Pölli tästä -blogi on ideavarkaan apaja

Bensaa Nokian liekkeihin

Share on twitter
Share on linkedin
Share on facebook
Share on whatsapp
Jari Parantainen
Jari Parantainen
Autan insinöörejä tuotteistamaan osaamisensa helposti ostettaviksi palvelupaketeiksi. Olen Suomen kokenein tuotteistaja. Palkittu Pölli tästä -blogi & bisneskirjoja. ✆ 050 5229 529

Nokian toimitusjohtaja Stephen Elop tietää, mitä kunnon johtajan täytyy tehdä toiseksi. Hänen tehtävänsä on luoda kriisi.

Nokian uusi toimitusjohtaja on nyt penkonut firmansa kaapit. Tiedonhankintavaihe on hoidettu. Seuraava tehtävä on kaataa bensaa liekkeihin.

Niinpä Elop kirjoitti sisäisen muistion, joka alkaa kertomuksella palavasta öljylautasta. Se saattaa tuntua lapselliselta vertauskuvalta. Mutta niin vain kävi, että tarina tarttui heti.

Nyt kaikki tietävät, että nokialaiset joutuvat seuraavaksi hyppäämään kylmään mereen.

John P. Kotter on tunnettu muutosjohtamisen guru. Hän on todennut usein, ettei kukaan muuta tapojaan tuumaakaan vapaaehtoisesti.

Ihmiset vaihtavat suuntaa vain, jos on aivan pakko. Tämä on meille kaikille tuttua yrityksistä, joilla menee (tai on vielä hiljattain mennyt) liian hyvin. Kuten Nokialla.

Mitä tässä turhaa hötkyilemään? Vastahan jouduimme avaamaan uusia tilejä, kun kassavarat eivät mahtuneet entisille!

Kotterin päätelmää harva uskaltaa lukea muuten kuin peiton alla taskulamppu tanassa. Hän nimittäin neuvoo, että jos tarvitset muutoksen, kehitä ensin kriisi. Muuten työntekijäsi eivät viitsi kuunnella.

Kriisin tarkoituksena on luoda yrityksesi väelle kiireen tunne. Jos jotain ei tehdä ja äkkiä, koko pulju on kohta kanttuvei. Löysäily saa riittää, tarttis tehdä jotain toisin!

Koska Kotter on käytännöllinen heppu, hän neuvoo muutamia kriisi-ideoita:

  1. Kehitä jostain kunnon tappiot (tai paljasta ne).
  2. Osoita, miten paljon parempia kilpailijat ovat.
  3. Lopeta puheet siitä, miten hyvin bisneksesi ovat aina sujuneet.
  4. Nosta asiakkaiden ja päämiesten todellinen tyytymättömyys esiin.
  5. Hävitä kaikki ökysymbolit (kuten hiihtomajat ja autonkuljettajat).
  6. Muuta koko firma selvästi nykyistä karumpiin tiloihin.

Elop on selvästi lukenut Kotterinsa. Hän on nyt hoitanut ainakin vaiheet ykkösestä kolmoseen. Toimitusjohtaja käy muistiossaan perinpohjaisesti läpi Applen, Googlen ja kiinalaisten vahvuudet.

Suomalaiset tiedotusvälineet ovat vielä aivan viime aikoina yrittäneet lohdutella, että Nokia on sentään edelleen maailman suurin (halpojen) matkapuhelinten valmistaja. Elopin muistio ei maalaile lainkaan yhtä ruusuista kuvaa:

”Kiinalaiset halpapuhelinten valmistajat puskevat uuden mallin markkinoille nopeammin kuin me saamme viilatuksi PowerPoint-esityksemme kuntoon.”

Olisi outoa, jos myös listan neloskohta ei olisi jo käytössä. Nokian sisällä on taatusti taivasteltu tyytymättömien asiakkaiden kommentteja jo kauan.

Kuutoskohdastakin on jo ollut puhetta. Elopin on väitetty pohtivan, että Nokian päämaja pitäisi siirtää Keilaniemen lasipalatsista jonnekin rapakon taakse. Tuskinpa hän suunnittelee rakentavansa sinne uutta, entistäkin komeampaa lukaalia.

Kaada ensin bensaa liekkeihin. Muuten kukaan ei kuuntele.

Palvelun tuotteistaminen opas, Jari Parantainen
Palvelun tuotteistaminen -käsikirja
Tämä e-kirja neuvoo, miten tuotteistat insinöörisi osaamisen helposti ostettavaksi sisäänheittopaketiksi.
Maksuton

8 kommenttia

  1. Kätevä lista seurata, mitä Nokiassa tapahtuu seuraavaksi! Elopin bloggaus olisi ollut myös klassisen puheopin mukainen puhe, jos se olisi puhuttu jossain livenä (ei kai puhuttu). Ajattelun ammattilainen-blogissa on kuvattu sellainen ytimekkäästi:

    https://ajattelunammattilainen.fi/2011/02/07/5-vinkkia-cicerolta-nain-rakennat-vaikuttavan-puheen/

    Jos sopii, niin pengon tähän hiukkasen Elopin kirjoitusta, josta nämä viisi ulottuvuutta mielestäni löytyvät seuraavasti:

    1. Exordium-alkusanat
    ”There is a pertinent story about a man who was working on an oil platform in the North Sea.”

    Ai mikä mies? Kerro lisää, öljynporauslautta se vasta on todellinen miesten mesta (Nokian insinöörit lienevät suurin osa miehiä): poria, öljyä, liekkejä ja muutenkin vaarallista touhua. Jännä sattuma tuo sana platform, eikös se puhelin tai käyttis ole vähän niinkuin platform…

    2. Narratio – Johdattelu
    Jatkuu välittömästi alkusanojen jälkeen (aivan kuten kuuluukin). Tarina menee eteenpäin ja päättyy kylmään mereen. Kylmä meri kuulostaa pahalta, mutta vielä pahempi ovat kuolettavat liekit. Kerro Steve meille, miten meidän – eikun – miehen käy! Emme halua jäädä liekkeihin, pitääkö tosiaan meidänkin uida kylmässä vedessä?

    3. Partitio – Väittämä
    ”We too, are standing on a “burning platform,” and we must decide how we are going to change our behaviour.”
    Kieltämättä aika kuumat paikat on olleet viime aikoina, johtajat vaihtuneet ja markkinaosuus humahtanut alas.

    4. Confirmatio – Perustelu
    Seuraa pitkä jakso juttuja, jotka Jarikin luetteli: Apple, Google ja kumppanit. Puheen tylsin osuus tavalliselle pulliaiselle, mutta nyt puhutaankin insinööreille. Vastustamattomia faktoja faktan perään.

    5. Peroratio – Loppunousu
    ”When we share the new strategy on February 11…”
    Steve ei tarjoakaan ratkaisua. Höh, miksi?

    Koska niin ei pidä tehdä, vaan yleisö pitää jättää turhautuneeseen tilaan, jossa se on valmis tekemään eikä tyytyväinen johonkin patenttiratkaisuun. Käskynjaon aika tulee (tänään klo 9 se on alkanut), mutta se ei ole nyt.

    ”He was able to tell his story. Now, we have a great opportunity to do the same.”

    1. Kiitos Miikka, aivan erinomainen tämä analyysisi!

      Juuri esittämästäsi syystä olen tyytyväinen, ettei Nokian johtoon valittu suomalaista. Pohjoisamerikkalainen osaa rakentaa tarinan ja viestiä sen.

      On vaikea kuvitella, että Kallasvuon tyyppinen kamreeri olisi koskaan uskaltanut lietsoa paniikkia Elopin tapaan. Mutta kun edessä ei ole kuin huonoja vaihtoehtoja, näin on pakko toimia. Kaikkein typerintä olisi vain karauttaa jarrujalka suorana rotkoon.

      1. Olkaapa hyvä vain ja tattista kehuista!

        Voin kuvitella Suomen maassa olevan toimittajia ja kommentaattoreita, joiden mielestä puheen ”jenkkimäinen dramaattisuus” on jotenkin lähtökohtaisesti huono juttu, mutta tämä on ihan perusteetonta amerikkakortin läiskimistä. Marcus Tullius Cicero oli muistaakseni eurooppalainen tai jotain 😉

  2. Mielenkiintoista huomata, miten eri tahot Nokian uutiseen suhtautuvat. Olen Jarin ja Miikan kanssa samalla linjalla. Menestystä ei tule, jos tuudittaudut hyvänolon tunteeseen ja uskot asioiden paranevan kohta.

    MKM Partnersin teleanalyytikko Tero Kuittinen otti uutisen raskaasti kauppalehdessä https://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=20110260175

    Kuittisen mukaan kilpailijat iskevät nyt. Hei haloo Tero, kilpailijat ovat jo iskeneet!

    Miten saada suomalaiset yritykset tajuamaan, että menestymisen eteen on tehtävä töitä? Miksi suomalainen yritys reagoi vasta, kun on pakko ja jäljellä on vain kaksi vaihtoehtoa: a) kupit nurin tai b) radikaali myllerrys?

    Minua lähestyi eräs yrittäjä seuraavasti:

    ”Meillä on hiljentynyt tuo ohutlevyvalmistus kylmälaitevalmistajien kotiutettua alihankintaansa. Miten on, onko teillä siellä yhteyksiä sellaisiin yrityksiin, jotka mahdollisesti tarvitsisivat ohutlevypuolen alihankintaa? Pienen yrityksen on vaikea täältä peräkylästä asti lähteä itseään markkinoimaan, ja tuntuu siltä että isot eivät aina noteeraakaan vaikka yhteyksiä koittaisikin ottaa.

    Miten pystyisimme saamaan itseämme tiedoksi ostajille ja suunnittelijoille? Pystytkö auttamaan asiassa mitenkään, ohjaamalla edes oikeaan suuntaan..

    Vastaa sitten tähän! Ensimmäisenä tuli mieleen, että laita lappu luukulle. No, onneksi vastasin vasta parin päivän päästä. Tulokset nähdään…

    Toinen yrittäjä kertoi eilen tällaista:

    ”Muuten menee hyvin mutta asiakkaat ovat passiivisia. Tarkoittaa, että eivät tilaa mitään.”

    Miten olisi, jos itse antaisi kuulua itsestään?

    Harmittaa suomalaisen puolesta kun hyvää palvelua ja hyviä tuotteita jää hyödyntämättä.

    No onneksi Pekkarinen käynnistää pelastusoperaatiota nokialaisten pelastamiseksi.

    1. Lasse, kiitos näkemyksestäsi!

      Tero Kuittisen ja monen muun kommenteista paistaa se, että he eivät ole täysin sisäistäneet upotetun kustannuksen periaatetta.

      Lehtien sivuilla saattaa esiintyä peräkkäisissä kappaleissa kaksi aivan ristiriitaista ajatusta:
      a) Symbian on Nokian pahin kiviriippa.
      b) Nokia on investoinyt Symbianiin niin paljon, että olisi sulaa hulluutta luopua siitä.

      Symbian-rahat on jo menetetty joka tapauksessa. Niitä ei saada enää takaisin.

      Tuleviin päätöksiin ei siis pitäisi vaikuttaa mitenkään se, montako sataa miljoonaa euroa Symbian on niellyt. Hyvää rahaa ei pidä heittää huonon perään.

      Sitä paitsi on vaikea käsittää, mihin valmiit Symbian-mallit muka katoavat, jos suuntaa muuttuu. Nokia voi myydä vanhoja puhelimiaan ihan rauhassa vaikka kymmenen vuotta, jos niille riittää kysyntää.

  3. Päivän Nokia & Microsoft -uutisten sekä tämän Jarin kirjoituksen jälkeen tuli flashback, että tämähän on kuin kopio Applen ”kevätsiivouksesta” vuodelta 1997. Toki Nokiaan verrattuna Applen öljynporauslautta oli silloin jo uponnut ja Apple oli todella pahasti tappiolla.

    Tästä Macworld 1997 -videosta löytyy yllättävän paljon yhtäläisyyksiä Elopin muistioon sekä Lontoon Nokia & MS -tilaisuuteen https://www.youtube.com/watch?v=PEHNrqPkefI

    Videon pohjalta on hyvä luoda kunnon salaliittoteorioita perjantai-illan ratoksi 😉

  4. Sisäisen johtamisen näkökulmasta varmasti on juuri näin. Hyvin myyty ajatus hallitukselle, johtoryhmälle ja muille jotka lopulta päätökseen vaikuttivat.

    Mutta. Mihin unohtui paljon enemmän viestinnästä riippuvaisemmille sidosryhmille viestiminen: kehittäjäyhteisö + kuluttajat – ne jotka viime kädessä maksavat kaikkien palkan?

    Seitsemisen miljoonaa Forum Nokian kehittäjää pyörittää nyt turhautuneina peukaloitaan ja kuinka monta kymmentä tai sataa miljoonaa asiakasta miettii merkkiuskollisuuttaan uudelleen. Viitsiikö vanhanmallista nokialaista ostaa kun sitä ei kuitenkaan tueta. Ja uudenmallista joutuu odottamaan vähintään vuoden loppupuolelle.

    Kauppa se on mikä kannattaa. Kaupankäyntiä tämän muutoksen on vaikea nähdä edistävän. Propsit sinänsä Elopin taidolle tehdä mitä teki. Toivottavasti Chief Executive osaa myös tittelinsä pääosan eli toimeenpanon.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Aiheeseen liittyvät muut kirjoitukset

MItkä ovat delegoinnin 12 vaihetta?
Jari Parantainen

Mitkä ovat delegoinnin 12 vaihetta?

Delegoinnissa on 12 vaihetta, joista suurin osa unohtuu aina. Asiantuntija harkitsisi ylennystään toisenkin kerran, jos hän ymmärtäisi, että suurin osa hänen päivistään kuluu sitten delegointitöissä.

Jo alle kaksivuotias tajuaa, mikä on reilua
Jari Parantainen

Jo alle kaksivuotias tajuaa, mikä on reilua

Osmo Soininvaara on mielestäni terävä heppu. Seuraan hänen blogiaan tiiviisti, vaikka en aivan aina hänen päättelyketjujaan täysin ymmärräkään. Paljon olen häneltä kuitenkin oppinut. Joulukuussa 2018

Image of camel in desert Wahiba Oman
Jari Parantainen

Jahtaako Porin Jazz väärää kamelia?

Porin Jazzin toimitusjohtajaksi valittu Aki Ruotsala tuntuu uskovan, että homoudesta voi ”parantua”. Niinpä festareiden hallitus reagoi ripeästi eilen. Se hyvästeli toimarinsa, siis ennen kuin tämä

Palvelun tuotteistaminen opas, Jari Parantainen

Palvelun tuotteistaminen

Pakerratko insinöörien esimiehenä?

Tämä yli 100-sivuinen e-kirja neuvoo vaihe vaiheelta, miten puserrat asiantuntijoittesi osaamisesta enemmän kate-euroja tuotteistamisen keinoin.

Teoksen vinkit perustuvat Suomen kokeneimman tuotteistajan käytännön kokemuksiin sadoista insinööritalojen tuotteistusprojekteista 17 vuoden aikana.