Pölli tästä -blogi on ideavarkaan apaja

Johtajalla koiran homma

Share on twitter
Share on linkedin
Share on facebook
Share on whatsapp
Jari Parantainen
Jari Parantainen
Autan insinöörejä tuotteistamaan osaamisensa helposti ostettaviksi palvelupaketeiksi. Olen Suomen kokenein tuotteistaja. Palkittu Pölli tästä -blogi & bisneskirjoja. ✆ 050 5229 529

Toimitusjohtajan työ on maailman yliarvostetuin. Moni luulee haluavansa pomoksi. Pian mieli muuttuu. Tehtävä osoittautuu varsinaiseksi koiran hommaksi.

Keskustelin muutamia päiviä sitten kokeneen konkarin kanssa. Hän sai hiljattain kenkää toimitusjohtajan pallilta. Ex-pomo oli käänteestä tavattoman helpottunut.

Tilanne on tuttu omastakin menneisyydestäni. Tosin hallituksen puheenjohtaja ei oikein uskaltanut sanoa suoraan, että hän haluaisi antaa potkut. Ehdotti vain pitkää lomaa.

Totesin siihen, ettei tässä mitään lomia pidetä. Eiköhän olisi viisaampaa, että hän antaisi monoa. Hoblaa: muutamaa minuuttia myöhemmin olin työtön!

Menin kotiin ja huusin jo ovelta vaimolleni:

– Arvaa mitä?

– Sä olet saanut potkut!

– Joo, jeeeeee!

Sitten tanssimme yhdessä villin intiaaniesityksen eteisessä. Näin siitä huolimatta, etten saanut edes erorahaa.

Nyt en enää vuosiin ole edes ajatellut, että ryhtyisin toimitusjohtajaksi. Se on maailman yliarvostetuin titteli. Syitä on helppo listata vaikka kuinka paljon. Tässä muutama:

  1. Toimitusjohtajan täytyy pyörittää firman juoksevaa hallintoa. Jos joku pitää byrokratiasta, hieno juttu. Omasta mielestäni siinä menee myyntimiehen elämä hukkaan.
  2. Toimitusjohtajan täytyy budjetoida (isoissa yrityksissä). Se tarkoittaa, että hän käyttää jopa viikkoja vuodesta tyhjänpäiväiseen arvailuun, joka ei perustu yhtään mihinkään.
  3. Toimitusjohtajan työ on pahimmillaan loputonta reissaamista rahoittajien, oman firman eri toimipisteiden, asiakkaiden ja päämiesten luona. Hotelli- ja lentokenttäelämä on kurjuuden huippua.
  4. Toimitusjohtajan riesana on usein hallitus, joka on aivan pihalla. Monesti se on jarrumiesten sakki, jonka päätöksia ohjaa pääasiassa virheen pelko.
  5. Toimitusjohtajan työhön kuuluu loputtomasti henkilöstöongelmia. Hän saa nauttia päivät pitkät mitä ihmeellisimmistä episodeista uusavuttomien työntekijöidensä kanssa.

Toimitusjohtaja vastaa lopulta kaikesta. Hallitus pesee kätensä aivan varmasti, vaikka virheet olisivat sen itsensä alun perin keksimiä ja määräämiä.

Lisäksi toimitusjohtajan on parasta tottua siihen, että hänen irtisanomisaikansa on yksi sekunti. Parhaimmillaan henkilökohtaiset tavarat jäävät työpöydälle, kun yllätetty pomo joutuu poistumaan hallituksen neukkarista suoraan parkkipaikalle.

Aina joskus juttelen asiasta sellaisen ammattilaisen kanssa, joka on saanut tarjouksen toimitusjohtajan työstä. Varoittelen joka kerta, että tehtävä kuulostaa paljon todellista hohdokkaammalta.

Samalla tiedän, ettei kukaan usko. Palkka ja asema houkuttaa liikaa. Tilanne on käytävä itse toteamassa. Ura jää usein erittäin lyhyeksi. Puhe niistä kuuluisasta sadasta ensimmäisestä päivästä ei ole tuulesta tempaistu.

Se että naiset usein kieltäytyvät johtajan työstä, saattaa olla hyvinkin järkevää. Pomon duuni on koiran duuni.

Palvelun tuotteistaminen opas, Jari Parantainen
Palvelun tuotteistaminen -käsikirja
Tämä e-kirja neuvoo, miten tuotteistat insinöörisi osaamisen helposti ostettavaksi sisäänheittopaketiksi.
Maksuton

10 kommenttia

  1. Toisaalta, Dan Gilbertin mielestä ihmiset syntetisoivat onnea. Mitä tapahtuukin, se tuntuu lopulta olevan hyväksi.

    ”Jim Wright […] was the chairman of the House of Representatives and he resigned in disgrace when this young Republican named Newt Gingrich found out about a shady book deal he had done. He lost everything. The most powerful Democrat in the country, he lost everything. he lost his money, he lost his power, What does he have to say all these years later about it? ”I am so much better off physically, financially, mentally and in almost every other way.” What other way would there be to be better off? Vegetably? Minerally? Animally? He’s pretty much covered them there.”

    https://www.ted.com/talks/dan_gilbert_asks_why_are_we_happy.html

    Eipä sikäli, jotta toimariksi haluaisin. Jos vaihtoehtona on tehdä asiantuntijan hommia, joista pitää hullun lailla, tai sitten pyörittää hallintoa, rahoitusta ja muuta, niin.. no, kyllä siitä ehkä joku pitää.

    1. Ilman muuta toimitusjohtajakokemuksesta on hyötyä.

      Kerran erään asiakkaamme myyjät osoittautuivat kaikki entisiksi tehtaan lattialta revityiksi duunareiksi. Kaikki kunnia heille, äijät olivat edenneet urallaan.

      Silti oli erittäin selkeää, ettei heistä yksikään ollut lainkaan valmis myymään palveluja yritysten toimitusjohtajille. Heillä ei ollut aavistustakaan, mitä johtaja voisi miettiä. Sen sijaan he pitivät johtajia edelleen rehellisen työläisen ykkösvihollisina.

      Jokainen voi vain kuvitella, miten hankala tilanne oli. Johtajille on paljon helpompi myydä, jos on itsekin (tai on joskus ollut) johtaja.

  2. Totta turiset. Näkyvänä esimerkkinä tästä oli kaimasi Trainers’ Housesta, joka heitti kintaat naulaan. Miksi muuten potkujen jälkeen yritys tiedottaa ”irtisanomisen tapahtuneen hyvässä yhteisymmärryksessä”? Jos hallituksen ja toimitusjohtajan välillä olisi alun perinkin ollut yhteisymmärrys, ehkä toimari olisi saanut jatkaa.

    Vai onko hallitus todellakin aina pihalla?

    1. Jukka, kiitos kommentistasi!

      Kaimani on tosiaan hyvä esimerkki johtajasta, joka on pyrkinyt pois toimarin hommista jo monta monituista kertaa. Vaikea Jaria onkaan kuvitella hallinnon pyörittäjäksi.

      Oma kokemukseni on, että hallituksista noin neljä viidestä on aivan kuutamolla.

      Tähän pätee sama kuin toimitusjohtajan hommaan: moni ottaa pestin vastaan, kun kerta sellaista tarjotaan. Se hivelee egoa. Harvalla on mitään tajua, mitä hallituksessa pitäisi tehdä.

      Itsevaltiaan asemaan pyrkivä toimitusjohtaja on tietysti tilanteeseen tyytyväinen. Hän pyörittää nukkekabinettia halujensa mukaan.

      Aidosti strategiatukea hallitukselta kaipaava tj on sen sijaan pulassa. Suurin osa hallitusten jäsenistä ei tajua edes sitä, mitä koko strategia-sana saattaisi tarkoittaa.

      1. Pitäiskö Editeen ottaa historiallinen loikka? Etsitään toimitusjohtaja hoitamaan vaikeaa henkilöstöä, voisitte luopua alihankkijoiden metsästyksestä ja palkata samalla vakituiseen työsuhteeseen ison armeijan porukkaa palvelemaan asiakkaitanne.

        Ajatelkaa Edisteen hallituksen puheenjohtaja Parantainen ja autonkuljettaja Apunen ( tuli mieleen vanha kirjoituksesi).

        Suostuiskohan työvoimatoimisto julkaisemaan toimitusjohtajanne työpaikkailmoitusta?

        Vakavammin ajateltuna tämmöinen voisi oikeasti mahdollistaa kasvunne eri kokoluokkaan. Aika moni yrittäjä on hyvä osaaja omalla alallaan, harva sopiva toimariksi. Miksi ei siis teettäisi likapyykkiä toimarilla ja samalla mahdollistaa yrityksen kasvu omistajan resursseja isommaksi?

    2. Eihän siinä mitään ristiriitaa ole, jos irtisanominen onnistuu hyvässä yhteisymmärryksessä. Toki voi olla niin, että irtisanomista ennen toimitusjohtajan ja hallituksen välinen yhteisymmärrys siitä, mihin firmaa pitäisi viedä, on ajautunut törmäyskurssille. Tosin jos asiasta on keskusteltu, molemmat osapuolet voivat olla yksimielisiä siitä, että nämä ovat eri mieltä firman kurssista. Tällöin molemmat voivat todeta, että eiköhän ole kaikkien kannalta parasta, että toimitusjohtaja vaihtuu – ja näin irtisanominen tapahtuu hyvässä yhteisymmärryksessä.

      Jarilta tiedustelisin, mikä on hänen mielestään hyvä hallitus, mitä se tekee ja millaista tulitukea / suuntaviivoja sen tulisi antaa 🙂

      1. Jussi, kiitos pahasta kysymyksestä!

        Huonoin hallitus on tietysti sellainen, joka on täynnä viinerinvaanijoita. Kukin on mukana siksi, että hän edustaa jotain sidosryhmää. Tai mikä pahinta, hän tuli mukaan, kun kerta pyydettiin.

        Hiukan parempi tapaus on sellainen perushallitus, joka pitää kerran kuukaudessa sulkeiset toimitusjohtajalle. Kokouksessa käydään läpi tulosluvut ja edellisen kerran nakkilista.

        Tällaisista hallituksen istunnoista on vastaava hyöty kuin alv-tilityksistä. Vetelä toimitusjohtaja joutuu ryhdistäytymään edes kerran kuukaudessa. Huono puoli on se, että tapaamiset menevät helposti micro management -tason saivarteluksi.

        Parhaimmillaan hallitus olisi sellainen, että se oikeasti pohtisi strategisen tason asioita. Silloin sen tulisi miettiä, kuinka yritys erottuisi kilpailijoistaan asiakkaidensa kannalta hyödyllisellä tavalla. Sitten toimitusjohtaja muuttaisi linjaukset todeksi.

  3. Toimitusjohtajan täytyy pyörittää firmaa. Myyntiä, markkinointia, tuotekehitystä, tuotantoa, asiakaspalvelua. Voi sitä juoksevan hallinnon pyörittämiseksikin sanoa, mutta avainasia on, että hän saa ihmiset toimimaan ja eri kellotaajuuksilla pyörivän toiminnan orkesteroitua.

    Jos myyntimies saa kauppojen hieromisesta ja tekemisestä kiksit, niin toimitusjohtaja saa kiksit toiminnan orkestroinnista ja firman eteenpäin viemisestä. Nämä erilaiset kiksit on vissi syy siihen, miksi hyvä myyntimies ei välttämättä ole paras ihminen pyörittämään firmaa. Toimitusjohtajan on toki osattava myydä firmaa eri tahoille: asiakkaille, päämiehille, rahoittajille, työntekijöille, markkinoille. Näihin myyntitilanteisiin liittyy kuitenkin harvemmin varsinaista clousaamista kuin myyntireiskalla ja koko toiminnan tulos näkyy vasta myöhemmin epäsuorasti viivan alla.

    Hyviä myyntireiskoja on kahdenlaisia. Toiset pyrkivät olemaan luotettuja neuvonantajia asiakkailleen, he myötäilevät ja ohjailevat hienovaraisesti asiakasta ja poistavat pikkuhiljaa esteitä kaupan tieltä. Toiset pyrkivät suorasuuntaustulella nopeisiin kauppoihin, ja sitten seuraava asiakas, ja hommalla takavalotakuu. Jos tällaiset istuttaa toimarin jakkaralle, niin mitä tapahtuu? Ensimmäinen tyyppi yrittää hienovaraisesti johdatella yritystä tekemään päätöksiä siinä, missä pitäisi itse ottaa ohjat käteen, ja toinen tyyppi huitoo menemään siellä täällä sitä tahtia, että orkesteri ei pysy perässä.

    Tosiaan, koiran homma sille myyntireiskalle, joka ei saa siitä kiksejä. Ja kyllä joo, hyvä myyntireiska menee toimarin hommassa hukkaan.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Aiheeseen liittyvät muut kirjoitukset

MItkä ovat delegoinnin 12 vaihetta?
Jari Parantainen

Mitkä ovat delegoinnin 12 vaihetta?

Delegoinnissa on 12 vaihetta, joista suurin osa unohtuu aina. Asiantuntija harkitsisi ylennystään toisenkin kerran, jos hän ymmärtäisi, että suurin osa hänen päivistään kuluu sitten delegointitöissä.

Jo alle kaksivuotias tajuaa, mikä on reilua
Jari Parantainen

Jo alle kaksivuotias tajuaa, mikä on reilua

Osmo Soininvaara on mielestäni terävä heppu. Seuraan hänen blogiaan tiiviisti, vaikka en aivan aina hänen päättelyketjujaan täysin ymmärräkään. Paljon olen häneltä kuitenkin oppinut. Joulukuussa 2018

Image of camel in desert Wahiba Oman
Jari Parantainen

Jahtaako Porin Jazz väärää kamelia?

Porin Jazzin toimitusjohtajaksi valittu Aki Ruotsala tuntuu uskovan, että homoudesta voi ”parantua”. Niinpä festareiden hallitus reagoi ripeästi eilen. Se hyvästeli toimarinsa, siis ennen kuin tämä

Palvelun tuotteistaminen opas, Jari Parantainen

Palvelun tuotteistaminen

Pakerratko insinöörien esimiehenä?

Tämä yli 100-sivuinen e-kirja neuvoo vaihe vaiheelta, miten puserrat asiantuntijoittesi osaamisesta enemmän kate-euroja tuotteistamisen keinoin.

Teoksen vinkit perustuvat Suomen kokeneimman tuotteistajan käytännön kokemuksiin sadoista insinööritalojen tuotteistusprojekteista 17 vuoden aikana.