Lähetä viesti
Pölli tästä -blogi on ideavarkaan apaja

Nokia se jaksaa kysellä

Share on twitter
Share on linkedin
Share on facebook
Share on whatsapp
Jari Parantainen
Jari Parantainen
Olen Suomen kokenein tuotteistaja. Koulutan & konsultoin. Aiheina tuotteistaminen ja hinnoittelu. Palkittu Pölli tästä -blogi & bisneskirjoja. [email protected] ✆ 050 5229 529
New call-to-action
Tilaa hälytys

Vaani sinäkin Pölli tästä -blogia. Saat tiedon Jarin uusista kirjoituksista sähköpostiisi.

Palvelun tuotteistaminen -koulutus 20.4.2020 Turussa
Tuotteistamisen idea on tehdä ostamisesta helpompaa ja palvelun toimittamisesta kannattavaa. Samalla se tarkoittaa, että työstä tulee paljon mukavampaa. Koulutuksen järjestää Intoo.
KOULUTUS

Nokialaiset ovat taas menneet kysymään asiakkaiden mielipiteitä. Siellä ei joku jääräpää nyt usko, että moinen pelleily pitäisi lopettaa heti.

Nokian virallinen blogi Nokia Conversations teki kyselyn. Käyttäjien mielestä akun kesto on matkapuhelimen tärkein ominaisuus.

Vai niin!

Tulos on täydellinen näyte siitä, miten gallupit vievät tuotekehittäjän toisensa jälkeen tukevasti lepikkoon. Luulisi nokialaistenkin vähitellen uskovan. Toivottavasti heidän insinöörinsä eivät lue firman blogia.

Miten muuten olisi selitettävissä, että vuonna 2005 julkaistu Motorola RAZR oli jättimenestys? Sehän oli tunnettu akustaan, joka ei kestänyt edes työpäivää.

Motorola myi puhelintaan yli 110 miljonaa kappaletta neljässä vuodessa. Asiakkaat ostivat lättyä aivan sikana siksi, että se oli niin ohut ja tyylikäs.

Entäs iPhone sitten?

Sitä riivasi aluksi aivan sama juttu. Akkua sai olla lataamassa yhtenään. Mutta niin vain Applen puhelimesta tuli valtava hitti, jonka menestykselle ei näy loppua.

Mikä on kyselyinnon takanana?

Sehän on tietenkin tapa vältellä vastuuta. Kun asiakkaat ovat jotain sanoneet, pomot voivat aina vedota siihen.

Minkä sille mahtaa, jos ostajat ensin itse jotain toivovat, mutta eivät sitten kuitenkaan osta? Ei kai se nyt parhaansa mukaan asiakkaita kuunnelleen johtajan syy voi olla.

Eivät asiakkaat tai käyttäjät tiedä, mitä he haluavat.

Palvelun tuotteistaminen -opas, Jari Parantainen
Palvelun tuotteistaminen -käsikirja
Tämä e-kirja neuvoo, miten tuotteistat insinöörisi osaamisen helposti ostettavaksi.
New call-to-action
Lataa Palvelun tuotteistaminen -käsikirja
New call-to-action

13 kommenttia

  1. Eiköhän osa syy tällaisten kyselyjen tuloksille ole myös siinä, että me ihmiset nyt vaan pyrimme vastaamaan rationaalisesti? Järki ennen tunnetta ja tarve ennen halua.

    Ei ongelma ole asiakaskyselyiden teossa, vaan niiden muodossa. Akun kesto on tärkeää paperilla, mutta laitetta hypistellessä ja hiplatessa sen merkitys pienenee kääntäen verrannollisesti bling blingin haluttavuuden kanssa.

    ”Sehän on tietenkin tapa vältellä vastuuta. Kun asiakkaat ovat jotain sanoneet, pomot voivat aina vedota siihen.”

    En usko tähän. Kuitenkin, asiakaskyselyihin pitää silti asennoitua varauksella ja luotettava myös omaan perstuntumaan markkinoista.

    1. Tero, tuo vastuuta koskeva pointtini ei ollut tuulesta temmattu väite: se perustuu kokemukseen. Juuri noin johtajat perustelevat pieleen menneitä tuotekehityshankkeitaan.

      Nuorempana ihmettelin, mikä ihmeen into oli aina organisoida kyselytutkimuksia aina silloin, kun olisi ollut jo tulipalokiire markkinoille. Varsinkaan, kun en nähnyt mitään yhteyttä kyselyjen tuloksilla ja todellisilla myyntiluvuilla.

      Kyselyistä on tullut hygieninen, yleisesti hyväksytty tapa pelata aikaa, lykätä päätöksiä ja vetäytyä vastuusta.

  2. Nyt osuit, Jari. Kumpa joku opettaisi, että on kaksi eri asiaa mitä asiakas sanoo ostavansa ja mitä hän ostaa.

    Ainoa tapa on saada luotettavaa tietoa asiakkaalta on testata, eli suomeksi: myydä tuotetta ja katsoa miten käy. Saatko rahat vai et?

    Ja epäilijöille: myös tuotetta jota ei ole olemassa voi myydä. Katso vaikka Amazon.com:in Pre-Order ominaisuutta.

    Toinen esimerkki on Valitut Palat, joka luo tuotteensa testien perusteella. Yksi vaihe testaa tuottoisimman hinnan, toinen sisällön ja kolmas nimen. Näistä syntyy paljon varmemmin bestseller kuin pelkillä kyseillä.

    Timo Jäppinen

    https://suoramarkkinointikatsaus.blogspot.com/

    1. Timo, näin se juuri on: ainoa oikea gallup-vastaus on tilaus. Kaikki sitä edeltävät aikeiden ilmaukset ovat todistusarvoltaan likimain nollan arvoisia.

  3. Nettikyselyiden tulokset ovat aina jotenkin vinoutuneita. Esim. tässä jos kysely järjestetään Nokian blogin puitteissa, niin tuskinpa siellä on paljon iPhone-käyttäjiä vastaamassa. Ja nekin Nokia-käyttäjät jotka vastaavat ovat todennäköisesti käyttäjistä aktiisimpia, jotka käyttävät puhelimiaan eri tavalla kuin ns. tavalliset käyttäjät. Eli tälläisistä kyselyistä ei ole pahemmin hyötyä.

    Kuten esimerkkisi kertovat lähes ainoa tapa tehdä oikeata markkinatutkimusta on heittää tuote markkinoille ja katsoa kuin se myy.

    1. Pekka, kiitos kommentistasi!

      En tietenkään kuvittele, että tuo blogin kysely oli välttämättä mitään muuta kuin viihdettä. Mutta pahimmillaan joku saattaa tulkita tuloksia aivan vakavissaan. Luulisi kuitenkin, että nokialaiset olisivat jo oppineet.

      Nokian Technology Platforms -yksikön johtajan Niklas Savander kommentoi aikanaan Taloussanomissa (29.11.2006) tuota Motorolan RAZR-asiaa näin:

      ”Nokialla on ollut valmius valmistaa ohuita puhelimia jo pitkään. Helpoin keino valmistaa ohut puhelin on tehdä se pienemmällä akulla. Aliarvioimme aikanaan kuluttajien kiinnostuksen ohuita puhelimia kohtaan.”

      Toinen vastaava virhearvio koski simpukkapuhelimia. Sikäli kuin tiedän, siinä tosin oli kyse enemmän insinöörinäkemyksestä. Sarana vei tuotekehittäjien mielestä liikaa tilaa. Siksi se oli typerä idea, jota ei nokialaiseen puhelimeen saanut istuttaa.

  4. Kysely lienee halpa tapa antaa käyttäjien kuvitella voivansa vaikuttaa asioihin. Teron kommentti kysely vs. hypistely pitää paikkansa. Itse en keksinyt ainuttakaan käyttötapaa iPadille ennenkuin sain sellaisen kokeiltavaksi. The rest is history. Lapasesta lähti.

    Olen itse tehnyt USAssa asuessani yhden kaupallisestikin menestyneen ja kymmenen vuoden jälkeen edelleen tuotannossa olevan ohjelmistotuotteen. Kyse ei ole kuluttajatuotteesta vaan B2B markkinasta, mutta samoja analogioita löytyy mielestäni kummastakin.

    Minulla oli oma vankka visio miten halusin paikata firman tarjoamassa olevan reiän. Tämän vision varmistin asiakkaita kuuntelemalla ja kilpailijoita tutkimalla. Focus group -menetelmää käytettiin lähinnä käyttöliittymän viimeistelyyn. Ei siis turhia kyselyitä kuten Jari toteaa. Tuote ei olisi ikinä valmistunut liialla kyselemisellä.

    Onnistumisiin vaaditaan tinkimätöntä uskoa omaan näkemykseen. Älykäs osaa toki luovuttaa ennen kuin nenä koskettaa seinää.

    1. Vesa, tuo mainisemasi iPad-efekti on niin totta!

      Vastaava ilmiö tuli kohdalle aikanaan, kun purin ekan Kindlen paketista. Ei mennyt monta tuntia, kun jo tajusin, miten surkea se muka hienoksi kehuttu perinteisen painetun kirjan käyttöliittymä olikaan.

      Amazonin Jeff Bezos onkin sanonut, että sähköistä kirjaa eniten vastustavat ovat harvoin itse edes kokeilleet sellaista. Käsitykset perustuvat vain ennakkoluuloihin ja tietämättömyyteen.

  5. Tämä sama käyttäjäkyselyvimma on siirtynyt joltain osin myös palvelumuotoiluun ja jatkuvasti saa olla vetämässä tutkijoiden päitä altaan syvästä päästä kun pitäisi ensin tutkia hieman avoimin mielin.

    Liian usein tuntuu myös siltä, että empiirinen testaus jää väliin. Kysytään kysymisen vuoksi eikä testata hypoteesia.

    Toivottavasti jokainen meistä jaksaa muistuttaa asiakkaitamme siitä isosta kuvasta nyt ja tulevaisuudessa.

  6. Mielenkiintoinen keskustelu! Kysymys kuitenkin esitettiin Facebookissa (https://www.facebook.com/nokia/posts/10150143969317397) ja siellä kysymys oli täysin avoin kysymys toivotuista laitteiden ominaisuuksista. Blogipostaus asiasta ei välttämättä onnistunut kiteyttämään kommenttien ydintä.

    Karrikoiden tämän keskutelun pohjalta jokainen brändin tai organisaation Facebookissa esittämä kysymys on turha ja vie liiketoimintaa väärään suuntaan.

    Tässäkin tapauksessa kysymys liittyi Nokian Facebook-yhteisön mielenkiinnon kohteiden selvittämiseen ja markkinointiviestintään (sitouttaminen ja yhteisöllisyys) eikä sinänsä kuluttajatutkimukseen. En kuitenkaan sano, että näitä kahta ei voisi yhdistää.

  7. Millä tavalla tulos on ” on täydellinen näyte siitä, miten gallupit vievät tuotekehittäjän toisensa jälkeen tukevasti lepikkoon”? Eikö kyseessä ole vain keskustelu, jonka perusteella Nokian blogin pitäjä on vetänyt johtopäätöksen, että käyttäjät haluavat ennen kaikkea pitkäkestoisen akun? Jotta tämä olisi ”täydellinen näyte siitä, miten gallupit vievät tuotekehittäjän toisensa jälkeen tukevasti lepikkoon””, pitäisi ensin Nokian tehdä tämän keskustelun perusteella päätös että kaikissa puhelimissa tärkeintä on akun kesto muiden ominaisuuksien kustannuksella, sitten tämän päätöksen osoittautua vääräksi hamassa tulevaisuudessa.

    Esimerkkinä käytetty Razr, vaikka olikin suosittu muutaman vuoden ajan, johti myös Motorolan rankkaan alamäkeen kun samalla design-ajattelumalli yritettiin ratsastaa liian pitkään. Ehkäpä syynä oli myös ihmisten kokemus huonosta akun kestosta?

    1. Ehkä ”täydellinen” oli tässä tapauksessa liioittelua.

      Adjektiivi olisi sopinut paremmin Nokian joitain vuosia sitten tekemään laajaan markkinatutkimukseen, jota varten he haastattelivat peräti 42 000 kännykän käyttäjää ympäri maailmaa.

      Siinä sitä on ollut datarivi poikineen, kun joku on alkanut analysoida vastauksia.

      Tuloksista paljastui jymy-yllätys: ihmiset halusivat puhelimen, jolla on helppo soittaa puheluja!

  8. Tällaisen avoimen kyselyn ongelma on ollut jo Henry Fordin tiedossa: ”ihmiset haluavat nopeamman hevosen – eivät autoa”. Eli ongelmat voivat löytyä, mutta asiakkaan ehdoittama ratkaisu ei ole yleensä innovatiivinen. Parempi akku vs. nopeampi hevonen.

    Eikä tietysti innovaatioita näistä kyselyistä tule esille. Syykin on selä: innovaatiollahan VOISI tehdä rahaa. Tästä voin kertoa erään oman innovaation tien. Tiesin tismalleen, millaisen puhelimen haluaisin. Idea tuntui niin hyvältä, että sen voisi ehkä suojata oikeudellisesti ja myydä eteenpäin. Nyt paria tonnia köyhempänä tiedän, että vaikka haluamani PAKETTI olisi melko uniikki, niin sen toteuttamiseen tarvittavat yksityiskohdat ovat jo ties kuinka monen puljun patenttisalkussa.

    Mutta saako markkinointi-idealle suojausta? Ei taida onnistua. Ehkä siksi parhaista ideoista puhutaan kovin yleisellä tasolla tai sitten ei ollenkaan. Asiakkaat ehkä tietävät, mitä haluavat, mutta kuka hullu sitä nyt paljastaisi rahan arvoista tietoa ilmaiseksi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Aiheeseen liittyvät muut kirjoitukset

Burana-pillereitä on saatavana myös punaisina.
Jari Parantainen

Miksei pilleri ole punainen?

Usein tuotteistaminen tarkoittaa juuri sitä, että tuotteen ulkoisilla ominaisuuksilla on mahdollista kasvattaa myyntiä. Miksi sitten lähes kaikki särkylääkkeet ovat edelleen valkoisia pillereitä? Toivottavasti lääketehdas ei ole kysynyt asiaa asiakkailtaan.

Palvelun tuotteistaminen -opas, Jari Parantainen

Palvelun tuotteistaminen

Pakerratko insinöörien esimiehenä?

Tämä 120-sivuinen e-kirja neuvoo vaihe vaiheelta, miten puserrat asiantuntijoittesi osaamisesta enemmän kate-euroja tuotteistamisen keinoin.

Teoksen vinkit perustuvat Suomen kokeneimman tuotteistajan käytännön kokemuksiin sadoista insinööritalojen tuotteistusprojekteista 17 vuoden aikana.

New call-to-action