Pölli tästä -blogi on ideavarkaan apaja

Allin pallit pakkasella

Share on twitter
Share on linkedin
Share on facebook
Share on whatsapp
Jari Parantainen
Jari Parantainen
Olen Suomen kokenein tuotteistaja. Koulutan & konsultoin. Aiheina tuotteistaminen ja hinnoittelu. Palkittu Pölli tästä -blogi & bisneskirjoja. [email protected] ✆ 050 5229 529
New call-to-action

Miksei edes vertailun voittanut pankki halua puhua rahasta? Syy selviää helposti, jos jaksat hiukan dollarisoida.

Tapiola-pankki (nimi kirjoitettu tahallaan oikein) mainosti eilen lehdessä palkkatiliään (HS 23.4.2012). Se on kuulemma tutkitusti paras.

Tapiolan palkkatilimainos Hesarissa 23.4.2012
Tapiolan palkkatilimainos Hesarissa 23.4.2012.

Mainos viittaa Hesarin helmikuussa tekemään pankkivertailuun, jossa Tapiola jäi kokonaispisteissä kolmanneksi POP-pankin ja Aktian jälkeen. Mutta palkkatilien vertailun se tosiaan voitti.

Menestys perustui siihen, että Tapiola laskee korkoa joka päivä tililtä löytyvälle rahalle. Kaikki muut pankit maksavat korkoa vain kuukauden alimmalle saldolle. Eli jos tili käy nollassa edes hetken kuukauden aikana, muilta ei irtoa korkoa lainkaan.

Se taustoista. Tämän juttuni innoittaja on kuitenkin Tapiolan mainos. Se on tyypillinen esimerkki siitä, miten monet suomalaiset yritykset joutuvat markkinoimaan.

Luulisi, että mainoksessa kannattaisi puhua rahasta. Pankkihan on rahakauppa. Mutta viesti vain kiertelee ja kaartelee itse asian ympärillä.

Tapiola jaarittelee esimerkiksi päiväsaldostaan aivan turhaan. Veikkaan, että vain pieni vähemmistö lukijoista tietää, mitä päiväsaldo tarkoittaa.

Mainos ehdottaa myös, että lukija voisi tutustua tutkimukseen ja hyötyihinsä osoitteessa tapiola.fi/pankki. Enintään yksi kymmenestä jaksaa etsiä tutkimuksen Tapiolan sivuilta.

Lopulta ilmoitus lupaa palkkatilin avanneille, että he osallistuvat muutamien 500 euron matkalahjakorttien arvontaan.

Houkutin kertoo vain siitä, että mainosmaakarin usko on loppunut kesken. Hän ei ole itsekään vakuuttunut siitä, että suora puhe rahasta riittäisi.

Kaikkiaan Tapiolan viesti on oiva näyte siitä, miten kaikkein olennaisin asia jää täysin epäselväksi: paljonko sitä pätäkkää sieltä Tapiolan tililtä irtoaa?

Syy selviää nopeasti, jos alamme hiukan dollarisoida – eli laskea hyötyjä rahaksi.

Suomalaisen palkansaajan keskimääräinen liksa on noin 3 000 euroa kuukaudessa. Oletetaan toiveikkaasti, että siitä napsahtaisi palkkatilille verojen jälkeen peräti kaksi tonnia.

Jos potti hupenisi tasaista vauhtia kuukauden aikana nollaan, tililtä löytyisi aina keskimäärin puolet nettopalkasta, eli tonni. Tapiola maksaa sille puolen prosentin korkoa.

Se tarkoittaa peräti viittä euroa vuodessa!

Lähdeveroa korkotulosta on maksettava 30 prosenttia. Käteen jää siis 3,50 euroa. Sillä saa kaupasta pari edullista suklaalevyä.

Tässä vaiheessa jokaiselle valkenee, miksei edes parasta palkkatiliä tarjoava pankki halua käyttää esimerkkilaskelmia. Yksinkertainenkin dollarisointi osoittaa, että kuti osuisi heti omaan räpylään.

Mainostoimiston on pakko repiä tarinaa tyhjästä.

Karu esimerkki kertoo toisaalta sen, miten helppoa pankkibisneksessä olisi erottua edukseen. Ei tarvitsisi muuta kuin tarjota jotain hyödyllistä. Siihen ei muka yhdelläkään pankkiirilla ole varaa.

Kun myyjä ei halua dollarisoida, siihen saattaa olla vissi syy. Hyödyt osoittautuisivat pieniksi kuin allin pallit pakkasella.

Lataa Palvelun tuotteistaminen -käsikirja
New call-to-action

3 kommenttia

  1. Pankkien ongelma on se, että vähästä ansainnasta (kokoon kuivunut korkokate ja alas kilpaillut palvelupalkkiot) ei ole paljon asiakasetuna tarjottavaa.

    Asiakasedut ovat ihan toista luokkaa S- ja K-kanta-asiakkuuksissa, kun ansainta asiakkaista on 10- tai 100-kertainen (ja jotka bonukset kuluttajat maksavat 100 %:sti itse…)

    Olen todella huolissani, että esimerkiksi S-ryhmä pankkeineen saa etuja niputtamalla kohtuuttoman kilpailuedun. Se olisi katastrofi tässä jo prismojen, aabeeceiden ja sittareiden kyllästämässä maassa, missä ei ole tilaa lähiruualle, palveluhuoltoasemille, kotileipomoille ja yleensä pienille kaupan ja palveluyrittäjille – ja kohta erilaisia asiakkaita palveleville erilaisille pankeille?

    Ja nyt ässän suunnalla lanseerataan pienlainoja (200 eurosta ylöspäin), kun pikavipit saadaan lailla kiellettyä.

    1. Kiitos Aki, kieltämättä tuo yhdistää molempia tapauksia. Hyödyttömiä – tai ainakin hyödyltään mikroskooppisen mitättömiä – tuotteita ja palveluja maailmaan mahtuu.

      Molemmat mainitsemasi palvelut ovat sikäli harmillisesti torsoja, että kummallekin olisi kyllä kysyntää. Monet yrittäjät ostaisivat mielellään työterveyspalveluja, ja kaikki pankkien asiakkaat haluaisivat parempia korkoja.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Aiheeseen liittyvät muut kirjoitukset

Pelottaako hinnakorotus?
Jari Parantainen

Hinnankorotus hirvittää – 7 keinoa tunkata taksat taivaisiin

Hinnankorotus on psykologista peliä. Tarkoituksesi on nostaa hintoja niin, ettei se vaikuta kanta-asiakkaittesi näkökulmasta epäreilulta tai mielivaltaiselta. Kerron 7 erilaista strategiaa, joiden avulla hoidat asian fiksusti.

Sairaanhoitajan pieni palkka ei johdu arvostuksen puutteesta tai ilkeästä työnantajasta.
Jari Parantainen

Sairaanhoitajan palkka on hänen oma päätöksensä

Sairaanhoitajan palkka ei ole huono siksi, että hänen ammattinsa kärsisi arvostuksen puutteesta. Työnantajan tehtäviin taas ei kuulu huolehtia hoitajien sosiaaliturvasta. Sen sijaan sairaanhoitajan palkka on seurausta hänen omista päätöksistään, kuten jokaisen asiantuntijan liksa.

K-kauppiaan mahdollinen riistohinnoittelu oli houkutellut toimittajat luokseen.
Jari Parantainen

Riistohinnoittelu on mainettaan parempi asia

Ilta-Sanomien jutun aiheena oli K-kauppiaan (ehkä) harjoittama riistohinnoittelu, vaikka tuota ikävää termiä ei tekstissä mainittukaan. Mutta mitä tuo haukkumanimi oikeastaan tarkoittaa? Onko se edes paha asia?

Palvelun tuotteistaminen -opas, Jari Parantainen

Palvelun tuotteistaminen

Pakerratko insinöörien esimiehenä?

Tämä 120-sivuinen e-kirja neuvoo vaihe vaiheelta, miten puserrat asiantuntijoittesi osaamisesta enemmän kate-euroja tuotteistamisen keinoin.

Teoksen vinkit perustuvat Suomen kokeneimman tuotteistajan käytännön kokemuksiin sadoista insinööritalojen tuotteistusprojekteista 17 vuoden aikana.

New call-to-action