Pölli tästä -blogi on ideavarkaan apaja

Miehen euro on viisi senttiä

Share on twitter
Share on linkedin
Share on facebook
Share on whatsapp
Jari Parantainen
Jari Parantainen
Olen Suomen kokenein tuotteistaja. Koulutan & konsultoin. Aiheina tuotteistaminen ja hinnoittelu. Palkittu Pölli tästä -blogi & bisneskirjoja. [email protected] ✆ 050 5229 529
New call-to-action

Toimihenkilöiden keskusjärjestö STTK vietti eilen Naisten palkkapäivää. Koska naisen euro on vain 82 senttiä, naiset tekevät kuulemma loppuvuoden palkatta töitä.

Mielestäni on tyhmää äimistellä sukupuolten tuloeroja. Eikö olisi järkevämpää tutkia, mitä kukin rahoillaan saa?

Asetelma kääntyy karuksi. Vaatekaupassa miehen euro on vain 70 senttiä!

Entäs hygienia ja kosmetiikka sitten? Erot ovat järkyttäviä. Haiseva totuus, on, että mies saa eurollaan kosteusvoiteita ja dödöjä eurollaan vain viiden sentin edestä!

Mistä miehiä sortava tilanne johtuu?

Tilastojen mukaan naiset ostavat 50 prosenttia enemmän rättejä kuin miehet. Hygieniatuotteisiin naiset polttavat rahaa jopa 20-kertaisesti miehiin verrattuna.

No nyt joku saattaa väittää, että kaupan kassalla hinnat ovat kaikille samat. Eihän mies joudu maksamaan yhtään sen enempää kuin nainenkaan.

On täysin reppanan oma vika, jos hän ei halua panostaa vaatteisiinsa tai hygieniaansa.

Aivan! Mutta kun tulee puhe naisten palkoista, siihen ei jostain syystä päde sama logiikka. Naisen euro on kuulemma 82 senttiä. Kaikkihan sen tietävät.

Vain syy tahtoo unohtua.

Naiset kun tekevät vähemmän töitä kuin miehet. Lisäksi he hakeutuvat tehtäviin, joissa palkat ovat pienempiä kuin miesten kansoittamilla aloilla.

Palkkaerot eivät siis johdu siitä, että naiset saisivat samoista tunneista tai tuloksista huonompaa palkkaa kuin miehet. Jos niin olisi, naisilla olisi oikeasti aihetta valittaa.

Sitä paitsi Naisten palkkapäivän matematiikka ontuu. Se kyllä on totta, että periaatteessa naisten liksat on tältä vuodelta maksettu.

Mutta siinä STTK menee metsään, kun se väittää, että naiset työskentelisivät loppuvuoden palkatta.

Oikeastihan naiset ovat loppuvuoden lomalla.

Miesten pitkät housut ovat vain caprit.

Lataa Palvelun tuotteistaminen -käsikirja
New call-to-action

9 kommenttia

  1. ”Hygieniatuotteisiin naiset polttavat rahaa jopa 20-kertaisesti miehiin verrattuna.”

    Muun sisällön perusteella rahaa kuluu saman verran, mutta tuotteita jää käteen eri määrä. Voiko ero olla näin raju?

  2. Palkka-asia ei taida oikeasti olla se missä naiset jotenkin saisivat miestä huonomman diilin. Asiasta meuhkaaminen puolella tai toisella ilman järkiargumentteja tai asiaargumentteja on lähinnä tyhmää. Vielä tyhmempää on vääntää asia jotenkin tuollaiseen mitä vaatteet tai kosmetiikka maksaa muotoon. Oikeitakin tasa-arvo ongelmia on, mutta onneksi aika paljon vähemmän kuin joku vuosisata sitten.

    1. Kosmetiikka on minustakin tyhmä esimerkki, mutta ei se ole tyhmempi ”kuin naisen euro on 80 senttiä” vaan yhtä tyhmä. Se varmaan oli Jarinkin väite. Itsekään en halua vääristeleviä sloganeita naisten tueksi…sen enempää kuin naiskiintiöitä hallituksiin tms.

  3. Hauska juttuhan on myös, mistä erot syntyvät. Sen lisäksi, että naiset tekevät vähemmän työtunteja, naiset myös suuntaavat aloille, jotka ovat huonosti palkattuja.

    Johtuuko se syrjinnästä, että naisten suosimat alat ovat matalapalkka-aloja? Ehkä se on vaikuttanut. Toisaalta, miespuolinen sairaanhoitaja tienaa ihan yhtä huonosti kuin naispuolinenkin sairaanhoitaja. Ja on myös miesvaltaisia matalapalkka-aloja: esimerkiksi vartijan (vaarallinen!) työ on huonosti palkattua. Samoin talonmiehet ovat usein miehiä.

    Lisäksi, kuten naisasialiikkeet usein mielellään huomauttavat (mutta jostain syystä tässä sen unohtavat!), yksilöiden väliset erot ovat suuremmat kuin ryhmäkohtaiset erot. Veikkaanpa, että ekonomi-juristi-lääkärinaiset tienaavat huomattavasti paremmin kuin tavalliset duunarimiehet.

    On täysin järjetöntä tutkia sukupuolten välisen kokonaiskertymän eroa, vaan pitäisi tutkia palkkeroja saman tehtävän sisällä.

    Itse kunkin naisen kannattaa miettiä, mitä tahtoo tulevaisuudellaan tehdä ja kuinka paljon tahtoo palkkaa. Jos sitä tahtoo enemmän kuin vähemmän, kannattanee suunnata tehtäviin, joissa fygyliä on tarjolla.

    1. Olen ollut ainakin puolisen tusinaa kertaa tarkkailemassa tilannetta, jossa ilmiselvästi pätevin ja jämerin ehdokas on ollut nainen. Silti hän on kieltäytynyt johtajan työstä. Posti on mennyt miehelle.

      Perustelut ovat joka kerta liittyneet mahdollisen ylennyksen myötä hupenevaan vapaa-aikaan, esimiesaseman mukanaan tuomaan stressiin ja muihin harmeihin.

      Nyt on aivan turha jonkun yksittäisen naisen sitten kiekaista, että ”minä ainakin törmäsin lasikattoon”. Silti voi olla niin, että tätä yhtä sorsittua kohden on yksi, kaksi tai viisi sellaista naista, jotka ovat ihan itse haistattaneet pitkät paremmin palkatulle työlle.

      Tilanne on sama kuin niillä, jotka ovat kateellisia Kimi Räikkösen miljoonaomaisuudelle. On helppo narista, että formulakuski vain ajaa ympyrää.

      Mutta jos kitisijän itsensä olisi jyystettävä sitä ympyrää hullun kiilto silmissä päivästä toiseen pikkulapsesta saakka, hän ei kuitenkaan olisi valmis samaan.

    2. Jännästi omassa lähipiirissä (nuoret aikuiset) naiset tienaavat keskimäärin paremmin kuin miehet. Palkoissa voi olla eroja suuntaan ja toiseen, mutta miehiä on huomattavasti enemmän työttöminä tai työttömässä olotilassa esim. opiskelemassa uutta tutkintoa.

      Tasa-arvosapeleita voidaan kalistella tietysti suuntaan ja toiseen, mutta onko siitä oikeasti mitään hyötyä? Kun unohdetaan se yksi tietty kapea-alaisesti valittu mittari ja keskitytään kokonaisuuksiin, naapurin vihreämpi ruoho ei loppujen lopuksi ole yhtään sen parempaa.

      Kuinka monelle 80 sentin ihmisille kelpaisi 20 sentin korotus, jos samalla moninkertaistuisi riski menettää koko euro? Minä voisin jopa maksaa siitä, että riski pienenee.

      1. Tuo riskiä koskeva kysymyksesi on hyvä! Evoluutio näyttää hoitaneen asiat niin, että naiset välttelevät riskejä miehiä enemmän. Se näkyy (erityisesti) käyttäytymistieteilijöiden tutkimuksissa usein.

        T-median huhtikuussa julkaiseman Työnantajakuva 2012:n mukaan vain 6 % korkeakoulun käyneistä naisista haluaa ylimpään johtoon. Miehistä joka viides tähtää samaan.

        Sinänsä olen esimerkiksi toimitusjohtajan työstä sitä mieltä, että se on koiran homma. En siis ihmettele yhtään, jos joku järkevä nainen kieltäytyy pestistä. Miehille hieno titteli ja nokkimisjärjestys on tärkeämpi asia.

  4. Ymmärrän kyllä tämän naisen ja miehen välisen palkkaeron statistisen eron, mutta en ihan tätä kosmetiikka/hygienia-statistiikan lähdettä. Joka tapauksessa tilastot tuottavat siis hyvää informaatiota, mikä vaatii aina totuttelua siihen, mitä tiedolla tehdä. Itse nappaan tilastoista yleensä jonkun omaan arkielämään liittyvän henkisen keppohevosen ja yritän sitä kautta löytää jonkun kiinnekohdan. Metodi on luonnollinen. Tilastoja lukiessa pitäisi kuitenkin tietää aina, että miten ne on muodostettu, koska muuten joutuu tilastolliseen harhaisuuteen. Sitä tapahtuu itselle jatkuvasti. Käytän vähän tyhmää analogiaa aseista, koska se on ajankohtainen kirjoitushetkellä. Tilastollisesti Suomessa on paljon aseita, paljon aseiden harrastajia, ja ikävä kyllä, myöskin aseiden uhreja. Aseita ei saisi antaa ihmisille, jos niillä voidaan murhata toisia. Tilastollisesti tämä on mahdollista. Tilastollisesti voidaan osoittaa, että aseiden saatavuudella ja niillä ihmisten tappamisella on korrelaatio olemassa. Tilastollinen harha piilee siinä, että emme tiedä keneltä aseet pitäisi kieltää ja ketkä ihmiset ovat vaarassa joutua tapetuksi. Jos tietäisimme kuka tappaa ja kenet, niin tilastollinen harha ei olisi olemassa, vaan siinä olisi lainsäätäjälle ja -toteuttajalle helppo paikka tehdä hyvin tärkeätä työtä. Jos tämän analogian sekä tilastointimenetelmien ymmärrettävyyden idean tajuaa edes jotenkin, niin saattaa, ehkä, päätyä johtopäätökseen, että naisille maksetaan jossain mielessä huonompaa palkkaa kuin miehille, ja joissain tilanteissa miehet tekevät enemmän työtä ilmaiseksi, yms.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Aiheeseen liittyvät muut kirjoitukset

Pelottaako hinnakorotus?
Jari Parantainen

Hinnankorotus hirvittää – 7 keinoa tunkata taksat taivaisiin

Hinnankorotus on psykologista peliä. Tarkoituksesi on nostaa hintoja niin, ettei se vaikuta kanta-asiakkaittesi näkökulmasta epäreilulta tai mielivaltaiselta. Kerron 7 erilaista strategiaa, joiden avulla hoidat asian fiksusti.

Sairaanhoitajan pieni palkka ei johdu arvostuksen puutteesta tai ilkeästä työnantajasta.
Jari Parantainen

Sairaanhoitajan palkka on hänen oma päätöksensä

Sairaanhoitajan palkka ei ole huono siksi, että hänen ammattinsa kärsisi arvostuksen puutteesta. Työnantajan tehtäviin taas ei kuulu huolehtia hoitajien sosiaaliturvasta. Sen sijaan sairaanhoitajan palkka on seurausta hänen omista päätöksistään, kuten jokaisen asiantuntijan liksa.

K-kauppiaan mahdollinen riistohinnoittelu oli houkutellut toimittajat luokseen.
Jari Parantainen

Riistohinnoittelu on mainettaan parempi asia

Ilta-Sanomien jutun aiheena oli K-kauppiaan (ehkä) harjoittama riistohinnoittelu, vaikka tuota ikävää termiä ei tekstissä mainittukaan. Mutta mitä tuo haukkumanimi oikeastaan tarkoittaa? Onko se edes paha asia?

Palvelun tuotteistaminen -opas, Jari Parantainen

Palvelun tuotteistaminen

Pakerratko insinöörien esimiehenä?

Tämä 120-sivuinen e-kirja neuvoo vaihe vaiheelta, miten puserrat asiantuntijoittesi osaamisesta enemmän kate-euroja tuotteistamisen keinoin.

Teoksen vinkit perustuvat Suomen kokeneimman tuotteistajan käytännön kokemuksiin sadoista insinööritalojen tuotteistusprojekteista 17 vuoden aikana.

New call-to-action