Pölli tästä -blogi on ideavarkaan apaja

Tekes tulisi lakkauttaa

Share on twitter
Share on linkedin
Share on facebook
Share on whatsapp
Jari Parantainen
Jari Parantainen
Tavoitteeni on lihottaa suomalaisen insinöörin lompakkoa niin, että hän saa osaamisestaan enemmän rahaa. Olen Suomen kokenein tuotteistaja. Palkittu Pölli tästä -blogi & bisneskirjoja. ✆ 050 5229 529

New call-to-action

Tilaa hälytys

Vaani sinäkin Pölli tästä -blogia. Saat tiedon Jarin uusista kirjoituksista sähköpostiisi.

Käynnistä hittitehdas -koulutus 3.3.2020 Vantaalla
Useimmat suomalaiset asiantuntijat eivät onnistu tuotteistamaan edes tärkeintä palvelutuotettaan. Entä jos palveluja onkin seitsemän tai kolme tusinaa? Pitäisikö vain nostaa kädet ja todeta, että improvisoidaan niin kuin aina ennenkin?
KOULUTUS

Jos pitäisi valita vuoden 2010 viisain lausunto, palkinnon saisi MIT:n professori Bengt Holmström. Hän totesi elokuussa, että raha tuhoaa kekseliäisyyden.

Suomi pursuu virkamiehiä, joiden ainoa homma on kylvää julkista rahaa yrityksiin. Tukiaisia saa käytännössä jokainen, joka jaksaa rustata hillohakemuksensa byrokraatin toiveiden mukaiseksi.

Tyypillinen avustustyöntekijä ei tunnistaisi lupaavaa bisnestä, vaikka se purisi häntä persuuksiin.

Jostain kummasta on syntynyt ajatus, että laiskojen paapominen ja helppo raha tuottaisi kaupaksi käyviä tuotteita ja palveluja. Mitään todisteita siitä ei kukaan osaa esittää.

Bostonin kupeessa toimivan kuuluisan MIT:n taloustieteen professori Bengt Holmström osallistui elokuussa Mari Kiviniemen järjestämään seminaariin. Tilaisuudessa oli tarkoitus pohtia, miten suomalaiset yritykset saisivat potkua liiketoimiinsa.

Holmström totesi, että ”raha on tuhoisaa innovatiivisuudelle”. Ideat sikiävät niukkuudesta. Professorimme kertoi, mitä Amazon-kirjakaupan perustaja Jeff Bezos on tuuminut aiheesta.

Bezosin mukaan hänen firmansa ei olisi saanut koskaan mitään aikaan, jos projekteissa olisi ollut tarpeeksi aikaa ja rahaa.

Suomalaiset tutkijat ja tuotekehittäjät jaksavat hokea, että luovuus edellyttää leppoisia oloja. Veronmaksajien on rahoitettava heidän joutilaisuutensa, koska siitä saattaa olla joskus hyötyä.

Esimerkiksi muutamia päiviä sitten Nokian säätiö palkitsi Tampereen teknillisen korkeakoulun professorin Jaakko Astolan. Syynä oli se, että palkittu kouluttaa tasokkaita tutkijoita.

Tietenkin Astola lausui heti, että Suomessa on vastaisuudessakin keskityttävä tietoliikenteen perustutkimukseen. Hänen kantansa ei liene kellekään yllätys.

Kuitenkin on tiedossa, että esimerkiksi (myyntituloksen perusteella) maailman parhaan puhelimen valmistaja Apple ei ole keksinyt itse paljon mitään. Se on vain ostanut muiden tekemiä keksintöjä ja niputtanut ne fiksusti.

Mistä siis kumpuaa idea, että juuri meidän on syydettävä rahamme erittäin kalliiseen ja riskaabeliin perustutkimukseen? Eikö härmäläinen insinööri osaa tai halua soveltaa muiden innovaatioita?

Jokainen oikeita töitä tehnyt tietää, ettei mitään tulisi valmiiksi koskaan, jos määräaikaa ei olisi keksitty. Pakko on edelleen paras muusa. Ihmisen luovuus alkaa säkenöidä heti, kun hän ajautuu riittävän pahaan kriisiin.

Suomalaiset apurahaa vaanivat yritykset pitäisikin pakottaa dieetille. Kaikki yritystuet pitäisi lopettaa heti*. Tekes tulisi ajaa alas ensimmäisenä.

Kun olot alkaisivat olla riittävän askeettiset, nälkä saisi ihmeitä aikaan.

Maailmalla on meitä paljon sitkeämpää porukkaa vastassa. Tukiaisiin ja helppoon elämään tottuneet pullamössöyrittäjämme tulevat maitojunalla takaisin nopeammin kuin Matti Vanhanen iskee seuraavan tyttöystävän.

Ei kuitenkaan hyvältä näytä. Ilmeisesti joku valopää valtionhallinnossa on sitä mieltä, että yrityksiin on roiskittava nykyistäkin enemmän löysää rahaa.

Työ- ja elinkeinoministeriön sekä opetus- ja kulttuuriministeriön asettama luovan talouden ja kulttuuriyrittäjyyden tulevaisuustyöryhmä on jo vauhdissa. Se sommittelee puheenjohtajansa Saku Tuomisen johdolla ehdotusta jälleen yhdestä uudesta tukipumpusta.

Tällä kertaa tarkoitus on tappaa kekseliäisyys ns. luovan alan yrityksistä.

Jos haluat menestyä kilpailussa, kieltäydy kaikesta vastikkeettomasta tuesta ja ilmaisesta rahasta.

* Tämä ei tietenkään koske maataloustukia. Siitä pitää EU:ksi kutsuttu maatalousjärjestö vissin huolen.

Palvelun tuotteistaminen -opas, Jari Parantainen
Palvelun tuotteistaminen -käsikirja
Tämä e-kirja neuvoo, miten tuotteistat insinöörisi osaamisen helposti ostettavaksi sisäänheittopaketiksi.
Maksuton

14 kommenttia

  1. https://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Speden+keksint%C3%B6palkinto+juoksukenkien+kehitt%C3%A4j%C3%A4lle/1135261701425

    Tuossa kilpailussa on tuskin ollut penniäkään rahaa kiinni, mutta uskon silti vilpittömästi, että keksijöitä kiinnostaa tuo titteli ihan jo nimensä takia. Toivon samalla, että samat keksinnöt päätyvät ihan käyttöön asti ja saavat tarvittua apua tuotteistamisessa ja kaupallistamisessa.

    Valtion raha ei myöskään varmasti ole sitä joustavinta. Tekesin osalta en asiaa tarkemmin tiedä, mutta raportointivelvollisuudet lienevät mittavat. Raportoinnin ja luovuuden yhdistämistä samaan kokonaisuuteen onkin sitten hankalampi tehdä vakavalla naamalla.

  2. Hienoa!!
    Tässä mun kokemus ja näkökulma:

    Halusin elää levittämällä hyvää tietoa.
    Se ei kuitenkaan tuottanut heti tarpeeksi, joten jouduin keksimään ja löytämään keinot kulujen minimointiin ja passiivisten tulojen maksimointiin. Nyt tienaan opettamalla löydäksiäni eteenpäin.

    Sitä ennen kamppailin MS taudin kanssa.
    Jos olisin ottanut vastaan valtion tukia, olisin vieläkin siinä KELAN maksamassa pyörätuolissa, menossa kovaa vauhtia hautaa kohti. Nyt, kun en missään vaiheessa ottanut vastaan mitään tukia tai ”ilmaisia lääkkeitä”, jouduin keksimään ja löytämään paljon aika uuttakin asiaa terveydestä, jolla olen sittemmin saanut auttaa kymmeniätuhansia, ja tienata myös elannon.

    Myöhemmin, bisnesmaailmaan astuttuani, huomasin verkostoitumisen harmillisen vaikeaksi. Joten nyt olen saanut olla mukana pioneeraamassa keinoja yhdistää hyviä tyyppejä toisiinsa.

    Joka ikinen arvokas läpimurtoni on aina lähtenyt puolen vuoden tai jopa useamman vuoden karmeasta emotionaalisesta tuskasta, kunnes jossain vaiheessa (nykyään jo aika nopeasti) huomaan, ettei se äiti tulekaan apuun. Käärin siis hihat ja alan etsiä ratkaisuja.
    Nykyään, netin aikakaudella, ne ratkaisut löytyvät aika nopeasti.
    Mutta se (Oikea Oppiminen) vaatii sen syvän emotionaalisen tarpeen!
    Eli suomeksi motivaation.
    Ilmainen raha tai äidin apu johtaa useimpien kohdalla vain parempaan tv-sohvaan.

  3. Lieneekö kyseessä sattumankauppakeksintöjen ja -ideoiden glorifiointi? Jokainenhan tietää tarinan: haastatellaan jonkin mullistavan keksinnön tehnyttä henkilöä ja tämä kertoo: ”istuin siinä mökkirannassa leppoisasti kalastelemassa järvestä, ja yhtäkkiä päähän tuli idea…”

    Ei etteikö tällaisia menestystarinoita olisi. Aivan varmasti on. Mutta onko fiksumpaa sijoittaa suuria määriä rahaa siihen pieneen mahdollisuuteen, että tällä kerralla peukaloidenpyörittely ja kahvinjuonti tuottaisi sen lähes jumalallista kosketusta lähestyvän neronleimauksen?

    Armeija-ajoilta muistuu mieleen RUKin kouluttajaupseerin sanat: ”koskaan muulloin ei ihminen ole niin luova, kuin keksiessään tapoja tappaa muita ihmisiä”. Raadollista ja tietyllä tavalla ehkä surullista, mutta totta: valtaosa tieteen kehityksestä on tapahtunut sota-aikana. Tieto siitä, että vihollinen tulee ja tappaa, jos uusia keksintöjä ei synny, tuntuu olevan yllättävän hyvä motivaattori useimmille tiedemiehille.

    Asia voidaan muotoilla myös näin: kuinka suuri osa elämäämme muuttaneista keksinnöistä on syntynyt pakon edessä, ja kuinka suuri osa noin vain, yhtäkkiä, mökkirannassa tai kahvia juodessa? Sattumakeksintöjä ja lottovoittoja on kiva glorifioida, mutta todellisuus taitaa olla ihan muuta.

    1. Hyvä pointti! Saman ilmiön yksi versio pitää sijoitusneuvojat hengissä.

      Kukaan ei tiedä mitään varmaa minkään sijoituskohteen tulevasta arvosta. Mutta kun joka päivä arvaa jotain (kurssi nousee tai laskee), tietenkin keskimäärin joka toinen päivä tulee arvatuksi oikein.

      Kun pitäisi arvata 10 kertaa peräkkäin, nouseeko vai laskeeko jonkin osakkeen kurssi, keskimäärin yksi 1024:stä sijoitusneuvojasta arvaa koko putken oikein. Eipä aikaakaan, kun hölmöt sijoittajat alkavat tunkea rahojaan tuon gurun tilille.

      Horoskooppien, taikauskon ja sattumien voimaa ei pidä vähätellä.

  4. Kävin keväällä pitämässä vierailijaluennon Aalto-yliopistolla aiheesta ”An entrepreneur’s view on the Finnish Innovation System”. Noin karkeasti ottaen olin kirjoittajan kanssa samoilla linjoilla. Erilaisia yritystukia on pöyristyttävä määrä ja niiden panos-tuottosuhde on ”heikko”. Itse sanoin, että 95 % julkisesti rahoitetusta ”uuden liiketoiminnan kehittämisestä” pitäisi lopettaa. Samaan aikaan voisi antaa verohelpotuksia mm. tuotekehitykselle, suomalaiselle omistukselle, viennille jne. Voi olla, että ennen Tekesiä pitäisi pöydältä putsata aika monta muuta juttua. Suomalaiset eivät halua ”keikuttaa venettä” ja siksi uusia rahareikiä syntyy hypen, seremonioiden, erilaisten palkintojen ja yleisen bullshit’in siivittämänä.

  5. Olin lukenut Tekes tulisi lakauttaa -blogin, jonka jälkeen olin Teknologiateollisuuden tilaisuudessa, jossa kerrotiin hankkeesta kehittää pk-yritysten kasvua.

    Ryhmäkeskustelussa aiheena oli, mitä pitää seuraavaan hankkeeseen panostaa. Minä esitin, että Tekes-tuet pitää lopettaa. Kun näin tehdään, pakko ajaa menestymiseen.

    Tekes-toiminnan lopettamisesta jäävä raha laitetaan myynnin ja markkinoinnin kehittämiseen ja tukemiseen yrityksissä.

    Perustelin, että olen itse ollut mukana ulkopuolisen asiantuntijana yrityksessä, jossa Tekes-rahaa poltettiin noin 700 000 €. Tuotteesta tuli kyllä hyvä. No, sitten piti aloittaa myynti ja markkinointi. Kuinkas kävi? Ei tulorahoitusta, eikä mikään valtiollinen toimija anna rahaa myyntiä varten!

    Kuten Isokallio totesi, myyntihenkilö maksaa miljoonan ensimmäisenä vuotena. Mistä raha? Onneksi saatiin ulkomainen sijoittaja. Taas Isokallio on oikeassa. Täältä tuli osaamista.

    No, esitystäni ei kyllä kukaan kyseisessä seminaarissa tukenut. Kävi niin kuin minulle useasti, kun kerron suoraan mielipiteeni. Kavereita oli taas seminaarin jälkeen vähemmän. Kahvitauolla kyllä sain puoltavia ajatuksia, mutta niitä ei kukaan uskaltanut ilmaista ääneen.

    Siis miten edetään, kun halutaan menestyä maailmalla?

    1. Lasse, Tekesin kautta kulkee puoli miljardia euroa vuodessa. Se tarkoittaa, että putiikin taustavoimilla ja johtajilla on merkittävästi valtaa. He eivät tule luopumaan siitä missään oloissa vapaaehtoisesti.

      Lisäksi Tekes-raha on liian monelle lyhyen tähtäimen etu. Kyse ei ole vain itse tukea nauttivasta yrityksestä, vaan kaikista sen ympärillä häärivistä muistakin firmoista ja organisaatioista aina paikallista työmaaruokalaa myöten. Monet konsultit, mainostoimistot, it-kauppiaat jne. kärsisivät heti, jos Tekes-hana käännettäisiin kiinni.

      Kyse on yhteiskuntaamme sisäänrakennetusta, kilpailukykyämme nakertavasta korruptiosysteemistä, jonka purkajaksi ilmoittautuvat tulevat päätymään erittäin yksinäisiksi hylkiöiksi.

  6. On myös tuen arvoisia hankkeita. Ne ovat niitä joissa yritys tekee jotain kovin tolkullista, josta firma ja ohessa myös Suomi Oy saa paljon käypiä ulkomaanrahoja. Firma saattaisi tehdä jutun joka tapauksessakin, mutta tuella ainakin nopeammin ja varmemmin. Jos Tekes tai jokin muu tukiluukku antaa esim. 100ke ja Suomi Oy:n vaihtotase paranee 2M€ ja pari vuotta nopeammin kuin se muuten olisi tapahtunut (tai ollenkaan), niin on tuo minusta ihan hyvä sijoitus.

    Ihan eri asia on sitten onko näitä hankkeita olemassa ensinkään ja jos on, kuinka paljon ja miten ne voisi tunnistaa.

    Tekesistä olen muuten samaa mieltä, mutta eri perustein. Tekes on tuomittu epäonnistumiseen jo peruspremisseissääm, puhumattakaan käytännön toteutuksesta:

    + Tekes tukee projekteja, ei yrityksiä: Määritelmän mukaan, mitään pysyvää ei saavuteta.

    + Tekes tukee teknologiaa, ei yritystä tai edes tuotteita. Määritelmän mukaan, liiketoimintaa tai kaupallista menestystä ei tuella saada aikaan. (Vahingossa tai joka tapauksessa näitä saattaa syntyä, mutta se on ihan toinen juttu.)

    + Tekes ei tue yritysten kansaivälistymistä. Määritelmän mukaan, kaikki mahdollisesti aikaansaatu uusi teknologia jä pieneksi ja eristyneeksi.

    Miksi meillä on organisaatio, joka on ihan itse määritellyt toimintaideansa näin turhaksi?

    Kun vielä käytännössä:

    + Tekes ei juurikaan ota riskiä. Toisin sanoen, tuki ei luo sellaista todellista yritystoimintaa, joka ei olisi syntynyt muutenkin. On toki yrityksiä, joiden todellinen liikeidea on toteuttaa Tekes-projekteja. Nämä pitäisikin pakottaa niukkuuteen.

    + Tekes toimii etanan aikataululla. Toisin sanoen, mitään ajan hermolla olevaa ei synny. Tekesin tuella toimiva yritys on sellainen, joka ei omillaan pysy nykybusineksen vauhdissa. On Tekesin listoilla tietysti niitäkin yrityksiä jotka jaksavat juosta jopa nopeammin kuin kilpailijansa, mutta mihin nämä tukea tarvitsevat?

    1. Juha, kiitos hyvistä pointeistasi!

      Olen monista asioista kanssasi samaa mieltä. Omat kommenttini kumpuavat niistä tilanteista, joissa olen itse nähnyt Tekes-tukien vaikutuksen. Ja usko pois, olen nähnyt sen monta kertaa.

      Vaikka kaikki mitä muuta väittäisivät, tukiaiset vievät huomion oikeista asioista. Ne laiskistavat ja saavat ihmiset teeskentelemään ja valehtelemaan. Ne tuottavat enemmän tilapäistä, Tekes-rahoitteista showbisnestä kuin oikeaa liiketoimintaa.

      Monissa Tekes-tukimuodoissa on sekin älyttömyys, että tuotekehittäjän täytyy itse rahoittaa oma tuotekehityksensä joka tapauksessa. Avustukset tulevat vasta kauan jälkikäteen, jolloin ne ovat enää ehkä mukava bonari firman tuloslaskelmaan. Ei niiden avulla voi ylittää mitään todellista kuolemanlaaksoa.

      Se on sitten vielä toinen asia, että vaikka Tekesillä on epälemättä hyvääkin porukkaa töissä, sieltä löytyy myös joukko erittäin kankeita byrokraatteja, joilla ei ole minkäänlaista riskinottokykyä. He pyörittävät isoja rahoja, joten heillä on kykyihinsä nähden liikaa valtaa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Aiheeseen liittyvät muut kirjoitukset

Vesihana solmussa
Jari Parantainen

Tieteilijät vinkuvat kuin viljelijät

Tunnustan, etten ymmärrä tieteellisestä julkaisutoiminnasta tuon taivaallista. Mutta se saattaa olla pelkästään hyvä asia. Nimittäin tieteilijöille aihe saattaa olla liiankin läheinen. Ainakin sellainen vaikutelma syntyy,

Mitä brändi tarkoittaa käytännössä?
Jari Parantainen

Mitä brändi tarkoittaa käytännössä?

Jokainen myyjä oppii tunnistamaan vaaran merkit. Itse pelkään erityisesti sellaisia asiakasehdokkaita, jotka viljelevät brändi-sanaa. Brändin määritelmää voi jokainen käydä tankkaamassa vaikkapa Wikipediasta. Luultavasti et tule

Palvelun tuotteistaminen -opas, Jari Parantainen

Palvelun tuotteistaminen

Pakerratko insinöörien esimiehenä?

Tämä 120-sivuinen e-kirja neuvoo vaihe vaiheelta, miten puserrat asiantuntijoittesi osaamisesta enemmän kate-euroja tuotteistamisen keinoin.

Teoksen vinkit perustuvat Suomen kokeneimman tuotteistajan käytännön kokemuksiin sadoista insinööritalojen tuotteistusprojekteista 17 vuoden aikana.

New call-to-action