratko insinöörien esimiehenä?

Tämä yli 100-sivuinen e-kirja neuvoo vaihe vaiheelta, miten puserrat asiantuntijoittesi osaamisesta enemmän kate-euroja tuotteistamisen keinoin.

Teoksen vinkit perustuvat Suomen kokeneimman tuotteistajan käytännön kokemuksiin sadoista insinööritalojen tuotteistusprojekteista 17 vuoden aikana.