Pölli tästä -blogin ahkera keskustelija Kari Vahtolammi lähetti mainion valokuvan.


Kari oli näköjään käynyt ostamassa evästä. Sapuska tarttui matkaan Nummelan Citymarketin yhteydessä olevasta putiikista, jonka nimi oli jo karannut miekkosen mielestä.
Joka tapauksessa kuva tiivistää hienosti sen, miten helppoa asiakasta on ilahduttaa. Tarvitaan vain vähän hyvää tahtoa ja hoksottimia.
Käsin kirjoitettu tervehdys on 10 kertaa painettua arvokkaampi.
9 vastausta
Halu riittää:)
Tämä on muuten mielenkiintoinen tapaus sikäli, että boksista ei tosiaan käy ilmi edes firman nimeä.
Tilanne olisi kunnon brändipoliisin näkökulmasta katastrofi! Hän kun pohtii päivät pitkät logoja ja korporaation värejä.
Kari kuitenkin osaa takaisin saman kioskin tiskille, oli sillä nimeä tai ei. Logo ei häntä sinne houkuttaisi, vaikka se olisi maailman hienoin. Että sikäli sitä brändiäkin voi rakentaa monella tavalla.
Voisi vielä jatkaa, että palvelukin sattui olemaan melkoisen mukavaa. Eli sapuska tuli hymyn kera.
Ja olen aina väliin osunut tuolle paikalle ihan vahingossa ostamaan matkaevästä.
Kari, kiitos täydennyksestä! Vaikea olisikin uskoa, että joku kovin nyrpeä piirtelisi hymynaamoja boksiensa kylkiin.
Tilailen aika-ajoin Minifil-nimisestä firmasta kirjekuoria. Pistävät pakettiin aina muutaman makeisen. Sekin on ihan mukavaa..
Niin, usein siteeraamani professori Dan Ariely on tätäkin testannut. Ravintolassa juomarahat nousevat jopa kymmeniä prosentteja, jos tarjoilija antaa laskun mukana karkin. Ja kaksi karkkia vasta vaikuttaakin!
Ei moinen pelleily tietenkään suomalaiseen asiantuntijaan purisi. Mutta kaikkiin muihin ihmisiin se vaikuttaa.
Pienellä, yrittäjän henkilökohtaisella eleellä voi olla suuri merkitys asiakkaalle. Nuo karkit tai muutama hyvä, tilanteeseen sopiva kommentti ovat merkitysten tekijöitä…
Entäpä tämän aamuinen puhelinsoittoni mopon huoltoja tuottavalle yrittäjälle.
– SR: ”onko teillä skootterin takarengasta kokoa 130/70-12 ja mahdollisesti aikaa vaihtaa tämä rengas tällä viikolla?”
– Huolto XX: ”en oo kuule nyt paikalla”.
– SR:”no voitko soittaa numerooni, kun olet paikalla ja tarkistanut asian?”
– XX: ”soita sinä joskus parin tunnin päästä, kun en muista kuitenkaan”
Eli tässä lyhyt ”spedemäinen” otos kohtuullisen normaalista asiakaspalvelutilanteesta täältä Keski-Suomesta. Lähtökohtaisesti pitkien välimatkojen ja kohtuullisen vähäisen tarjonnan vuoksi tällaisia esimerkkejä oman osaamisen tuotteistamisia on täällä runsaasti tarjolla.
Kiitos Seppo, fiilikset on tosiaan helppo myös pilata!
Pelkään alituisesti sitä, että me täällä Edisteellä syyllistymme vastaaviin hölmöilyihin. Yritän pitää mielessä, etten ikinä nakita mitään asiakkaamme kontolle, jos se ei ole ehdottoman välttämätöntä. Mutta silloinkin on omalla vastuullani varmistaa, että hommat etenevät.
Seth Godin kirjoittaa kirjassaan ’Purple Cow’, kuinka me kuluttajina harvemmin kuvailemme lentoa mahtaviksi, koska se ei pudonnut. Ruoan latominen styroksiin on ”odotettua” – ruoan latominen kouraan rahan vaihdettua omistajaa koettaisiin huonona palveluna. Pienillä eleillä on helppoa mielyttää asiakasta, kun ottaa asiakkaan tarpeet huomioon ja antaa vähän enemmän. Ajattelkaapa juomarahojen määrää jos kuitin yhteydessä olisi tulitikkurasian kokoinen vati ja neljä chilipähkinää.