Finnairilla tiedetään, miten koppavilta myyntireiskoilta otetaan luulot pois. Jouduimme kylmiltään B757-matkustajakoneen ohjaimiin.
Perjantaina menimme tapamme mukaan takki auki asiakaskäynnille. Kohteenamme oli Finnair Flight Academy. Aulaan marssivat koulutustoiminnan vetäjä Tero Arra ja tuotepäällikkö Vesa Kaartinen.
Näillä jämptin oloisilla herroilla oli selvästi kokemusta myyntimiehistä. Niiltä kannattaa ottaa turhat luulot pois. Jo pari minuuttia myöhemmin marssimme Boeing 757 -simulaattoriin.
Finnairin B757-simulaattori on ulkoa päin hurjan näköinen pömpeli. Eri konetyyppien simulaattoreita Finnairilla on yhteensä puoli tusinaa. Airbus 340 on tietysti vielä järeämpi ja hienompi. Sen hintakin on reilusti yli 10 miljoonaa euroa.
Johtaja Apusen kasvoilta näkyy epätoivo: en kai minä joudu tuonne?! Vasemmalla tuotepäällikkö ja liikennelentäjä Vesa Kaartinen. Oikealla entinen Hornet-lentäjä ja nykyinen Airbus 340 -pilotti Tero Arra, jonka titteli on Head of Training.
Vesa hyppäsi pilotin paikalle. Jouduin vyöttämään itseni perämiehen penkille ensimmäisenä. Eipä aikaakaan, kun olin kiskomassa runsaan 89 tonnin painoista kaksimoottorista matkustajakonetta Zürichin kentältä taivaalle.
Kuten jokainen saattaa arvata, noviisi pääsee kyllä maasta irti – etenkin kun kokenut lentokapteeni häärii apuna. Mutta laskeutuminen onkin toinen juttu.
Veikkaan, että matkustamosta olisi kuulunut kauhun kiljahduksia. Sen verran kuoppaiselta Zurichin kiitorata vaikutti. Totta puhuen myös simulaattorin ovi hajosi käsittelyssäni.
Johtaja Apusella olikin sitten helppo homma toistaa suoritus, kun hän oli saanut ottaa edelläkävijästä mallia.
Tämähän onkin selkeä kuin Bemarin ohjaamo. Apunen aloittamassa taitolentonäytöstään.
Kone tuli jo varsin asiallisesti alas. Mitä nyt aavistuksen tarjosi kylkeä ennen kosketusta.
Jos joskus satumme matkustamaan B757:llä ja molemmat lentäjät saavat ruokamyrkytyksen, joudumme tietenkin uhrautumaan ja hyppäämään uudelleen ohjaimiin. Mukavampi siellä kuskin pukilla on kuolla kuin avuttomana matkustamossa.
Tässä kaltaiselleni sähköinsinöörille ihmeteltäväksi B757-ohjaamon kattoon sijoitettu sulaketaulu.
Vesa lohdutteli jälkikäteen, että toinen kerta menisi jo selvästi paremmin. Saimme vielä muistoksi mukaan Airbus 320 -pienoismallit.
Harvoin myyntikäynti päättyy näin päin. Marssimme ulos onnellisina Airbus 320 -koneiden omistajina. Luonnossa siipien kärkiväli on 34 metriä, pienoismallissa 34 senttimetriä.
Entä tuliko kauppoja?
No tulihan niitä. Mutta onneksi isäntämme eivät käyttäneet meitä hyväkseen. Nimittäin olisimme varmasti antaneet Ediste-rynnäkön hinnasta ainakin puolet alennusta, jos olisimme saaneet lentää vielä ne huomattavasti mallikkaammat toiset kierrokset.
Harvoin tapaamme asiakkaita, jotka ovat yhtä selvästi vilpittömän innostuneita omasta alastaan. Näin siitä huolimatta, että molemmat isäntämme olivat työssään jo varsin kokeneita konkareita.
Ole ylpeä tuotteestasi. Ainakin Finnairin lennonopettajat sitä ovat – ja aivan aiheesta.
Jari Parantainen 30.10.2019: Koulutuspalautetta: ”Etukäteistehtävä vei liiaksi aikaa ja sitä ei käsitelty”
