Pölli tästä -blogi on ideavarkaan apaja

Tylsä kuin Marimekko

Share on twitter
Share on linkedin
Share on facebook
Share on whatsapp
Jari Parantainen
Jari Parantainen
Autan insinöörejä tuotteistamaan osaamisensa helposti ostettaviksi palvelupaketeiksi. Olen Suomen kokenein tuotteistaja. Palkittu Pölli tästä -blogi & bisneskirjoja. ✆ 050 5229 529

Marimekko taistelee asiakkaista alalla, jossa tylsä ei pärjää. Silti se vaikuttaa päivä päivältä enemmän insinööritalolta.

Malin Groop aloitti uudessa työpaikassa tammikuussa 2009. Hänestä tuli Marimekon brändi- ja markkinointiviestintäjohtaja (huh!). Markkinointi & Mainonta -lehti (15/2010) haastatteli Groopia.

Tulokas yllätti jo ensimmäisellä kommentillaan. Hän totesi, että yrityksenä Marimekko herättää tunteita.

Olen aivan eri mieltä. Marimekko nimenomaan ei herätä tunteita. Juuri siksi puulaaki on vaikeuksissa.

Marimekko on muotibisneksessä. Muoti on muotia vain, jos se on tavalla tai toisella seksikästä. Jos muotitalosta puuttuu seksi, se tuskin menestyy.

Tapahtumamarkkinointiin erikoistuneen Louder Oy:n vetäjä Juha Aalto kertoi aikanaan, että hänen pakeilleen oli marssinut johtajia, joilla oli kunnianhimoisia haaveita.

Vieraat etsivät asiantuntijaa, joka osaisi muuttaa heidän heidän firmansa kiinnostavaksi.

Tehtävä ei ole mahdoton. Mutta yhtiö on lopulta vain juridinen käsite. Se on yhtä jännittävä kuin kasa toimitiloja, organisaatiokaavioita, tilejä ja taseita.

Juha kertoi asiakkailleen karun totuuden.

Jos yrityksen on muututtava kiinnostavaksi, se tarkoittaa, että siellä työskentelevien ihmisten on tehtävä kiinnostavia asioita.

Se siitä. Ei tullut putiikista seksikästä.

Mielestäni Juhan lausunto on kerta kaikkiaan nerokas. Se kertoo täydellisesti sen, miksi niin harvat firmat kiinnostavat ketään.

Tylsät organisaatiot ovat tylsiä siksi, että ne ovat täynnä pelkureita, byrokraatteja ja pitkästyttäviä korporaatioelukoita.

Marimekossa on joskus ollut johtajia, jotka tekivät mielenkiintoisia asioita. Sekä Armi Ratia että Kirsti Paakkanen olivat sellaisia. Heistä riitti tarinaa vuodesta toiseen. Siksi Marimekko on vieläkin jonkin verran kiinnostava.

Firman nykyinen toimitusjohtaja Mika Ihamuotila on entinen pankinjohtaja* – ikävä kyllä. On vaikea kuvitella konservatiivisempaa bisneskoulua kuin finanssilaitos.

Viime viikon tulosjulkistuksessa Marimekon pomo kauhisteli uhkaa, joka ei ole koskaan pälkähtänyt yhdenkään menestyvän muotitalon johtajan päähän.

Ihamuotilan mielestä firman kannattavuus on vaarassa, jos puuvillan hinta nousee roimasti.

Brändi- ja markkinointiviestintäjohtaja Malin Groop puolestaan totesi haastattelussaan, että Marimekon brändin ytimessä on painokangas ja kuvio.

Molemmat kommentit ovat kuin bittikaudelle jumittuneen insinöörin suusta. Aivan kuin nokialainen väittäisi, että heidän brändinsä ydin on kahdeksan megapikselin kamera. Ja että firman kannattavuus heikkenee, jos torx-ruuvien hinta nousee.

Ai niin, mutta niinhän nokialainen väittääkin.

Pahoin pelkään, että Marimekko on uusi Nyky-Nokia.

Ehkä luulet myyväsi huipputekniikkaa tai asiantuntijapalveluja. Mutta yhä useampi meistä insinööreistä huomaakin olevansa muotibisneksessä.

* Toki pankkiirikin voi olla kiinnostava, jos hän tekee kiinnostavia asioita. Ihamuotilan entinen pomo Nalle Wahlroos on siitä elävä esimerkki.

Palvelun tuotteistaminen opas, Jari Parantainen
Palvelun tuotteistaminen -käsikirja
Tämä e-kirja neuvoo, miten tuotteistat insinöörisi osaamisen helposti ostettavaksi sisäänheittopaketiksi.
Maksuton

22 kommenttia

  1. Nokkela kirjoitus. Voisiko myös olla, että pelkästään ne kiinnostavat asiat eivät riitä, mutta persoonan pitää olla myös jollain tavalla tunteita herättävä? Monet ihmiset tekevät kiinnostavia asioita, mutta eivät silti herätä kiinnostusta koska heidän persoonansa ei herätä tunteita.

    Esimerkiksi itse olen kiinnostunut Trainer’s Housesta, ei siksi että Jari Sarasvuo yksistään tekisi mielenkiintoisia asioita. Mutta hän on hyvin mielenkiintoisen oloinen persoona ja herättää tietynlaisia tunteita. En tiedä ovatko nämä täysin verrattavissa olevia asioita, mutta itse olen sitä mieltä että pelkästään kiinnostavien asioiden tekeminen ei riitä tekemään firmasta/johtajasta kiinnostavaa. Näennäisesti kiinnostavia asioita kuin voi tehdä ilman että pelissä on aitouden ripaustakaan. Tarina kiinnostaa enemmän, sen pitää ”hengittää” persoonan mukana.

    1. Kaisa, pohdintasi taitaa osua oikeaan. Olisiko kyse siitä paljon puhutusta karismasta?

      Jos näin on, tämä on harmillinen uutinen monelle ei-karismaattiselle johtajalle. Firmasta ei saa kiinnostavaa sitten millään, jos pomo ei mene vaihtoon.

      Nokian ex-toimari Olli-Pekka Kallasvuo yritti välillä käyttäytyä estradilla paitasillaan kuin Steve Jobs. Valitettavasti se oli niin teennäistä tuouhua, että yleisöä taisi vain nolottaa esiintyjän puolesta.

  2. Juha Aallon kommentti: Jos yrityksen on muututtava kiinnostavaksi, se tarkoittaa, että siellä työskentelevien ihmisten on tehtävä kiinnostavia asioita.

    Nerokas lausunto myös minun mielestäni!
    Uskoisin, että ongelma lähtee aika ylhäältä, sietä mistä p**** valuu alaspäin. Isoin ankkuri roikkuu johtajien jaloissa, (jos he eivät toimi kiinnostavasti). Alaisten on vaikea toimia kiinnostavasti, jos heitä ei johdeta esimerkin mukaisesti ko. toimintaan. Yrityksen kiinnostavuus on ihmisten rakentamaa, tuotteet, imago, markkinointi ym.

    Kiinnostava yritys:
    1. Johtajat johtavat kiinnostavasti kiinnostavuuteen
    2. Alaiset johdatellaan toimimaan kohti kiinnostavuutta
    3. Alkaa syntyä kiinnostavia älynväläyksiä
    4. Joku (ulkopuolinen) uskaltautuu sanomaan yritystä kiinnostavaksi

    ”Ympäripyöreä savolaisukon kommetti, ymmärtäminen jää lukijan vastuulle” 🙂

    1. Juha, olet aivan oikeassa. Jos johtaja on virkamieshenkinen pelkurinössö, hänen henkilökuntansa ei takuulla pysty tekemään firmasta kiinnostavaa.

      Yritysten johtajia vaivaa usein se, etteivät he enää erota yhtiötä ja itseään toisistaan. Ne sulautuvat yhdeksi ja samaksi.

      Jos firma tekisi jotain mielenkiintoista tai yllättävää, se saisi vetäjänkin näyttämään kevytmieliseltä hepsankeikalta. Mikä olisi itseään täynnä olevan pönöttäjän kannalta kauheampaa?

  3. Nyt ollaan menestyvän yritystoiminnan kannalta asian ytimessä. Koskee kaikkia organisaatioita!
    Mikäli ylin johto ei ole kiinnostava ja herätä keskustelua sekä esitä mielipiteitä niin miten hänen alapuolellaan voivat niin toimia? (Tai siis voivat mutta ammutaan todennäköisesti alas)
    Pahinta, että etenkin ”virkamies” organisaatiot ovat erinomaisen tasapaksuja. Organisaatiot, jotka ovat elinkeinoelämän kehittäjiä heidän, jos jonkun pitää tuoda uutta ja kiinnostavaa esille.
    Karisma auttaa ja sen saa kun tuo esille kiinnostavia ja UUSIA ajatuksia!

    1. Lasse, kiitos kommentistasi!

      Olin aikoinaan tosi pettynyt, kun Nokian Anssi Vanjoki jätettiin ekan kerran rannalle ruikuttamaan. Äijä osoitti aivan oikeaa asennetta, kun hän soitteli kännykästään poliisipillin ujellusta lehdistötilaisuuksissa. Hänhän oli aikanaan jopa BBC:n uutisaihe Harrikalla saamistaan 116.000 euron ylinopeussakoista.

      Sen sijaan hänen edelleen kiilasi Kallasvuon kaltainen, mahdollisimman puisevan oloinen kamreeri.

      Kun Nokia nyt sai uuden toimitusjohtajan, monessa yhteydessä on vakuuteltu, ettei yksi mies kesää tee. Sehän on aivan älytöntä paskapuhetta!

      Totta kai firman ykköstapin karisma, asenne ja esimerkki vaikuttaa aivan oleellisesti siihen, miten tylsä tai kiinnostava yrityksestä tulee.

  4. Näinhän se on.

    Kyse taitaa jälleen kerran olla siitä, että firmat kyllä _sanovat_ että meillä saa vapaasti olla jotain mieltä, mutta oikeasti ei saakaan. Kjuutin blogissa taisi tästä olla jokin aika sitten, että firman arvot ovat väitetysti jotain (”Hyvä laatu on meille ykkösasia!”), mutta oikeasti ovat jotain muuta (”Tärkeintä on saada tuote ajoissa ulos!”).

    Pelätään virheitä ja varsinkin pelätään mediaa. Jos joku firmassa esittää mielipiteen, niin mediahan voi vaikka kiinnostua! Varsinkin sellaiset mielipiteet, jotka ovat vähän kiellettyjä ja ”oikean mielipiteen” vastaisia, ovat hyviä – Nallehan on näissä ansioitunut (”Opiskelijat ovat laiskoja pullanmussuttajia”), samoin Sarasvuon Jartsa (”Suomalaiset vihaavat työntekoa”). Varmasti pääsee mediaan.

    Kansalaisten reaktioita pelätään myös – ihan suotta. Viime aikojen yllättäjä on ollut Päivi Räsänen, joka kerrankin uskalsi sanoa mitä mieltä oli homoista. Noh, ihmiset eroavat toki kirkosta sankoin joukoin, mutta kristillisdemokraatteihin virtaa lisää ihmisiä, koska tuonkaltaiset äärikonservatiiviset lausunnot ovat juuri niitä, mitä kristillisten ”kohdeyleisö” haluaa kuulla.

    Pelko lamauttaa, jälleen kerran. Pelätään, että koko firma kaatuu, jos joku vähän suuttuu. Sitten vaan ollaan kieli keskellä suuta, eikä sanota mitään. Mitenkäs muuten Audi jakselee nykyään?

    Missä ovat ensimmäiset, jotka toteavat sairaanhoitajien olevan ylipalkattuja ja sotaveteraanit yliarvostettuja?

    1. Kiitos Jussi, tapasi mukaan näkemyksesi ovat hyvin mietittyjä!

      Päivi Räsänen tosiaan ansaitsee kehuja siitä, että hän on horjumaton kannassaan. Tosin onhan Räsänen yrittänyt jälkikäteen selittää, että homotkin ovat ihan ihmisiä. Mutta hänestä näkee kilometrin päähän, ettei hän usko puheisiinsa pätkän vertaa.

      Niinhän siinä kävi, että Audin myynti vain kasvoi Kiesin lausuntojen ansiosta. Se on mielestäni aivan johdonmukaista. Vaikka moni feministi ajaa pientä Audia, varsinainen kate taitaa tulla kunnon sovinistiasiakkailta.

  5. Jutussasi on se virheellinen taustaolettamus (ei toki auki kirjoitetuna) että kiinnostavuus sitten muka tarkoittaisi parempaa bisnestä. Itse pidän Maciä paljon kiinnostavampana brändinä kuin Windows. Ei tulisi silti mieleenkään siirtyä Macciin. Pidän Applea Nokiaa kiinnostavampana, en silti tule hankkimaan iPhonea. MP3-markkinoilla pidän iPodia seksikkäimpänä merkkinä. Sain sellaisen kerran kilpailupalkintona ja kun sen aika oli ohi ja piti hankkia uusi, päädyin paljon vähemän seksikkäässen merkkiin.

    Kirjoituksesi muistuttaa kirjallisuuspiirien hehkuttamista että nyt on se ja se uusi kiinnostava kirjailija. Kaikki ovat liikuttavan samaa mieltä. Ja kansa ostaa Grishamia ja Lila Hirvisaloa.

    Jos kirjoituksesi pointti oli että esimerkiksi Marimekko olisi kiinnostavampi brändi jos vetäjä olisi kiinnostavampi, olet oikeassa. Jos pointtisi on se että Marimekon business sujuisi paremmin jos vetäjä olis kiinnostavampi, et kijroittanut mitään joka tukisi sellaista olettamusta.

    1. Markku, hyvän näkökulman heitit!

      Otetaan vaikkapa tuo mainitsemasi Apple esimerkiksi. Se on hankkinut yhdellä ainoalla tuotteella enemmän rahaa kuin koko Nokian markkina-arvo on (29 miljardia euroa perjantaina 12.11.2010).

      Se yksi tuote on iPhone, jota et aio hankkia.

      Nokialaiset ja monet muut ovat parhaansa mukaan vakuuttaneet, ettei Applen puhelimessa ole mitään teknisesti erityistä. Yritys on vain ottanut olemassa olevia komponentteja ja lätkinyt ne samoihin kuoriin. Tuotteen suosio ei siis liene lähtöisin ainakaan yksittäisistä tuoteominaisuuksista.

      iPhonen myynti rikkoo kuluvalla vuosineljänneksellä 10 miljoonan kappaleen haamurajan kirkkaasti. Se tuottaa Applelle nykyisin liikevaihtoa runsaat 7 miljardia taalaa per vuosineljännes.

      Applen markkina-arvo on tällä hetkellä Nasdaqin mukaan 281 miljardia dollaria, eli pian kymmenkertainen Nokiaan nähden. Nokian voittomarginaali on kahdessa vuodessa kutistunut 21,7 prosentista 12,5 prosenttiin. Applen voittomarginaali on tänä vuonna ollut huimat 29 prosenttia.

      Applen liikkeiden eteen tuotelanseerausten edellä muodostuneet jonot ovat kerta toisensa jälkeen ennustaneet myyntimenestystä, joka on sitten toteutunut. iPad on tuorein esimerkki, Apple on napannut sillä käsittämättömän 95 prosentin markkinaosuuden.

      Nokian putiikkeihin ei ole vielä kertaakaan kukaan jonottanut.

      Apple on sikäli mielenkiintoinen esimerkki, että se myi (ja myy edelleen) vuosikaudet myös graafisen teollisuuden yritysasiakkaille selvästi kilpailevia vaihtoehtoja kalliimpia työasemia ja palvelimia.

      Alun perin siihen oli teknisiäkin syitä, mutta PC-pohjaiset tuotteet ottivat Applen kiinni siinä mielessä jo vuosia sitten. Aivan samat taitto-ohjelmat ja grafiikkaohjaimet löytyvät molempiin ympäristöihin.

      Mutta esimerkiksi mainostoimistoväki on aina halunnut ostaa ei-pc:tä, koska he ajattelevat olevansa erilaisia ja (tutkitusti omasta mielestään) muita parempia ihmisiä. Tuon imagon vuoksi he ovat valmiit iskemään 30-50 prosenttia enemmän rahaa tiskiin.

      Richard Branson ja hänen Virgin-yritysryppäänsä on toki kulunut aihe, mutta kerron kuitenkin esimerkin, josta ei hänen kirjoissaan ei ole puhuttu. Nimittäin jokus 5-6 vuotta sitten Englannissa tehtiin tutkimus matkapuhelinverkkojen laadusta.

      Eri operaattoreiden asiakkailta kysyttiin arvioita heidän käyttämänsä verkon toiminnasta, puhelujen katkeilemisesta, äänenlaadusta jne.

      Virgin Mobile voitti vertailussa kirkkaasti British Telecomin. Virginin käyttäjät pitivät verkkoaan noin 30 prosenttia laadukkaampana kuin BT:n asiakkaat.

      Hupaisaa asiassa oli se, että Virgin vuokraa verkkonsa BT:ltä. Mutta kun Sir Richard on lähes kansallissankari, jopa hänen puhelimiensa ääni kuulostaa muita paremmalta.

      Esimerkki on oiva näyte haloilmiöstä (Lue juttu Haloska sotapäällikkönä). Hullunrohkean omistajan karisma tarttuu hänen tuotteisiinsa. Joko hän voi myydä niitä muita paremmalla katteella tai sitten napata markkinaosuutta kilpailijoilta – tai parhaimmillaan molempia yhtäaikaa.

      Tämä nykyinen blogimme ja sen edeltäjät Pölli tästä ja Sissimarkkinointi ovat täynnä esimerkkejä siitä, miten muista erottuvat (eli kiinnostavat) yritykset ja liikeideat tekevät muita parempaa bisnestä.

      PS. Julkaisin kirjoituksesi vielä poikkeuksellisesti, vaikket ollut kertonut yrityksesi nimeä ja omaa puhelinnumeroasi. Vastaisuudessa karsimme kuitenkin yhteystiedoiltaan puutteelliset kommentit yhä useammin.

  6. Kesällä 2009 luin kaverin suosituksesta erään Ryhdy Guruksi -kesäsarjan, ja päätin ryhtyä guruksi. Monta vuotta olin turhaan yrittänyt saada helpon superterveyden ilosanomaa leviämään, kunnes keväällä 2009 maksoin itseni kipeäksi Frank Kernin Mass Control -markkinointikurssista. Sen pääsanoma oli Story ja Charachter, eli juurikin se oman Persoonan ja Tarinan estoton esilletuominen. Näillä opeilla pääsin alle vuodessa firman perustamisesta taloudelliseen vapauteen (passiivisten tulovirtojen kautta). Ja sitäkin suuremmalla hämmästyksellä ihmettelen miksi kaikki muut edelleen luulevat että bisneksessä pärjäisi parhaiten piiloutumalla.
    Ei avoimuus ja hulluus oikeasti ole pelottavaa. Se on itseasiassa äärimmäisen hauskaa!! Bisneksen ei tarvitsekaan olla tylsää. Kaikki vain massahypnoosissa kuvittelivat niin.

  7. Insinööri-Suomessakin olisi syytä arvostaa luovaa hulluutta ja karismaattisia ihmisiä yritysten johtoon, koska tällaiset ihmiset imevät mukaansa luovuutta ja lojaaleja työntekijöitä. Jos näiden lisäksi yrityksellä on päivänvalon kestävä tuote tai palvelu, nämä tekevät selvää kilpailijoistaan. Näin on ollut Nokiallakin, mutta se luovuus on kuristettu johonkin pikkupomo-organisaation syövereihin.

  8. Faktoista olemme samaa mieltä, kausaalisuudesta emme. On epäilemättä olemasssa kiinnostavia yrityksiä jotka menestyvät. On epäilematta olemassa kiinnostavia yrityksiä jotka eivät menesty. Mitä jos iPhone myy sen takia että ostajien mielestä itse tuote on hinta-laatu-suhteeltaan hyvä? Mitä jos Windows myy paremmin kuin Mac koska ostajien mielestä se on parempi/halvempi/sopivampi? Yrityksen kiinnostavuudesta riippumatta.

    Ei maailma ole niin yksikertainen että 1) Apple on kiinnostavampi kuin Nokia 2) Apple myy paremmin kuin Nokia 3) siksi kiinnostavuus johtaa parempaan myyntiin. Ainoa esimerkki jonka toit esille joka tukisi väitettäsi oli mainostoimistoväen halu maksaa ylimääräistä Macistä. Windowsin etumatka todistaa kuitenkin etteivät kaikki, eivätkä ainakaan suuret massat noudata tuota logiikkaa. Kiinnostavuus ei siis itsessään tuo muuta kuin ehkä marginaalisesti lisää bisnestä.

    1. Markku, olet ihan oikeassa. Kirjoittelen taas kerran löysiä.

      Täytyy selkiyttää asetelmaa ja testata ainakin mielikuvituksessa, mitä siitä seuraisi.

      Koetta varten valitsen tuotteeksi jotain mahdollisimman yksinkertaista ja tylsää. Olkoon se vaikka vettä.

      Sitten marssin Hennes & Maurizin myymälään ja pystytän kaksi pientä myyntipöytää vierekkäin. Kanssani kilpailevaksi myyjäksi ryhtyy hyvä ystäväni Lady Gaga. Olen aivan varma, että olen meistä kahdesta kokeneempi ja taitavampi kauppalopo.

      Nyt shoppailusta janoiset nuoret naiset saavat valita, kummalta meistä he ostavat raitista lähdevettä vaikkapa eurolla pullo. Siis jos ostavat kummaltakaan.

      Kumpi meistä vesikauppiaista myy enemmän?

      Otetaan sitten toinen kierros niin, että saan hiukan tasoitusta.

      Tarjoan (normaalisti sikakallista) Eviania järkyttävään alennushintaan, eli 50:een senttiin putelilta. Neiti Gaga saa tyytyä kaatamaan vesijohtovettä lasikannusta muovimukeihin. Hän perii edelleen euron jokaisesta annoksesta.

      Kumpi meistä nyt voittaa myyntikilpailun?

      Lienemme yhtä mieltä, että häviän molemmat kierrokset pistein 100-0.

      Mistä rökäletappioni johtuu, vaikka asiakaskunta on molemmilla aivan sama, tuotteeni on selvästi parempi, tarjoukseni seisauttaa veret ja olen lisäksi parempi myyjä?

  9. Tää menee nyt vähän sivuraiteelle, mutta menköön. Itse ainakin vaihdoin Windowsin (PC) Maciin ihan vain sen takia, että PC:t hajoili vuoden välein ja mikä ehkä vieläkin merkittävämpää: onhan asiakaan luona (tai missä tahansa ihmisten ilmoilla) paljon prameampaa avata siro ja tyylikäs metallikuorinen Mac kuin vähintään 45 tuumainen muovinen PC:n rumilus (jonka käynnistyminenkin kestää vähintään puoli tuntia).

    Samasta syystä muuten, en käy enää nykyään Stockmannilla ostoksilla. Se on liian tavis. Varsinkin vaatetuspuoli.

  10. Kirjoitit tarinan alussa että Marimekko toimii muotibusineksessa, jossa avaintekijä on seksikkyys. Yhtiön omat kommentit kertoivat Marimekon olevan kankaanpainamisbusineksessa, jossa avaintekijät ovat kangas ja kuvio. Jos puuvillan hinnalla on marginaalia suurempi osuus yhtiön tuloksessa, se kertoo huonoja uutisia sijoittajille.

    Kotimarkkinan näkökulmasta en oikein osaa nähdä Marimekkoa varsinaisena muotialan yrityksenä. Suomessa Marimekko tuntuu olevan laadukkaiden lahjatavaroiden, matkamuistojen, vaatteiden ja homing-tuotteiden sekatavarakauppa.

    Marimekon pitäisi taas kerran keksiä oma toimialansa uudelleen.

    Klassinen esimerkkitapaus tästä on Swatch. 80-luvulla se vaihtoi kelloteollisuuden pelikentälle insinöörien tilalle muotia seuraavat designerit. Kuluttajalle kellon muodikkuus ja edukas hinta olivat tärkeämpiä kuin absoluuttinen tarkkuus. Ydinkompetenssi vaihtui sveitsiläisestä kellosepäntaidosta muotoiluun, nopeasti uudistuvaan mallistoon ja uusiin jakeluteihin. Sittemmin konserni on uudistanut kokonaisen teollisuusalan.

    Sujuva ja kiinnostavista asioista puhuva spokesman / spokeswoman tuo kiistämättä Marimekolle tärkeätä julkisuutta. Ei Ihamuotila siinä hommassa huono ole, hänelle vain pitäisi keksiä jotain herättävää sanottavaa.

    Ensin pitää määritellä oma peli ja pelikenttä. Vasta sen jälkeen voidaan lähteä etsimään kyvykkäitä pelaajia.

    1. Markku, Swatch-esimerkkisi on mainio. Myös se on myönnettävä, että Ihamuotilalla on näyttöä hyvin reippaistakin otteista.

      Hänen ohjaksissaan Sampo-pankki muuttui muutamassa vuodessa rupufirmasta huippukalliiksi (tanskalaisten) kauppatavaraksi. Sampo uskalsi tehdä pankkialalle tyypilliseen hymistelyyn nähden yllättävän räväkkää markkinointia.

  11. Jari, olet tietenkin oikeassa, nyt ymmärrän sen. Esimerkkisi, joka on hyvä – ja yleispätevä – selittää hyvin sen miksi Windows myy paremmin kuin mac tai Skoda paremmin kuin Ferrari. Windosilla ja Skodalla on vain niin paljon parempi brändi. Hinnalla, sopivuudesta käyttäjälle tms ei ole juuri merkitystä, niin kuin hieno esimerkkisi osoittaa. Näin ollen pitääkin myöntää että ohjeesi Marimekolle on pätevä, ei kannata keskittyä asiakkaan kuuntelemiseen, laatuun, tuotteiden käyttökelpoisuuteen tms, vaan karismaattiseen johtajaan.

    Miksiköhän samaa ei tehdä blogimaalilmassa? Eikö todella mistään löytyisi joku blogi joka esim aliarvioisi lukijoitaan, sisältäisi ylimalkaisia yleistyksiä ja tyhjää substanssia, mutta jolla olisi nimekäs kirjoittaja. Sellainen varmaan menestyisi hienosti, niin kuin Gagan vesijohtovesi.

  12. Tuskin siitä on kukaan eri mieltä, että erinomainen tuote auttaa aika paljon. Esimerkiksi autokaupassa moni joutuu yhä edelleen ostamaan haluamansa pirssin myyjästä huolimatta, ei hänen ansiostaan.

    Ehkä kaikkein paras yhdistelmä olisi mahtava tuote firmalta, jonka koko organisaatio tekee mielenkiintoisia asioita?

  13. Kiitos mielenkiintoisista kirjoituksista!

    Jari, jäin miettimään, miten niin Päivi Räsäsestä näkee, ettei hän usko puheisiinsa? Kaipaisin perusteluja. Itse katson, että saatat olla osittain oikeassa, mutta olen silti vankasti sitä mieltä, että Päivi oikeasti uskoo asiaansa – ei ehkä vain löydä aina oikeita sanoja?

    1. Tuomo, tarkennan vielä, mitä yritin sanoa. Räsänen uskoo aivan varmasti, että homot ovat jotenkin rikki ja tarvitsevat eheytystä, mitä se tarkoittaakaan. Mutta sitten hän yritti (TV2:n homokeskustelun jälkeen) selittää, että homot ovat kuitenkin ihan yhtä arvokkaita ihmisiä kuin muutkin. Se oli sellaista kiemurtelua, josta näki heti, ettei hän uskonut siihen itsekään.

      Räsäsen tuska oli toki helppo ymmärtää. Kuka tahansa olisi vaikeuksissa, jos hänen pitäisi perustella, että a) jokin ihmisryhmä on kyllä OK, mutta b) sitä ei kuitenkaan ole tarkoitus kohdella samoin kuin kaikkia muita.

      Tehdään sekin vielä selväksi, että omasta mielestäni homoparien syrjiminen on väärin, harrasti sitä kirkko tai mikä porukka tahansa. Lisäksi antaisin homopareille adoptio-oikeuden samoin ehdoin kuin heteroillekin.

      Tässä blogissa ei kuitenkaan ryhdytä keskustelemaan sorrettujen oikeuksista tämän enempää. Ei sillä, ettei asia olisi tärkeä ja kiinnostava. Mutta niin olisivat monet aiheet, jotka nekin kuuluvat joillekin toisille foorumeille.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Aiheeseen liittyvät muut kirjoitukset

Vesihana solmussa
Jari Parantainen

Tieteilijät vinkuvat kuin viljelijät

Tunnustan, etten ymmärrä tieteellisestä julkaisutoiminnasta tuon taivaallista. Mutta se saattaa olla pelkästään hyvä asia. Nimittäin tieteilijöille aihe saattaa olla liiankin läheinen. Ainakin sellainen vaikutelma syntyy,

MItkä ovat delegoinnin 12 vaihetta?
Jari Parantainen

Mitkä ovat delegoinnin 12 vaihetta?

Delegoinnissa on 12 vaihetta, joista suurin osa unohtuu aina. Asiantuntija harkitsisi ylennystään toisenkin kerran, jos hän ymmärtäisi, että suurin osa hänen päivistään kuluu sitten delegointitöissä.

Palvelun tuotteistaminen opas, Jari Parantainen

Palvelun tuotteistaminen

Pakerratko insinöörien esimiehenä?

Tämä yli 100-sivuinen e-kirja neuvoo vaihe vaiheelta, miten puserrat asiantuntijoittesi osaamisesta enemmän kate-euroja tuotteistamisen keinoin.

Teoksen vinkit perustuvat Suomen kokeneimman tuotteistajan käytännön kokemuksiin sadoista insinööritalojen tuotteistusprojekteista 17 vuoden aikana.