Pölli tästä -blogi on ideavarkaan apaja

Pilvilinnojen purkupalvelu

Share on twitter
Share on linkedin
Share on facebook
Share on whatsapp
Jari Parantainen
Jari Parantainen
Autan insinöörejä tuotteistamaan osaamisensa helposti ostettaviksi palvelupaketeiksi. Olen Suomen kokenein tuotteistaja. Palkittu Pölli tästä -blogi & bisneskirjoja. ✆ 050 5229 529

Tuhannet insinöörit ja palvelukehittäjät pohtivat tälläkin hetkellä vääriä asioita. Siksi he eivät voita jättipottia koskaan.

Olen taas viime aikoina saanut herätellä haaveilijoita päiväuniltaan. Voisin jo perustaa pilvilinnojen purkupalvelun. Töitä riittää.

Aivan täyspäiseltä vaikuttavat ammattilaiset ovat yllättävän usein toivottomia romantikkoja. He kuvittelevat muuttavansa maailmaa.

Jep, ja tällä viikolla on lotossa jaossa 7,5 miljoonaa euroa. Kannattaa piipahtaa R-kiposkilla, hopihopi. Keskimäärin yksi 15 miljoonasta rivistä voittaa.

Tuotekehittäjän perusongelma on se, että hän on ymmärtänyt koko bisneksen käsitteen aivan väärin. Hän ajattelee kuin taiteilija. Riittää, kun hänen ideansa on upea hänen omasta mielestään.

Taivaanrannanmaalari kieltäytyy hyväksymästä, ettei hänen tuotteensa uutuus tai nokkeluus merkitse sinänsä mitään.

Ainoa oikea mittari on se, onko häkkyrästä jotain hyötyä jollekulle. Silloin siitä on joku valmis maksamaan jotain.

Koko tuotekehitys alkaa mennä pieleen alusta asti. Laiskanpulskea suomalainen Pelle Peloton alkaa miettiä, mitä asiakas saattaisi tehdä, jos hänellä olisi siihen sopiva väline.

Hiukan fanaattisempi idealinko alkaa heristellä sormea ja paasata, mitä järkevän asiakkaan pitäisi tehdä, koska pian se on uuden innovaation ansiosta mahdollista.

Nämä tuotekehittäjät eivät koskaan pääse asumaan meren rantaan. He eivät saa nauttia uuden Bemarin tuoksusta kuin Laakkosen viikonloppunäyttelyissä.

Asiakkaiden rahat vie se tuote- tai palvelukehittäjä, jolla on toisenlainen tavoite. Hän tutkii, mitä asiakas yrittää tehdä. Sitten hän auttaa asiakastaan saavuttamaan tuon tavoitteen.

Kaseikkoon joutuu siis se porukka, joka kuvittelee asiakkaan muuttavan käytöstään piiruakaan. Sellaista tapahtuu äärimmäisen harvoin.

Toki lotossa joku aina joskus voittaa. Mutta järkevä liikehenkilö ei laske sen varaan. Sen sijaan hän luottaa työvoittoihin.

Rikkaudet kertyvät sille, joka auttaa asiakastaan suoriutumaan niistä paskahommista, joita tämä yrittää hoitaa jo nyt. Niin yksinkertaista se on.

Ikävä kyllä tämä tarkoittaa, että suurin osa esimerkiksi mahtavia verkkopalveluja kehittelevistä joutuu romuttamaan bisnesideansa heti tänään.

Mikä on se työ, jonka asiakkaasi yrittää saada tehdyksi – mutta jossa hän onnistuu huonosti?

Palvelun tuotteistaminen opas, Jari Parantainen
Palvelun tuotteistaminen -käsikirja
Tämä e-kirja neuvoo, miten tuotteistat insinöörisi osaamisen helposti ostettavaksi sisäänheittopaketiksi.
Maksuton

10 kommenttia

  1. Äh, pilvilinnat on kivoja. Tässä jopa ohjeet niiden arvon laskemiseen:

    Kuinka laskea pilvilinnan arvo?
    1) Laske kuinka paljon (mielellään iso) asiakas voisi olla valmis maksamaan palvelusta vaikkapa vuodessa (jos haluat ison pilvilinnan, laske viiden vuoden arvo).
    2) Mieti kuinka paljon isoja yrityksiä on vaikkapa maailmassa.
    3) Kerro kohtien 1) ja 2) luvut keskenään yksinkertaisella kertolaskulla.
    4) Ala haaveilemaan.

    1. Kyllä tuohon laskukaavaan pitää varovaisuuden periaatteella laskea 3-5% hävikki, kun joku kuitenkin aina kieltäytyy.

  2. Moi Jari,

    Saako tarjota vaihtoehtoa paskahommien tekemiselle? Kuulinko että vastasit kyllä? Tietysti vastasit.

    Vaihtoehtoisesti voit tarjota asiakkaallesi sitä pilvilinnaa, johon hän kurkottaa – tai siis ainakin polkua ja työvälineitä sinne pääsemiselle.

    Pilvilinnoista on parhaiten todennut Henri Thoreau: olet siis rakentanut pilvilinnan, nyt sinun täyty vain rakentaa perustukset sen alle.

    Kirjaani haastattelemani Detroit Red Wingsien silloinen valmentaja Barry Smith totesi, että hän on nähnyt enemmän niitä pelaajia, jotka eivät ole valmiita maksamaan voittamisen hintaa. Eli perustusten rakentaminen ei ole niin kivaa, mutta pilvilinna on nähty…

    Puhutaan paljon siitä, että pitäisi tehdä sitä mitä rakastaa, silloin onnistuu ja menestyy. Ehkäpä salaisuus onkin siinä, että pitäisi oppia rakastamaan sen perustuksen rakentamista – pilvilinnahan on jo valmis.

    Jos tuosta näkökulmasta katsoisi, niin palveluksia tarjoava on yksi auttaja rakkauden työn tekemisessä?

    Eikö niin? EIkö niin? Vai?

    Onko se sittenkin paskahommaa? Se perustusten rakentaminen.

    terveisin
    Cristina

    1. Cristina: Voisiko homma olla niin että jos teet sitä mitä rakastat niin perustustenkaan rakentaminen ei tunnu työltä koska päämäärä ja tavote on niin innostava. Jos seuraa omaa intohimoa niin ei tarvitse tehdä hetkeäkään töitä. Silloin osaamattomuuskaan ei nouse esteeksi koska se on kaikki opittavissa. Innostus itse asiaan ja päämäärään karkottaa tekosyyt alta aikayksikön.

      ”If you enjoy what you do, you’ll never work another day in your life” – Sokrates

  3. Kaikki tekeminen mistä pidetään on kivaa. Sen takia tuotekehittäjä tekee juuri sitä mikä on hänen mielestä kivaa, miettimättä kenelle tekee tai minkä takia tekee.
    Tuotekehittäjlle pitää tehtävä myydä niin, että se tuntuu kivalta ja valmiilla tuotteella (tuotteitahan he pääsäntöisesti kehittäävät) voidaan pelastaa maailma lähes kokonaan.
    Tuotekehittäjää ei missään tapauksessa saa viedä pois mukavuusalueelta, silloin homma viimeistään sössitään.

    Elikkäs samaa kavaa suositteln kun Cristina. Työtä on rakastettava.

    Olisiko tässä yksi tie muuttaa tuotesuunnittelijoiden pää? Siis tarjota heille työ sellaisena, etteivät oikeasti tauakkaan mitä ovat tekemässä mutta se on kivaa. Tuloksena palvelutuote-
    Onko mahdolista? Mitä vaati johtamiselta?

  4. On varmaankin ihan totta, että nopeimmat katteet löytyvät ratkomalla olemassa olevia ongelmia. Toisaalta, on myös hyvä muistaa esimerkiksi Applen aika tosissaan ottamat henryfordilaiset säkeet:

    ”If I’d have asked my customers what they wanted, they would have told me ’A faster horse.'”

    Unelmien tavoittelu ja käytännön toteuttaminen eivät kaiketi kuitenkaan sulje toisiaan pois?

    1. Kiitos Lauri, tämä oli havainnollinen kommentti!

      Nimittäin tuo Henry Ford -sitaatti vahvistaa kirjoitukseni idean. Teollisuusmies huomasi, että ihmiset haluavat liikkua ja kuljettaa kuormia. Hevosen voimin se onnistui huonosti.

      Niinpä hän päätti ratkaista olemassa olevan ongelman. Ja onnistuneesti sen tekikin.

      Henry Ford ei yrittänyt opettaa ihmisille jotain uutta huuhaa-tarvetta, jonka puolesta hän olisi sitten lyönyt vetoa.

      1. Päinvastoin kuin usein luullaan, Henry Ford ei keksinyt autoa. Siihen aikaan autoteollisuus oli jo omalla tavallaan kukoistavaa – mutta jokainen auto tehtiin yksilöllisesti käsityönä. Ford sen sijaan parasti teurastamoista niiden liukuhihnamaisen toimintamallin ja alkoi tuottaa sarjatuotantona autoja. Samanlaisia, kaikelle kansalle ja halvalla. (Ref. Sinisen meren strategia).

        Jos joku ongelma siis oli, niin se, että taviksilla ei ennen tuota ollut varaa autoon. Mutta ei hän tosiaan liikkumisen tarvetta myöskään keksinyt.

        Nykyinsinööri ajattelee tämän jotenkin samalla tavalla, että kyllä näitä loistavia vipstaakeja (tai varsinkin softanpätkiä) sitten menee kaupaksi, kun aloitetaan massatuotanto ja saadaan hinta puristettua riittävän alas.

        1. Niin, sitä juuri tarkoitan. Ford oli jo nähnyt, että autolle on kysyntää. Hän vain teki (tosin vasta kahden konkurssin jälkeen) hommansa paljon tehokkaammin kuin muut.

          On muuten mielenkiintoista, miten Thomas Edison puolestaan meni nimenomaan autoasioissa aivan kaseikkoon. Hänhän oli Henry Fordin hyvä ystävä.

          Edison lupasi toimittaa Fordille uuden, kevyen akun niin, että sähköauto tulisi mahdolliseksi. Tuloksena oli säälittävä floppi, joka maksoi Fordille pitkän pennin. Edisonin akku ei kelvannut edes polttomoottorin käynnistämiseen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Aiheeseen liittyvät muut kirjoitukset

Vesihana solmussa
Jari Parantainen

Tieteilijät vinkuvat kuin viljelijät

Tunnustan, etten ymmärrä tieteellisestä julkaisutoiminnasta tuon taivaallista. Mutta se saattaa olla pelkästään hyvä asia. Nimittäin tieteilijöille aihe saattaa olla liiankin läheinen. Ainakin sellainen vaikutelma syntyy,

Mitä brändi tarkoittaa käytännössä?
Jari Parantainen

Mitä brändi tarkoittaa käytännössä?

Jokainen myyjä oppii tunnistamaan vaaran merkit. Itse pelkään erityisesti sellaisia asiakasehdokkaita, jotka viljelevät brändi-sanaa. Brändin määritelmää voi jokainen käydä tankkaamassa vaikkapa Wikipediasta. Luultavasti et tule

Palvelun tuotteistaminen opas, Jari Parantainen

Palvelun tuotteistaminen

Pakerratko insinöörien esimiehenä?

Tämä yli 100-sivuinen e-kirja neuvoo vaihe vaiheelta, miten puserrat asiantuntijoittesi osaamisesta enemmän kate-euroja tuotteistamisen keinoin.

Teoksen vinkit perustuvat Suomen kokeneimman tuotteistajan käytännön kokemuksiin sadoista insinööritalojen tuotteistusprojekteista 17 vuoden aikana.