Lähetä viesti
Noste-iltalento ja Airbus 340

Noste-iltalento-suorakirjeen korjattu versio

Share on twitter
Share on linkedin
Share on facebook
Share on whatsapp
Jari Parantainen
Jari Parantainen
Olen Suomen kokenein tuotteistaja. Koulutan & konsultoin. Aiheina tuotteistaminen ja hinnoittelu. Palkittu Pölli tästä -blogi & bisneskirjoja. [email protected] ✆ 050 5229 529

New call-to-action

Tilaa hälytys

Vaani sinäkin Pölli tästä -blogia. Saat tiedon Jarin uusista kirjoituksista sähköpostiisi.

Palvelun tuotteistaminen -koulutus 20.4.2020 Turussa
Tuotteistamisen idea on tehdä ostamisesta helpompaa ja palvelun toimittamisesta kannattavaa. Samalla se tarkoittaa, että työstä tulee paljon mukavampaa. Koulutuksen järjestää Intoo.
KOULUTUS

Pyysin viime viikolla palautetta Noste-iltalento-suorakirjeen luonnoksestani. Hyviä kommentteja kertyi paljon, kiitos niistä!

Pari suoranaista asiavirhettäkin löytyi. Ohessa vielä tiedoksi korjattu versio, joka lähtee postiin näinä päivinä.

  • Mukana on nyt väliotsikoita, jotka alukuperäisestä puuttuivat kokonaan.
  • Koska Noste on useimmille tuntematon putiikki, alamarginaalista löytyy virallista (rauhoittavaa?) yhteystietotekstiä Y-tunnuksineen.
  • 150 solmua en poistanut, mutta laitoin kuitenkin tiedoksi, paljonko nopeus on kilometreinä tunnissa.
  • Kakkossivun yläreunasta löytyy versio Johnsonin boksista, joka ohjaa lukijan verkkosivuille.

Moni ihmetteli teknisen jargonin määrää. Mitä merkitystä on vaikkapa koneen pituudella tai nopeudella?

Palvelun todennäköisimmät asiakkaat ovat isoja pikkupoikia. Nyt on tarkoitus nimenomaan hehkutella yksityiskohdilla.

Ei Porsche-kauppias puhu siitä, mihin lastenvaunut mahtuvat. Ostajan mielentila on aivan toinen.

Joku keskustelijoistamme totesi, ettei nettiosoitetta kannata jättää PS:n varaan. Mutta kun sekin on tuhansia kertoja mitattu tosiasia, että suorakirjeen lukijat lukevat nimenomaan PS-kappaleen kirjeen lopusta.

Pikemminkin pohtisin sitä, onko verkko-osoite riittävän tärkeä asia jälkikirjoituksen aiheeksi.

Noste-iltalento-suorakirje, sivu 1
Noste-iltalento-suorakirje, sivu 1
Noste-iltalento-suorakirje, sivu 2
Noste-iltalento-suorakirje, sivu 2

Kirje on edelleen kaksisivuinen. Oletukseni on, että asiaa riittää pitämään aidosti kiinnostuneet koukussa kakkossivulle saakka.

Mitä pidempään vastaanottaja kirjettään lukee, sitä todennäköisemmin hän ostaa.

Palvelun yksityiskohtaista koreografiaa tai logistiikkaa en edes yrittänyt selittää. Jotain jää siis myyjänkin kontolle.

Naputtelin kirjeestä myös hiukan poikkeavan version, joka ei puhu pikkujouluista, vaan asiakastilaisuudesta. Postitukseen lähtee 500 kappaletta molempia.

Näin saan heti käyntiin ensimmäisen A/B-testin. On kiinnostavaa nähdä, syntyykö versioiden välille selkeitä eroja.

Palvelun tuotteistaminen -opas, Jari Parantainen
Palvelun tuotteistaminen -käsikirja
Tämä e-kirja neuvoo, miten tuotteistat insinöörisi osaamisen helposti ostettavaksi sisäänheittopaketiksi.
Maksuton

11 kommenttia

  1. Nopea ensikommenti tuosta PS:sän käytöstä….Ihmisethän silmäilee kirjeen näin:

    Ensin otsikko, ja ehkä alaotsikko sen alla, jos se on siinä. Sitten selataan väliotsikot, ja ”kosmeettisesti” käsitellyt osat tekstistä.
    Ja muuta joka tulee silmille…

    Sitten luetaan PS, jotkut saattaa lukea PS:ssän hetikin. PS pitäs siis kirjottaa vähän samalla ajatuksella kun otsikko. Eli kun lukee PS:sän vahvistuu ajatus siitä että kannattaa ensisilmäilyn sijaan lukea koko kirje…

    Tämä silmäly ennen virallista lukemista kannattaa ottaa huomioon kirjeen teossa. Rakenne pitää sopia molempiin lukutapoihin

    PS on tosiaan osa joka aina luetaan. Siksipä kirjeen lopusta niitä voi löytyä moniakin.. PPS,PPPS jne…

    Niin tai näin…paras neuvo minkä itse olen nähnyt näihin myyntikirjeiden tekoon liittyen on se, että: Kirjoita ja lähetä.
    Itse tulee joskus hierottua näitä viikkotolkulla.

    1. Kiitos Jiikoo, siinähän se kirjeen silmäilysysteemi tuli hyvin kuvatuksi!

      Loppukaneettisi on oleellinen. Jossain vaiheessa viilaaminen on lopetettava. On aivan samantekevää, miten hienoja viestejä firmasta ei lähde.

  2. Toisen sivun ensimmäisessä (kokonaisessa) lauseessa on edelleen kirjoitusvirhe yhteenä->yhteensä. 🙂

    1. Jep, sellaisena se kuitenkin lähtee asiakkaille! Kirje on jo painettu, eikä sitä tehdä toista kertaa yhden kirjoitusvirheen vuoksi.

      Toimikoon tämäkin taas esimerkkinä siitä, että epätäydellisten tulosten kanssa on vain opittava elämään.

  3. Hyvä se on. Silti näin taittajana harmittaa, että toisen sivun alkuun jäi orporivi ja lisäsit kaksi lausetta korostuskynällä merkatuksi. Aiemmassa kun oli vain yksi tärkeä lause, aivan kuin koko suorakirjeellä on vain yksi sanoma: osta Iltalento. Nyt kun korostettuja lauseita on kolme niin kirje on monipolvisempi ja siis haastavampi lukea.

    Mutta kuten edellä sanottiin, tärkeintä kirjoittaa ja lähettää, eikä ruuvata maailman tappiin asti.

    1. Tarkoitus oli tietysti pakottaa virke keskeltä poikki ensimmäisen sivun lopussa. Ainakin konkarikirjoittajat aikanaan takoivat päähäni, että se saa lukijan kääntämään sivua. Samaan liittyy tuo jatkuu-teksti.

      Mutta se on tietysti toinen juttu, että orporivin olisi silti voinut viilata pois, jos olisin katkaissut tekstin aikaisemmin.

      Noista korostuksista en ole aivan samaa mieltä – siis että sivu välttämättä muuttuisi niiden vuoksi vaikeammin luettavaksi.

      Sikäli kuin olen tutkimuksista ymmärtänyt, tärkeintä olisi nikkaroida kiinnekohtia, jotka auttavat lukijaa navigoimaan sivun läpi. Siis niin, ettei teksti ole tasapaksua pötköä.

      Keinoina toimivat kappaleet, sisennykset, väliotsikot, korostukset jne. Käytän niitä myös blogikirjoituksissani. Nykyisin yritän varoa yli kolmen kappaleen pituisia tasapaksuja osuuksia.

      Muistan joskus lukeneeni, että samasta syystä kannattaisi myös suosia liehureunaista tekstiä oikealta tasatun sijaan. Se auttaa silmää erottamaan rivit toisistaan.

      1. Juuri niin, vältä tasapaksua tekstiä. Pointti olikin, että aiemmasta kirjeestä poimin huomattavasti muusta tekstistä erottuvan KELTAISELLA KOROSTUSKYNÄLLÄ merkityn kohdan ensin ja olin tyytyväinen, että tärkeä myyntilause oli osoitettu minulle valmiiksi.

        Kun korostuskynällä merkittyjä kohtia onkin lyhyessä kahden sivun tekstissä kolme yhden sijaan niin minulle tulee tunne, että onkin minun vastuullani etsiä mikä on tärkeää. Siis minulle enemmän töitä. Tämän voisi tehdä lukija puolesta.

        Tämä ei tietenkään ole iso virhe, kirje on todella hyvä näinkin. Jokainen ylimääräinen keltaisella korostuskynällä merkitty kohta vain vie tehoa aiemmalta merkityltä kohdalta. Minusta yksi korostuskohta oli tehokkaampi, kun se oli jo aiemmin hyvin valittu.

        ”Saat hyppysiisi simulaattorin” ja ”Soita numerooni nopeasti ja varaa” veivät tehoa alkuperäiseltä ainoalta korostuskohdalta ja todella hyvältä myyntilupaukselta ”Yksikään ei jää tulematta ja he kiittävät vuosienkin päästä”.

        1. Tässä kävi vielä sillä tavalla onni onnettomuudessa, että kirjettä piti vielä tiivistää – tai oikeastaan kutistaa. Normaali A4-sivu ei taittunut oikein luontevasti kirjalaatikkoon.

          Niinpä sain vielä tilaisuuden viilata kolmannen version, jossa on vain yksi keltainen korostus kummallakin puolen arkkia. Kääntöpuolilla ne eivät riitele keskenään.

          Korjauskierros oli muutenkin hyödyllinen. Turhia sanoja oli karsittava sieltä täältä. Lopputulos on tietenkin vastaavasti napakampi.

  4. Kirje näyttää hyvältä. Parani edellisestä versiosta.

    Jäin miettimään miksi lähetät sen suorakirjeenä? Toimiiko se mielestäsi paremmin sähköpostiin verrattuna? Millaisia jälkitoimia teet kirjeen lähettämisen jälkeen vai teetkö mitään?

    1. Tässä tapauksessa kohderyhmälle lähtee laatikko, jossa on saate, pieni esitekortti ja pikaopas. Tällaiset ”kolmiulotteiset” lähetykset toimivat aika hyvin, koska monet vastaanottajat ovat usein kiitollisia yllättävästä kirjalahjasta.

      Lisäksi toisessa vaiheessa (muutamia päiviä myöhemmin) lähtee hiukan isommalle kohderyhmälle sähköpostia. Viestiin (statistiikan perusteella) myönteisesti reagoineet saavat vielä telemarkkinointifirman seurantasoiton.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Aiheeseen liittyvät muut kirjoitukset

Burana-pillereitä on saatavana myös punaisina.
Jari Parantainen

Miksei pilleri ole punainen?

Usein tuotteistaminen tarkoittaa juuri sitä, että tuotteen ulkoisilla ominaisuuksilla on mahdollista kasvattaa myyntiä. Miksi sitten lähes kaikki särkylääkkeet ovat edelleen valkoisia pillereitä? Toivottavasti lääketehdas ei ole kysynyt asiaa asiakkailtaan.

Tuotteistaminen kannattaa aloittaa lopusta
Jari Parantainen

Tuotteistaminen kannattaa aloittaa lopusta

Mistä tuotteistaminen kannattaa aloittaa? No, tuotteistaminen kannattaa aloittaa lopusta tietenkin. Käänteinen marssijärjestys antaa projektille lentävän lähdön.

Palvelun tuotteistaminen -opas, Jari Parantainen

Palvelun tuotteistaminen

Pakerratko insinöörien esimiehenä?

Tämä 120-sivuinen e-kirja neuvoo vaihe vaiheelta, miten puserrat asiantuntijoittesi osaamisesta enemmän kate-euroja tuotteistamisen keinoin.

Teoksen vinkit perustuvat Suomen kokeneimman tuotteistajan käytännön kokemuksiin sadoista insinööritalojen tuotteistusprojekteista 17 vuoden aikana.

New call-to-action