Pölli tästä -blogi on ideavarkaan apaja

Kaarinan palaverilakko perustui väärinkäsitykseen

Jari Parantainen
Jari Parantainen
Olen Suomen kokenein tuotteistaja. Koulutan & konsultoin. Aiheina tuotteistaminen ja hinnoittelu. Palkittu Pölli tästä -blogi & bisneskirjoja. [email protected] ✆ 050 5229 529

Kaarinan kaupungin työntekijät saivat kokeilla virallisesti palaveritonta viikkoa. Joku ilmeisesti kuvitteli, että silloin kaikki alkavat paiskoa ns. oikeita hommia otsansa hiessä.

Ideassa on vain yksi ongelma. Se ei toimi.

Palavereilla on nimittäin erittäin tärkeä tarkoitus. Ne eivät ole yleistyneet vasten kaikkien osapuolten tahtoa. Kokoukset sikiävät juuri siksi, että kaikki laiskat ryhtymisrajoitteiset tarvitsevat niitä kipeästi.

Syy on yksinkertainen. Kun kalenterissa on kokous, osallistujien ei tarvitse ryhtyä oma-aloitteisiksi. Riittää, että itse kukin ajelehtii joukon mukana. Siinä nyökyttelyn lomassa ehtii miettiä vaikkapa viikonlopun ostoslistaa.

Tiedän tutkimattakin, että suurin osa Kaarinan virkamiehiltä vapautuneesta ajasta kului joutavaan haahuiluun ja naamakirjan päivittämiseen. Laitostuneen työntekijän näkökulmasta on aivan kohtuutonta edellyttää, että hän päättäisi itse töidensä tärkeysjärjestyksen.

Byrokratian rattaissa elämänsä pyörineet konttorielukat eivät ehkä pidä palavereja mukavina. Mutta se johtuu vain siitä, että he eivät enää muista, mikä olisi vielä karmeampi vaihtoehto. Siis että pitäisi kääriä hihat ja panna sutinaksi.

Palaveriputki tarjoaa pienimmän kitkan tien. Lisäksi voit kuvitella olevasi tärkeä ihminen, koska joku on halunnut sinut paikalle.

2 vastausta

  1. Muistan kyllä lukeneeni jostain tutkimuksesta, jonka mukaan itse töiden tekeminen sitten loppupeleissä onkin helpottavampaa kuin niiden jatkuva vältteleminen. Töiden välttelijä ja sluibaaja kokee jatkuvaa syyllisyyttä, eikä saa hommia aloitettua. Töiden tekeminen ja loppuunsaattaminen vaatii vaivaa, mutta tuo tekijälleen tyydytyksen ja poistaa syyllisyydentunteen.

    1. Jeremias, kuvailemasi asioiden kulku on varmasti totta. Siitä lienee jokaisella myös omia kokemuksia.

      Kokoustelun perimmäinen ongelma palaa usein ajanhallintakursseilla opetetuttuun priorisoinnin vaikeuteen. Tärkeimmät työt eivät välttämättä ole kaikkein kiireisimpiä. Useimmat meistä kuitenkin sekoittavat kiireen ja tärkeyden.

      Niinpä itse kukin on taipuvainen tekemään kiireellisiltä tuntuvia töitä, olivat ne kovin tärkeitä tai eivät!

      Aivan vastaavasti kokoustelu tarjoaa ”kiireellisen”, mutta todellisuudessa varsin helpon tavan näytellä ahkeraa. Pakkohan sovittuihin palavereihin on osallistua!

      Tämä leikki jatkuu viikosta ja kuukaudesta toiseen. Sen varjolla on sallittua lykätä ei-kiireellisiä, aloitekykyä, ajatteluvoimaa ja raatamista edellyttäviä tärkeitä tehtäviä hamaan tulevaisuuteen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Aiheeseen liittyvät muut kirjoitukset

Vinkit kriisijohtamiseen
Minna Elomaa

Nesteestä nosteeseen – TOP 10 vinkit kriisijohtamiseen

Tuotteistuksen kolme vaihetta on lupaus, lunastus ja paikkaus. Paikkausvaiheeseen päästään, jos jotain menee pieleen. Kokosin omista kokemuksistani vuosien varrelta kriisitilanteen haltuunottoon vinkit, joita olen arjessa

fossiili-3
Jari Parantainen

Valtuutetun vaarallinen johtamisvinkki

Päätä ensin tavoitteet ja vasta sitten resurssit. Jos annat resurssien ohjata tavoitteita, organisaatiosi päätyy muiden fossiilien seuraksi aika pian.

Palvelun tuotteistaminen

Pakerratko insinöörien esimiehenä?

Tämä 120-sivuinen e-kirja neuvoo vaihe vaiheelta, miten puserrat asiantuntijoittesi osaamisesta enemmän kate-euroja tuotteistamisen keinoin.

Teoksen vinkit perustuvat Suomen kokeneimman tuotteistajan käytännön kokemuksiin sadoista insinööritalojen tuotteistusprojekteista 17 vuoden aikana.